All Posts By

marko

Kapteenin pöydässä: Lauri Ketonen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Istahdimme lounaalle teatterimaailman monitoimimies Lauri Ketosen kanssa. Lounashetki alkoi alkapalapöydän antimilla, jonka jälkeen pääruoaksi valikoitui paistettua siikaa maissi-perunapyreellä ja maustetulla kukkakaalilla sekä naudan ulkofileepihviä persiljavoin, paahdetun kirsikkatomaatin ja valkosipuliperunoiden kera.

Lauri Ketonen on tuttu mies monilta lavoilta. Raumallakin aikanaan kaupunginteatterissa vierailleen Ketosen tämän hetkiset projektit tällä seudulla keskittyvät Teatteriyhdistys Faken toimintaan.

Kuluvan vuoden tammikuussa Rauma-salissa esitetty Fame-musikaali keräsi runsaasti yleisöä ja hyvää palautetta. Samaa positiivista virettä jatkoi menneenä kesänä Sieravuoren kesäteatterissa nähty Matin ja Tepon musiikilla maustettu Kaiken takana on nainen.

– Kesä meni yli odotusten, joten olemme todella tyytyväisiä. Tämä oli hyvää jatkumoa edelliskesän Badding-musikaalille, joka selvästi viitoitti Sieravuoren kesäteatterin tietä. Ihmiset osasivat etsiä esitystämme. Palaute oli hyvää ja kaikki meni todella hienosti, Ketonen kertoo.

Kaiken takana on nainen on mahdollista nähdä kahden esityksen verran Uudenkaupungin teatterissa. Päivä- ja iltanäytökset järjestetään sunnuntaina 27.10.2019. Seuraava iso ponnistus on Ketosen ohjaama tiistaina 22.10.2019 ensi-iltansa saava Kuumia aaltoja. Päätähtinä nähdään Meiju Suvas ja Rinna Paatso.

– Harjoitukset ovat jatkuneet jo pitemmän aikaa Vantaalla, mutta kuluvalla viikolla ne on siirretty Raumalle. Etenemme kahden harjoituskerran päivätahtia, joten elämme hektistä, mutta samalla myös mukavalla tavalla jännittävää aikaa, Ketonen hymyilee.

– Meijun ja Rinnan nimet ovat suurelle yleisölle tuttuja. Sen näkee esimerkiksi siinä, kuinka hienosti esityksille riittää kiinnostusta myös Rauman rajojen ulkopuolella. Olemme kiitollisia, että he lähtivät mukaan tähän produktioon.

Paistettua siikaa maissi-perunapyreellä.

Kuumia aaltoja -musiikkikomedia sijoittuu karaokebaariin, jossa kaksi Anne-nimistä naista kohtaavat sattumalta valittuaan saman kappaleen esitettäväkseen. He päätyvät keskustelemaan elämästä ja laulamaan yhdessä kappaleita.

– Luvassa on aikuisen naisen elämää ja siihen liittyviä asioita. Mukana on koskettaviakin hetkiä, mutta pääasiassa nauretaan elämälle ja mokailuille. Harjoituksissa olemme huomanneet, että tästä löytyy paljon elämänläheistä tarttumapintaa.

Lavan yhteydessä on myös isot näytöt, joihin heijastetaan kappaleiden sanat. Tällä mahdollistetaan entistä vahvempi vuorovaikutus yleisön kanssa.

– Yleisöllä on lupa laulaa mukana. Yleisön osallistaminen laulamisen kautta on yksi perustavanlaatuinen juttu tässä konseptissa. Tästä syystä esitys vaatii ravintolatilan, jossa baari on koko ajan auki. Osa katsomopaikoista on pöytäpaikkoja ja osa rivikatsomoa.

Kuumia aaltoja -musiikkikomediaa tähdittävät Rinna Paatso (vas.) ja Meiju Suvas. (Kuva: Teatteriyhdistys Fake)

Juhlahovissa ammattilaiset pelaavat yhteen

Kuumia aaltoja -näytökset oli alunperin tarkoitus järjestää Kulttuurikuppila Brummissa. Ravintolassa sattuneen tulipalon vuoksi, tuli ryhmälle eteen uuden esityspaikan etsiminen. Se löytyi Rauman Hovin tilausravintola Juhlahovista.

– Näin Juhlahovin potentiaalin jo silloin, kun kävin siellä ensimmäisen kerran tutustumassa. Silloin tosin oli aurinkoinen päivä ja tilassa on isot ikkunat, joten se ei vielä siinä vaiheessa näyttänyt teatteritilalta, Ketonen muistelee.

– Hienosti se on muuntunut teatterikäyttöön. Nyt kun siellä on pimennysverhot, lava ja valot, näyttää se aivan täydelliseltä ravintola- ja klubitilalta. Juhlahovi tulee toimimaan teatteritilana todella hyvin.

Juhlahovi onkin tunnettu siitä, että se muuntuu monenlaisiin tilaisuuksiin. Syyskuun lopulla tiloissa järjestettiin muusikko Olavi Uusivirran konsertti, joka oli niin ikään alunperin tarkoitus järjestää Kulttuurikuppila Brummin tiloissa.

– Meidän kannaltamme on hienoa tehdä yhteistyötä ammattimaisen tahon kanssa, joka on tottunut järjestämään isojakin tilaisuuksia. Toki teatteri on Hoville varmasti uutta, mutta tämän produktion myötä heillä on silläkin puolella kokemusta. Me teemme laadukkaan esityksen ja Hovi tekee laadukkaat oheispalvelut.

Ketonen muistuttaa, että iso produktio ei rakennu yksittäisen ihmisen toimesta, vaan se vaatii laajan kirjon oman alansa osaajia. Ketonen pyörittää Fakea yhdessä Jenna Karhulan kanssa.

– Pekka Siistonen on tehnyt meille hienot taustat, Henrika Bäcklund upeat videot ja Hanna-Riikka Nordman koreografiat. Kun lavalla on vielä sellaiset nimet kuin Meiju Suvas ja Rinna Paatso, voidaan puhua ammattitaitoisten ihmisten yhteisestä projektista, Ketonen kiittelee.

Liput Kuumia aaltoja -esityksiin on myynnissä Tiketti.fi:ssä. Kysyntä on ollut kovaa.

– Ympärillämme on paljon hyvää pöhinää ja ihmiset ovat kiinnostuneita. Esitykset jatkuvat aina 7.12. asti, eli Kuumia aaltoja -esitykset ovat hyvää ohjelmaa myös pikkujouluihin.

Ketonen on työskennellyt estradeilla jo 25 vuoden ajan. (Kuva: Viachselav Vinokurov)

Suomi tutuksi teatterien lavoilla ja laulukeikoilla

Teatteriyhdistys Faken pyörittämisen lisäksi Ketonen työskentelee freelance-näyttelijänä. Muun muassa Rauman teatterissakin vuosina 2012-17 vierailevana näyttelijänä ollut Ketonen on tällä hetkellä mukana Tampereen Työväen Teatterin Billy Elliot -musikaalissa. Hän on myös mukana keväällä 2020 Nelosen suoratoistopalvelu Ruudussa esitettävässä TV-sarjassa Keihäsmatkat.

Viime kesä vierähti Seinäjoen kesäteatterissa Spamalot-näytelmässä. Tätä ennen hän on ollut mukana muun muassa Pyynikin, Turun ja Samppalinnan kesäteattereissa.

Mikä rooli on kokeneelle näyttelijälle tärkein? Entä mikä olisi miehen unelmien rooli?

– Eräs kollega muotoili asian niin, että kolme tärkeintä roolia ovat edellinen, tämänhetkinen ja tuleva rooli. Se on hyvin sanottu. Minulla ei ole rooleista sellaista selkeää haavetta, vaan haluan olla mukana mielenkiintoisissa projekteissa, Ketonen sanoo.

– Esimerkiksi silloin kun olin Rauman teatterissa, oli Cabaret -musikaalin MC:n eli seremoniamestarin rooli tärkeä. Se oli sellainen, josta olin haaveillut.


“Me teemme laadukkaan esityksen
ja Hovi tekee laadukkaat oheispalvelut.”


Freelancerinä näyttelijä on vapaa valitsemaan itselleen mieluisat työt. Samalla tulee nähtyä Suomea eri kuvakulmista.

– Freelancerina toimimisessa ehdoton rikkaus on se, että pääsee näkemään eri kaupungit, eri työryhmät ja eri teatterit. Paljonhan tässä tulee matkustamista, kun teen myös laulukeikkaa muun muassa klubeilla ja laivoilla.

– Kun ikää tulee lisää, sitä huomaa, että matkalaukku on tietyllä tapaa aina pakattuna. Lähteminen on iän myötä vaikeampaa, mutta uuteen on aina kiva mennä. Toisin sanoen positiiviset asiat kuten ympäristön vaihtuminen ja kivan työn tekeminen painavat vaakakupissa paljon.

Naudan ulkofileepihviä persiljavoin, paahdetun kirsikkatomaatin ja valkosipuliperunoiden kera.

Teatteria Ketonen päätyi tekemään ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa ollessaan 9-vuotias. Myrskuodon Maija -näytelmään tarvittiin lapsinäyttelijöitä ja äiti houkutteli pienen Laurin käymään juttelemassa teatterinjohtajan kanssa.

– Menin omasta mielestäni vain haastatteluun, mutta tilaisuudessa iskettiinkin käteen käsikirjoitus, johon oli alleviivattu roolin repliikit. Tämän jälkeen kerrottiin, milloin harjoitukset alkavat ja käskettiin tulla paikalle. Olin vihainen äidille, sillä koin, että minut huijattiin mukaan, Ketonen nauraa.

Siitä päivästä lähtien hän on ollut teatterilavoilla lähes tauotta. Harrastuksesta tuli ammatti ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen, kun Ketonen pääsi ensimmäisellä yrittämällä Teatterikorkeakouluun opiskelemaan näyttelijäntyötä.

– Nautin tästä työstä edelleen yhtä paljon kuin silloin. Näyttelijän työ on sopivan haasteellista, kun työvälineinä on oma osaaminen, kokemus, keho ja ääni. Totta kai kollegat ja ohjaajat ovat niitä työntekemistä tukevia asioita.


“Kolme tärkeintä roolia ovat edellinen,
tämänhetkinen ja tuleva rooli.”


Ketonen erikoistui opiskeluissaan musiikkiteatteriin ja se on se teatterin ala, jota hän pääasiassa tekee, joskin mukaan mahtuu paljon muutakin.

– Mielestäni musiikaali on teatterin tekemisen kuningaslaji. Musiikaalissa täytyy olla muun muassa hyvä teksti, hyvät musiikit, hyvät tekijät, hyvä ohjaaja ja koreagrafi, näin ollen monen osa-alueen pitää loksahtaa kohdalleen. Se vaatii kaikilta tekijöiltä laaja-alaista osaamista.

Monipuolinen Lauri Ketonen tekee paljon keikkaa myös laulajana. (Kuva: Viachselav Vinokurov)

Kuplintaa läpi kuumien aaltojen

Tulevaisuuden suunnitelmia Fakessa on tehty jo pitkälle. Kuumia aaltoja -näytösten jälkeen ensi keväänä on luvassa Jens Walentinssonin ohjaama Take a train to Rauma -näytelmä.

– Haluamme innostaa raumalaisia tarjoamalla erilaisia juttuja erilaisissa paikoissa. Ihmisille pitää saada sellainen alkusysäys, jotta he löytävät tapahtumien pariin, Ketonen pohtii.

Uudessakaupungissa syntyneelle Ketoselle Rauma on tuttu paikka. Hänelle tärkeitä ovat sellaiset paikkakunnat, jotka sijaitsevat meren rannalla.

– Meren ja Rauman historia on vahvasti aistittavissa. Rauma on myös kivan kokoinen kaupunki, jossa saa hyvän kosketuksen ihmisiin, mutta samalla sen verran iso ettei täällä ala ahdistaa.

– Vanha Raumahan on myös aivan upea. Siellä kävellessä kokee mielenrauhaa. Tärkeää on pitää vanha kaupunki aktiivisena ja muistaa myös ne elokuun turistit.

Ruokaravintolat tulevat paljon kiertävälle miehelle tutuiksi. Ruoan suhteen Ketonen tunnustautuu kulinaristiksi.

– Syön todella paljon ravintoloissa, sillä olen niin paljon reissussa. Tykkään laittaa itsekin ruokaa, mutta niin, että sitä on syömässä muutkin kuin vain minä. Olen ollut jo jonkin aikaa syömättä lihaa, ja sitä kautta olen tutkinut esimerkiksi vaihtoehtoisia proteiineja, Ketonen kertoo.

Kapteeninhuoneen alkupalapöytä tarjoilee kattavan valikoiman erilaisia kylmiä liha-ja kalaherkkuja, joista voi rakentaa mielesensä annoksen joko alkuun tai pääruoaksi.

Kotikeittiössä hänellä on menossa aasialaisen makumaailman vaihe. Bravuuri on kala, jota löytyi siian muodossa myös miehen lounaslautaselta.

– Päivän siika maistui todella hyvältä. Kalassahan on tärkeää, että suolaisuus on oikeanlainen. Ilman sitä kalan maku ei tule kunnolla esiin, ja nyt oli kyllä todella hyvä suolaus. Kokonaisuus oli yhdessä alkupalapöydän kanssa todella ruokaisa.

– Annoksissa on myös tärkeää suu- ja purutuntumat. Tässä annoksessa oli oikealla tavalla rapea kalannahka ja kukkakaalit. Myös perunapyree oli erinomaista, kolmanneksi parasta. Parastahan tekee minun isäni ja minä teen toiseksi parasta, Ketonen naurahtaa ja iskee silmää.


“Näyttelijän työ on sopivan haasteellista, kun työvälineinä
on oma osaaminen, kokemus, keho ja ääni.”


Entä minkälaisen suutuntuman tarjoilee vajaan kahden viikon päästä starttaava Kuumia aaltoja?

– Rapean suutuntuman, josta jää aivan varmasti jokaiselle jotain pureskeltavaa. Ensipirskahdus on raikas, ja se täyttää suun aivan kuin hyvä samppanja, eli kuplia on paljon ja ne ovat pieniä. Uskon ja haluan kuplinnan jatkuvan koko esityksen ajan.

Hän lisää, että kokemukseen tulee myös syvyyttä.

– Käymme tummissakin makumaailmoissa ja -sävyissä. Loppuun tarjoillaan ensin pieni suuhuuhtelusorbetti ja siihen perään todella täyteläinen raikas jälkiruoka. Sillä ruokailulla juodaan samppanjaa alusta loppuun asti, Ketonen painottaa.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Mikko Peltola

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä viikolla istahdimme alas oman keittiömestarimme Mikko Peltolan kanssa. Lounaaksi lautaselle valikoitui kinkulla ja salvialla täytettyä porsaanleikettä tomaatti-chilivoilla sekä loimutettua nieriää sieniskastikkeella ja ruohosipuliperunoilla.

Ravintola Kapteeninhuoneessa herkutellaan monipuolisen lounaan parissa arkipäivisin. Á la carte -listan annoksista pääsee nauttimaan ilta-aikaan maanantaista lauantaihin. Taikuri maan, meren ja ilman herkkujen takana on keittiömestari Mikko Peltola. Mies itse istahtaa suunnittelemiensa ruoka-annosten ääreen tasaisin väliajoin.

– Kyllähän tässä tulee syötyä lähes päivittäin. Ihan jo senkin takia, että keittiöväen on hyvä tietää, mitä asiakkaille tarjotaan, Peltola hymyilee.

Yksi Kapteeninhuoneen lounastarjonnan vahvuuksista on runsas alkupalapöytä, jonka antimista voi nauttia nimensä mukaisesti joko alkuun tai halutessaan koostaa siitä itselleen pääruoan.

– Alkupalapöydässämme on sellaisia komponentteja, joista saa rakennettua hyvin monipuolisen ja terveellisen kokonaisuuden. Siitä löytyy esimerkiksi kylmiä liha- ja kalavaihtoehtoja, erilaisia salaatteja ja juustoa.

– Ajatuksena on, että alkupalapöydässä on tarjolla jokaiselle jotakin. Päivittäin vaihtuvista vaihtoehdoista voi koostaa lautaselle halutessaan kevyemmän tai ruokaisamman annoksen. 

Myös päivittäin vaihtuvasta lounaslistasta löytyy poikkeuksetta kala- ja lihavaihtoehtoja sekä viikon kerrallaan tarjolla oleva pihvi. Lounaslistan suunnittelu on Peltolalle mieleen.

– Tykkään suunnitella uudenlaisia tarjottavia. Siinä kehittyy itsekin samalla, kun miettii uusia raaka-aineita ja tapoja toteuttaa annoksia. Se pitää omalta osaltaan mielen virkeänä, Peltola toteaa.

Asiakkaiden palaute on positiivista, ja se kantaa myös keittiön puolelle.

– Saamme myös kehitysehdotuksia, mikä on aina hienoa. Haluan tietää, mitä ihmiset haluavat nähdä alkupalapöydässä ja lounaslistalla. Sitä kautta voimme kehittää tarjontaa entisestään asiakkaiden toiveiden mukaiseksi.

Loimutettua nieriää sieniskastikkeella ja ruohosipuliperunoilla.

Sylvi tuo annoksiin savun makua

Hyvän ruoan lisäksi Kapteeninhuoneen lämmin ilmapiiri, ainutlaatuinen miljöö ja pitkä hieno historia tekevät asiakkaisiin vaikutuksen. Á la carte -listalta löytyy laaja kattaus mielenkiintoisia makuja.

– Haluamme palvella kaikkia niin, että jokainen saa nautinnollisen ja mukavan kokemuksen. Meidän ruokamme sopii yhtä lailla esimerkiksi niin sanottuihin business-ruokailuihin kuin perheiden yhteiseen ajanviettoonkin, Peltola kertoo.

Tämän vuoden helmikuussa toteutui keittiömestarin yksi pitkäaikaisista haaveista, kun ravintolan keittiöön asennettiin hiiligrilli. Sylviksi nimetyn grillin kätköissä savun makua saavat muun muassa lihat ja kalat sekä burgerit.

– Hiiligrilli on tämän laivan ehdoton keihäänkärki. Sen ympärille rakentuu meidän iltaisin tarjottavat vaihtoehtomme. Annokset tuoksuvat, näyttävät ja maistuvat täysin erilaiselta. Nykyisistä annoksista nostaisin esiin esimerkiksi grillatun lohen ja Angus entrecôten.

Paras laadun mittari ovat annosten pariin aina uudestaan ja uudestaan palaavat asiakkaat, ja kysyntä hiiligrillin tuotoksille onkin ollut kovaa.

– On ollut hienoa huomata, että ihmiset ovat olleet todella kiinnostuneita uusista vaihtoehdoista. Asiakkaita on tullut varta vasten juuri hiiligrillin vuoksi, ja se miellyttää kyllä kovasti, Peltola kiittelee.

– Listalta löytyy toki paljon muutakin. Vanhat suosikit ovat säilyneet listalla. Myös samassa rakennuksessa toimivan Hotel Kalliohovin asiakaskunta huomioidaan listoja suunniteltaessa.

Kapteeninhuoneen menu kokee muutoksen keskimäärin muutaman kerran vuodessa. Seuraava uusittu lista tullaan näkemään vielä kuluvan vuoden puolella.

– Teemme listaan sesongin mukaisia muutoksia uudella twistillä. Huomioimme loppusyksyn ja tulevan talven raaka-aineet. Uusitulla listalla tullaan näkemään esimerkiksi marjoja ja muita sesongin tuotteita, Peltola paljastaa.

Mikko Peltola valmistelee Sylvin tuottamaan monenmoisia herkkuja.

Ravintolatoiminnot tukevat toisiaan

Rauman Hovin myyntipäällikkö Sanna Varhon kanssa keskustelimme viime toukokuussa muun muassa tiloista, joita Hovi tarjoaa erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen. Näitä toimintoja tukee catering-palvelu, jossa Peltolan osaamisella on iso osuus.

– Catering-puolella hoidan tilaukset ja järjestelyt sekä ruoan valmistuksen osana tiimiä. Koen, että catering tuo hyvää vaihtelua omaan arkeeni, Peltola sanoo.

– Isoissa tilaisuuksissa kuten häissä tai yritystapahtumissa saattaa olla esimerkiksi buffet-pöytiä tai isoja lautasnostoja, mitkä ovat hyvin erilaisia asioita kuin ravintolapuolella tehdään.

Hovin päivittäisiin kaikille avoimiin ravintolavaihtoehtoihin kuuluvat Kapteeninhuoneen ohella Raumalla Teknologiatalo Sytyttimen tiloissa toimiva Lounas- ja tilausravintola Byssa sekä Porissa Hotel Bepopin yhteydessä välimerellistä social diningia tarjoava Tempo Social Dining & Bar.

– Usean erilaisen ravintolan vahvuus näkyy jokaisen paikan arjessa. Teemme viikoittain ravintoloidemme kesken tiivistä yhteistyötä. Autamme toisiamme tarpeen mukaan ja kyselemme neuvoja toisiltamme.

Kinkulla ja salvialla täytettyä porsaanleikettä tomaatti-chilivoilla.

Ruoka, miljöö ja miehistö samassa laivassa

Keittiötyö on ennen kaikkea joukkuepeliä. Kapteeninhuoneen listat rakentuvat Peltolan johdolla, mutta niiden sisältöihin vaikuttavat luonnollisesti asiakkailta saatu palaute, mutta myös koko kuuden hengen keittiötiimin ideat ja mielipiteet.

– Meillä on ammattitaitoista väkeä keittiössä ja taustoilla, joten totta kai otan mielelläni vastaan heidän ajatuksiaan. Tärkeänä osana menun rakentamista on myös keittiötoimenjohtajamme Anne Sulo, Peltola taustoittaa.

– Keittiötiimistämme löytyy niin nuoruuden intoa kuin kokemustakin. Eri osa-alueet on eri henkilöillä hyvin hallussa ja keittiössämme jokainen saa varmasti oman äänensä kuuluviin.

Hyvä ruoka on kaikkien aistien yhteinen kokemus. Minkälainen on Kapteeninhuoneen keittiömestarin filosofia tarjottavan ruoan suhteen?

– Jokaiselle täytyy löytyä jotakin omaan makuun sopivaa. Ruoan tulee olla samaan aikaan sopivan tyylikästä, sopivan yksinkertaista ja maukasta, mutta myös kukkarolle sopivan hintaista. Mielestäni meillä nämä asiat yhdistyvät oikealla tavalla, Peltola sanoo.

Peltola muistuttaa, että ravintolakokemus ei rajoitu ainoastaan ruokaan. Kyseessä on monesta komponentista koostuva kokonaisuus.

– Haluan ihmisten kokevan, että ravintolaamme on helppo tulla. Ravintolasali on hyvällä tavalla persoonallinen ja teemanmukainen. Ruoka ja miljöö ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.

Hiiligrilli on tämän laivan ehdoton keihäänkärki, Mikko Peltola sanoo.

Keittiökielenä neljäs kotimainen

Alunperin Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Peltola muutti Raumalle opiskeluiden perässä vajaat 15 vuotta sitten. Pitkän linjan keittiöalan ammattilainen on työskennellyt Kapteeninhuoneen keittiössä nyt kuuden vuoden ajan, joista noin vuoden hän on toiminut keittiömestarina.

– Monipuolinen työnkuva on yksi sellainen asia, mikä tekee tästä työstä viihtyisän. Tässä saa tehdä monenlaisia ruokia, on kyseessä sitten illalliset tai isot tilaisuudet. Kaikki tämä pitää mielenkiinnon yllä ja aistit herkkinä, Peltola sanoo.

– Myös työympäristönä tämä on aivan loistava. Meillä on mukava työporukka tekemässä asioita asiakkaiden viihtyvyyden eteen.

Vapaa-ajalla kulttuuria harrastava mies tuntee kanaalikaupungin jo kodikseen.

– Olen viihtynyt täällä hyvin. Sisämaan poikana meri on tehnyt vaikutuksen. Kaupunki on kaiken kaikkiaan äärimmäisen kaunis. On hienoa, että Vanha Rauma on aikanaan säilytetty. Sellaista ei löydy mistään muualta.

Raumalaista ravintolatarjontaa Peltola kuvailee paikkakunnan kokoon nähden varsin monipuoliseksi ja tasokkaaksi.

– Se pitää alan ammattilaisen hyvällä tavalla hereillä. Vierailen ravintoloissa ammattillisesta näkökulmasta, mutta myös ihan puhtaasti hyvän ruoan ystävänä.

Paikallinen puheenparsi on vuosien aikana ehtinyt jo hieman kiemurrella miehen omaan suuhun.

– Raumalaisten kanssa on helppo tulla toimeen, mutta kieli on sellainen, että se ihmetyttää edelleen. Onhan sekin tarttunut jonkin verran omaan puheeseen ja siirtänyt taustalle sitä pohjanmaan murretta.

Rauman kieli rikastuttaa Peltolan arkea niin vapaa-ajalla kuin työpaikallakin.

– Keittiössä meillä on ammattikielenä Rauman kieli, Peltola nauraa.

Á la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen Á la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

Kapteenin pöydässä: Ekaluokkalaiset

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa kutsuimme herkkujen äärelle tänä syksynä koulutiensä aloittaneet ekaluokkalaiset Hugo Söderlundin ja Patrik Östmanin. Lasten menusta lautaselle valikoitui Navigoijan nakit tikkuperunoilla sekä Grillistä merilohta ja parsaa Mousseline-kastikkeen, friteerattujen kapristen ja lämpimän perunasalaatin kera. Jälkiruoaksi reippaat koululaiset nauttivat jäätelöannokset kinuski- ja suklaakastikkeilla.

Vasemmalla Hugo Söderlund ja oikealla Patrik Östman.

Uusi lukuvuosi käynnistyi Raumalla elokuun puolivälissä. Koulutielle suuntasi noin 3700 peruskoululaista, joista noin 410 oli koulutaipaleensa aloittaneita ekaluokkalaisia. Nyt kun koulutietä on takana ensimmäinen kuukausi, päätimme kutsua Kapteenin pöytään vieraaksi kaksi paikallista ekaluokkalaista.

7-vuotiaat Hugo Söderlund ja Patrik Östman käyvät Kourujärven koulua. Jo esikoulussa samassa ryhmässä olleet iloiset vesselit pääsivät samalle luokalle myös koulussa.

– Oli kivaa aloittaa koulu, kun tiesi, että saa olla kaverin kanssa samalla luokalla. Ensimmäisenä päivänä hieman jännitti, mutta hauskaa on ollut. Joka päivä oppii jotain uutta, Patrik kertoo.

Hugo nyökyttelee vieressä. Kun pojilta kysyy, mikä koulussa on ollut mieluisinta, tulee vastaus yhteen ääneen.

– Välitunnit. Saa juosta ja olla vähän niin kuin vapaana. Silloin löytyy myös uusia kavereita toisilta luokilta. Pelaamme hippaa ja parkouria, ja niissä tulee hiki. Toiset vakoilee ja sitten ne hymyilee, Hugo tarkentaa.

Navigoijan nakit tikkuperunoilla.

Myös uuden oppiminen on mieluista, sillä kotitehtävät maistuvat molemmille.

– Tykkään matematiikasta, sillä laskeminen on kivaa. Esimerkiksi tänään meille tuli läksyjä tehtäväkirjan pluslaskuista, Hugo sanoo.

– Ja lukemisen opettelu on mukavaa. Olemme opetelleet jo a-, n-, i- ja o-kirjaimet. Olemme opetelleet myös tavuja, kuten Ai-no, Ni-na ja semmoisia. Aapisen luku on kivaa, Patrik lisää.

Molemmat osasivat laskea, lukea ja kirjoittaa jo kouluun mennessä, mutta uusiakin asioita on jo ehtinyt tarttua.

– Linnunnokka oli semmoinen, mitä en tiennyt ennen. Se on sellainen merkki, joka kertoo kumpi numero on pienempi ja kumpi suurempi. Terä osuu pienempään ja se nokka syö sen isomman numeron, Hugo muistelee.

Läksyt tehdään koulun jälkeen kotona. Molemmat ovat sitä mieltä, että iltapäiväkerhossa siihen ei kannata tuhlata hyvää ulkoiluaikaa.

– Iltiksessä on paljon kavereita eikä tarvitse opetella mitään. Saa vain leikkiä, pelata ja askarrella. Siellä on kyllä kivempaa kuin koulussa, Patrik toteaa.

Kapteeninhuoneen merellisessä miljöössä riittää ihasteltavaa.

Keltanokat valppain mielin liikenteessä

Poikien vapaa-aika kuluu liikuntaharrastusten parissa. Patrikilla alkaa toinen vuosi sekä Rauman Lukon Leijona-kiekkokoulussa että Rauman SalBan salibandykoulussa, Hugo osallistuu tulevana talvena ensimmäistä kertaa samaiseen salibandykouluun.

– Pelasin viime kesänä jalkapalloa ja nyt halusin sählyyn. Olen pelannut pienestä asti sählyä ja kaikkea muuta urheilua, Hugo innostuu.

– Jääkiekossa ja sählyssä parasta on maalien tekeminen ja kavereiden kanssa pelaaminen, Patrik sanoo.

Yhtäkkiä keskustelu hyppää toisaalle. Pojat alkavat vaihtaa kokemuksiaan Minecraft-pelistä. Keskustelussa vilisevät uudet aasihahmot ja erilaiset rakennuspalikat. Pienen pohtimisen jälkeen palataan keskustelussa takaisin kouluun, tarkemmin ottaen koulumatkoille.

Merilohta ja parsaa Mousseline-kastikkeen, friteerattujen kapristen ja lämpimän perunasalaatin kera.

Pojat kulkevat kouluun vanhempien kyydissä, mutta kulkeminen sujuisi myös itsenäisesti. Reitti koulun ja kodin välillä on molemmille tuttu.

– Joskus koulun jälkeen kävelen kotiin siten, että äiti tulee vastaan. Se on sitten iltapäiväkerhon jälkeen, Hugo kertoo.

– Joskus vastaan tulevat myös isosiskot, Patrik huudahtaa.

Kaikki ekaluokkalaiset saivat keltaisen heijastinnauhalla varustetun Keltanokka  liikenteessä -lippalakin. Näkyvyys onkin tärkeää, vaikka liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat ovatkin hyvin hallussa.

– Pitää kulkea tienreunaa ja katsella tarkasti ympärilleen. Tien keskelle ei saa mennä ja jos liikkuu paljon autoja, niin pitää muistaa varoa. Koulussa ja kotona muistutetaan aina näistä jutuista, Hugo sanoo.

– Ja suojatiellä täytyy katsoa ensin vasempaan, sitten oikeaan ja sitten taas vasempaan. Eikä saa juosta, vaan pitää kävellä rauhassa. Jos menee pyörällä, niin pitää taluttaa tien yli, Patrik painottaa.

Kaiken kruunaa jälkiruokajäätelö, joka kuuluu jokaiseen lasten annokseen.

Reilu kaveri ottaa kaikki mukaan

Kiusaaminen on ollut viime aikoina uutisotsikoissa. Pojat eivät ole huomanneet omassa koulussaan kiusaamista. Ja jos huomaisivat, he tietäisivät miten toimia.

– Koulussa on opetettu, että jos näkee jotain kiusattavan, niin siitä pitää heti kertoa opettajalle. Pitää kohdella kaikkia kivasti, Patrik kertoo.

– Meillä on sellainen paperi, missä on säännöt. Siinä kerrotaan ettei saa kiusata, töniä, repiä, riehua, eikä kiroilla. Eikä saa juosta sisällä tai kiivetä kallioilla, Hugo luettelee.

Kysyttäessä minkälainen on hyvä kaveri, osoittavat pojat toisiaan.

– Se on tuollainen, joka ottaa mukaan leikkeihin ja haluaa tehdä yhdessä juttuja, Hugo sanoo.

– Ja ottaa muut huomioon. Reilu pitää olla, Patrik lisää.

Tuoreet koululaiset kaipaavat esikouluajasta etenkin yhtä asiaa.

– Eskarissa sai olla aina pitempään ulkona. Tuntuu ihan siltä, että välitunti kestää vain jotain kolme sekuntia. Mutta koulussa tehtävät on kivempia kuin eskarissa, Patrik sanoo.

Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että kun koulussa keskittyy kuuntelemaan opettajaa, on tehtävien tekokin paljon helpompaa.

– Ehdin yleensä tekemään kaikki lisätehtävätkin. Kun kuuntelee hyvin, osaa sitten tehdä tehtäviäkin nopeasti, mutta huolellisesti, Hugo nyökyttelee.

Liikuntatunneilla ollaan oltu tähän mennessä ulkona. Käsitöissä on tehty koulunkäyntiin sopivat kirjastopussukat.

– Ne on sellaisia, mihin voi laittaa kirjoja, joita käy lainaamassa. Käymme kirjastossa koululuokan ja iltapäiväkerhon kanssa, mutta myös äidin ja isän kanssa, Patrik kertoo.

Kapteenin pöydässä on mielikuvitukselle sijaa – kartasta etsittiin muun muassa mahdollisen aarteen sijaintia.

Navigoijan nakeille kuus kautta viis

Nuorten miesten koulutie on vasta aluillaan. Matkaa jatko-opintoihin on siis vielä lähes vuosikymmen. Molemmilla on kuitenkin jo selvillä tulevaisuuden haaveammatti.

– Minusta tulee varmaankin kampaaja. Olen hyvä tekemään kampauksia ja lettejä. Teen niitä aina tyttöystävälleni, Hugo sanoo ja saa Patrikin hihittämään vieressä.

Pienen kuiskailu- ja hihittelytauon jälkeen tullaan siihen tulokseen, että Hugolla on tyttöystävä, mutta Patrik ei sellaista halua. Omien sanojensa mukaan ei todellakaan, ei ikinä.

– Isona minusta tulee jääkiekkoilija. Pienempänä halusin Batmaniksi tai Lukon maskotiksi eli Eetu-ketuksi. Postimiestä minusta ei tule vaikka lempinimeni onkin Pate, Patrik nauraa.

Kuten lapsuuteen kuuluu, molemmilla on takanaan vauhdikas kesä, johon mahtuu vierailuja muun muassa huvipuistoissa ja pelimuseossa. Alkavasta syksystä nousee eräs suosikkiasia mieleen.

– Kuralätäköt on kivoja. Niissä on hieno pomppia. Paitsi silloin kun menee lahkeen sisälle vettä, se ei ole kyllä yhtään hauskaa, Hugo pohtii.

Myös lasten menusta löytyy herkkuja moneen makuun.

Navigoijan nakit on nyt nautittu ja on aika siirtyä kauan odotettujen jäätelöannosten pariin. Viileän ja makean jälkiruoan aikana on hyvä keskustella suosikkiruoista.

– Nämä nakit ja tikkuperunat olivat ihan kuus kautta viis. Lempiruokaani on spagetti sekä uunimakkara, perunamuusi ja porkkanaraaste, Patrik sanoo.

– Jos saa valita ihan mitä tahansa, haluaisin hampurilaista, mutta maailman parasta on kalapuikot ja perunamuusi. Lohikin on hyvää, Hugo kertoo.

Aiemmin päivällä koulussa nautittu Rauman perinneruoka Lapskoussi saa kaksijakoisen palautteen.

– Lapskoussi on herkullista, koska siinä on kaikkia sellaisia juttuja, mistä minä tykkään, Patrik sanoo

– Minä en tykkää, koska siinä on niin paljon lapsia, Hugo sanoo ja molemmat pojat purskahtavat nauruun.

Suut täyttyvät naurusta ja jäätelöstä. Keskustelu hyppää jälleen Minecraftiin, suosikkisupersankareihin ja alkavaan salibandykouluun. Pojat on poikia – iästä riippumatta.

Kapteeninhuoneen lasten menusta perheen pienimmät voivat nauttia Navigoijan nakkien lisäksi Majakanvartijan lohta, Messipojan kananpoikaa, Kipparin lihapullia ja Perämiehen lehtipihviä. Jälkiruokajäätelö sisältyy kaikkiin annoksiin.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

Kapteenin pöydässä: Tarmo Hotanen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa saimme vieraaksemme Blue Sea Film Festivalin ohjelmistosta vastaavan ja Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailun koordinaattorin Tarmo Hotasen. Kapteeninhuoneen menusta valikoitui lautaselle kaurapaneroitua kuhaa sitruunavoilla, friteeratuilla kapriksilla, tilliemulsiolla ja piparjuuriperunoilla sekä paistettua siikaa voivaahtokastikkeen, rapean lehtikaalin ja varhaisperunan kera.

Elokuvajuhla Blue Sea Film Festival järjestetään tällä viikolla Raumalla jo 26. kerran. Festivaalin yhteydessä järjestettävä Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailu sen sijaan juhlii 25. vuottaan. Elokuvajuhlan kynnyksellä istahdimme alas kilpailun koordinaattorina toimivan sekä festivaalin ohjelmistosta vastaavan Tarmo Hotasen kanssa.

– Kuvailisin Blue Sea Film Festivalia vakiintuneeksi ja mitat täyttäväksi elokuvajuhlaksi, josta löytyy kaikkea myös niin sanotulle vaativallekin elokuvayleisölle. Tapahtuma on kasvanut pienestä elokuvatapahtumasta varsin varteenotettavaksi suomalaiseksi festivaaliksi, Hotanen taustoittaa.

– Alusta lähtien on ollut tärkeää, että on löytynyt sellaisia elokuvaentusiasteja, jotka ovat jaksaneet viedä tapahtuman kasvukipujen läpi. Sen kautta festivaali on kasvanut nykyisenlaiseksi koko viikonlopun mittaiseksi festivaaliksi.


“Keskustelujen kautta annamme ihmisille mahdollisuuden
osallistua ja ymmärtää elokuvaa.”


Blue Sea Film Festival on kiistatta yksi Suomen tärkeimpiä paikallisia elokuvafestivaaleja. Muita vastaavia ovat Sodankylän elokuvajuhlat, jotka tosin on viety aikanaan Helsingistä Sodankylään, sekä Espoo Cine, joka kokoaa yhteen koko pääkaupunkiseudun elokuvaväen.

– Kasvusta huolimatta, olemme onnistuneet säilyttämään paikallisen ja sellaisen tietynlaisen kotikutoisen luonteen. Uskon, että nimenomaan juuri sen intiimin tunnelman vuoksi meille tulee jatkuvasti lisää yleisöä ja elokuvavieraita.

Entä kenelle Blue Sea Film Festival on tarkoitettu?

– Kaikille raumalaisille. Minut on koulutettu elokuvakasvattajaksi ja koen henkilökohtaiseksi missiokseni levittää elokuvan ilosanomaa aivan kaikille. Aina päiväkoti-ikäisistä taaperoista mummuihin ja vaareihin.

Paistettua siikaa voivaahtokastikkeen, rapean lehtikaalin ja varhaisperunan kera.

Keskustelut auttavat ymmärtämään elokuvaa

Elokuvajuhlien teema on vaihdellut vuosittain. Esillä on ollut muun muassa eurooppalaisia ikkunoita ja teemamaita. Viime vuonna teemamaana oli Ruotsi ja tänä vuonna tapahtuma on teemoitettu puolalaisen elokuvakulttuurin esiinnostamiseksi.

– Teemojen avulla voimme avata eri maiden erilaista elokuvakulttuuria. Esitämme neljä puolalaista elokuvaa, joiden lisäksi meillä on puolalaisen elokuvan keskustelutapahtuma. Keskustelujen kautta annamme ihmisille mahdollisuuden osallistua ja ymmärtää elokuvaa ja sen historiaa hieman enemmän, Hotanen kertoo.

Ohjelmistossa on myös useita suomalaisen elokuvateollisuuden viime aikaisia suosikkeja. Näistä esimerkkeinä Sofi Oksasen romaaniin perustuva Baby Jane, Juice Leskisen elämästä kertova Juice, Markku Pölösen ohjaama Oma maa sekä Kari Hotakaisen menestysromaanin pohjalta tehty Ihmisen osa.

– Valintakriteerimme eivät perustu katsojamääriin tai Jussi-palkintoihin. Ohjelmistoon otettavissa elokuvissa tulee olla se jokin juttu, jolla se poikkeaa edukseen valtavirrasta. Toisin sanoen vain parhaat kelpaavat.


“Uskon, että nimenomaan juuri sen intiimin tunnelman vuoksi
meille tulee jatkuvasti lisää yleisöä ja elokuvavieraita.”


Elokuvakuvajuhlien yhteydessä Rauman Elokuvakerho ry jakaa vuosittain Kampela-tunnustuspalkinnon elokuvakulttuurin hyväksi tehdystä työstä.

– Elokuvakulttuuri on hyvin laaja käsite. Kampela-tunnustuspalkinnon on saanut vuosien varrella esimerkiksi elokuvateatteri Iso-Hannu esittämällä elokuvia. Viime vuonna Kampelan sai vertaisohjaaja Veikko Rantanen, joka on kuvannut suuren määrän elokuvia. Itsekin kehitysvammainen mies on ollut mukana myös kehitysvammaisten audiovisuaalisen kulttuurisen levittämisessä Raumalla.

Kapteeninhuoneen merellinen miljöö henkii ainutlaatuista tunnelmaa.

Baltic Herring juhlistaa 25. kilpailuvuottaan

Hotanen ei kuulu festivaalin perustajiin, mutta hän on ollut mukana suunnittelemassa tapahtumaa ja etenkin nyt 25. kerran järjestettävää Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailua aina sieltä ensimmäisistä askeleista saakka.

– Kaikki alkoi Rauman elokuvakerhon järjestämistä elokuvailloista, joihin minut kutsuttiin mukaan, sillä opiskelin tuolloin elokuvatieteiden maisteriksi. Tämän jälkeen on syntynyt itse festivaali ja sen mukana lyhytelokuvakilpailu, jonka ideoimiseen ja tuomarointiin olen osallistunut aivan alusta lähtien, Hotanen sanoo.

Baltic Herringiä on järjestetty kohta neljännesvuosisadan verran. Hotanen hakee lyhytelokuville vertauksen kirjallisuudesta.

– Lyhytelokuva on ikään kuin runoutta. Siinä missä runoudessa tehdään lyriikkaa lyhyessä muodossa, on lyhytelokuva lyhyttä kuvakerrontaa. Kaiken ei tarvitse aina olla pitkää ja laveaa, vaan monta kertaa tarinankertomisen vaikeus on siinä, miten tiivistää kaiken asian kolmeen minuuttiin.


“Peter Von Bagh toivotti purjeisiimme niin paljon myötätuulta,
että se on kantanut näihin päiviin saakka.”


Tänä vuonna lyhytelokuvakilpailuun ilmoittautui alkujaan peräti reilut 220 teosta.

– Kilpailu on tarkoitettu Itämeren maiden asukkaille. Tästä syystä ensimmäisessä vaiheessa karsiutui jo noin 50 elokuvaa, jotka olivat saapuneet muun muassa Indonesiasta, Intiasta, Iranista, Uzbekistanista ja vaikka mistä, Hotanen naurahtaa.

Seuraavassa vaiheessa 176 elokuvan ryhmästä esiraati haarukoi varsinaista raatia varten finalistit. Nämä festivaalien aikana elokuvateatteri Iso-Hannussa esitettävät elokuvat jakautuvat amatöörisarjaan, kahteen opiskelijoiden sarjaan sekä ammattilaisten sarjaan 

– Ammattilaisten sarjassa oli kaikkein kovin kilpailu, sillä töitä oli aluksi yli 80. Näistä yhdeksän pääsi loppukilpailuun, eli yksi kymmenestä pääsee viisihenkisen kansainvälisen raadin arvioitavaksi. Amatöörisarjan finaalissa on seitsemän ja opiskelijoiden sarjoissa kummassakin kahdeksan työtä.

Blue Sea Film Festival järjestetään tänä vuonna jo 26. kerran. Tapahtuma-aika on 22.-25.8.2019

Von Bagh puhalsi myötätuulen purjeisiin

Blue Sea Film Festivaleilla on vieraillut vuosien varrella useita varsin nimekkäitä vieraita. Hotanen nostaa esiin sellaiset nimet kuin Peter Von Bagh ja Fridrik Thor Frikdriksson.

– Jo edesmennyt elokuvan suurmies Peter Von Bagh oli meidän festivaalimme suojelija. Hän on yksi tärkeä hahmo, jonka muistoa me kannamme ylpeänä. Von Bagh toivotti meidän purjeisiimme niin paljon myötätuulta, että se on kantanut näihin päiviin saakka etenkin niitä, joilla oli kunnia tuntea hänet, Hotanen sanoo.

– Kansainvälisesti nimekkäin vieraamme lienee islantilainen Fridrik Thor Fridriksson. Hän oli niinä aikoina meidän päävieraanamme, kun hänen kansainvälinen läpimurtonsa tapahtui. Hän tykästyi Raumaan, ihmisiin ja tähän tunnelmaan.

Mieliin on painunut myös Jouko Turkan 12-osaisen Seitsemän veljestä TV-sarjan koko seitsemän henkinen päänäyttelijäkaarti, joka oli yhtä aikaa paikalla. Heihin kuuluivat muun muassa kaikkien suomalaisten hyvin tuntemat Kai Lehtinen, Jarmo Mäkinen ja Martti Suosalo.

– Se tarkoittaa sitä, että meillä oli yhdellä kertaa koko suomalaisen elokuvan kärkikaarti Raumalla. Näytimme silloin festivaalilla kyseisen sarjan ja heistä jokainen oli mukana katsomassa tuota kyseistä näytöstä.


“Siinä missä runoudessa tehdään lyriikkaa lyhyessä muodossa,
on lyhytelokuva lyhyttä kuvakerrontaa. “


Hotanen naurahtaa, että kotimaisista elokuvaihmisistä olisi helpompi mainita ne, jotka eivät ole olleet Blue Sea Film Festivaleilla, kuin ne jotka Raumalla ovat vierailleet.

– Alan ihmiset haluavat tulla tapahtumaamme, kunhan aikataulut vain sopivat yhteen. Meillä oli pitkään huonoa tuuria Hannu-Pekka Björkmanin kanssa, mutta tänä vuonna saimme aikataulut sopimaan ja hän saapuu vihdoin Raumalle.

– Tänä vuonna ohjelmistossa on viisi elokuvaa, joissa Björkmanilla on rooli. Jo se itsessään kertoo siitä, että kyseessä on yksi suomalaisista eturivin näyttelijöistä.

Vuosien varrella Hotanen on saanut tyytyväisenä todeta, että myös Raumalta ponnistetaan maailmalle.

– Maarit Lalli osallistui aikanaan meidän lyhytelokuvakilpailuumme ja sen jälkeen hänestä on kasvanut palkittu elokuvaohjaaja. Ne ovat hienoja tarinoita, joita on kiva seurata. Odotan, että seuraava samaa tietä kulkeva on raumalaislähtöinen Lauri-Matti Parppei, jonka uusin lyhytelokuva esitetään tänä vuonna festivaaleillamme.

Kaurapaneroitua kuhaa sitruunavoilla, friteeratuilla kapriksilla, tilliemulsiolla ja piparjuuriperunoilla.

Katsoja aina pääosassa

Hotanen painottaa, että Blue Sea Film Festival perustuu täysin ihmisiin ja elokuviin. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että hyvä elokuva on juuri sellainen, mikä miellyttää katsojaa.

– Hyvä elokuva voi olla sinun mielestäsi sellainen, joka ei minun mielestäni ole niin hyvä, ja toisinpäin. Loppujen lopuksihan jokainen katsoja on aina oikeassa. Elokuvia tehdään katsojille, joten näin ollen katsoja on elokuvanteon pääosassa.

– Mielestäni elokuva on kuitenkin aina parhaimmillaan elokuvateatterissa. Se on ikään kuin seremonia, kun kokoonnutaan yhdessä yhteen tilaan katsomaan elokuvaa. Silloin siitä muodostuu jaettu kokemus.


“Kalassa tulee olla rakenne,
ja tässä annoksessa rakenne oli täydellinen.”


Entä mistä koostuu hyvä ruoka?

– Tunnustaudun nautiskelijaksi, puhutaan sitten elokuvasta tai hyvästä ruoasta. Minuun tekee aina vaikutuksen, kun joku on nähnyt vaivaa siihen, että ruoka-annos saadaan näyttämään herkulliselta. Kaiken kruunaa tietenkin se, että annos myös maistuu herkulliselta.

Kapteeninhuoneen keittiön kaurapaneroitu kuha ansaitsee Hotaselta suuret kiitokset.

– Aivan loistava annos. Minusta on tärkeää, että kalaa tehdessä ei kalaa ikään kuin pehmitetä liian veteläksi. Kalassa tulee olla rakenne, ja tässä annoksessa rakenne oli täydellinen.

Myös asiantunteva henkilökunta ansaitsee kehut.

– Tarjoilija osasi suositella kuhan kanssa sopivan juoman tuosta noin vain. Voisin ehdottomasti suositella tätä annosta ja loistavaa palvelutasoa. Täytyy tulla testaamaan myös muita annoksia, Hotanen kiittelee.

Blue Sea Film Festival järjestetään Raumalla 22.-25.8.2019. Tutustu tapahtumaan, ohjelmistoon ja aikatauluihin tarkemmin täällä.

Kapteeninhuoneen A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

Kapteenin pöydässä: Rauman Lukon kapteenisto 2019-20

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Kiekkokaupunki Rauma valmistautuu jo uuteen kiekkokauteen. Saimme vieraaksemme Rauman Lukon kapteeniston. Lounashetki aloitettiin runsaan alkupalapöydän antimilla. Pääruoaksi nautittiin talon jauheliha-kesäkurpitsalasagnea marinoiduilla oliiveilla ja salaatilla, paistettua kuhaa ruohosipuliperunoiden ja kukkakaali-porkkapyreen kera sekä härän sisäfileepihviä Rocquefort-kastikkeella ja frittiperunoilla.

Rauman Lukon kapteeniston muodostavat kaudella 2019-20 Justin Danforth (A), Tapio Laakso (C) ja Toni Koivisto (A).


Rauman Lukon liigajoukkue kokoontui kesän omatoimijakson jälkeen yhteen heinäkuun lopulla. Uudistuneelle joukkueelle nimettiin uusi kapteenisto. Sinikeltaisia johtavat edestä alkavalla liigakaudella C-kirjain rinnassaan Tapio Laakso sekä varakapteeneina toimivat Toni Koivisto ja Justin Danforth.

Kolmikko istahtaa Kapteenin pöytään nauttimaan ravitsevaa lounasta. Takana oleva omatoimijakso on käytetty itsensä kunnossa pitämiseen, mutta myös akkujen lataamiseen. Miten Lukon kapteeniston kesä vierähti?

– Olen saanut treenata terveenä ja hyvin juuri niitä asioita, joihin olen halunnut kiinnittää huomiota. Omatoimijakson treenaamisesta jäi kaikin puolin hyvä fiilis. Saimme myös vietettyä perheen ja ystävien kanssa paljon yhteistä aikaa. Sitä kautta sai ajatuksia pois jääkiekosta. Oli mukava palata taas joukkueena yhteen, Laakso sanoo.

Koiviston kesä vierähti treenaamisen ohessa muun muassa kotikonnuilla Pohjois-Suomessa.

– Treenasin huomattavasti monipuolisemmin, mitä aikaisempina kesinä. Toivottavasti se näkyy myös jäällä. Pohjoisessa vierähti perheen kanssa melkein kuukausi ja sen lisäksi kiersimme ympäri Suomea asuntovaunulla. Sopivassa suhteessa rauhoittumista ja lomailua.

Danforth vietti kesän kotikonnuillaan Kanadassa. Hän palasi Suomeen ja Raumalle viime viikolla, kun joukkue kokoontui yhteen.

– Kesä meni hyvin. Oli sopivasti aikaa valmistautua alkavaan kauteen. Treenasin kovaa ja pelasin paljon golfia. Kauden aikana en luonnollisestikaan näe perhettä ja ystäviäni kovin paljon, joten oli hienoa viettää heidän kanssaan yhteistä aikaa, Danforth hymyilee.

Runsaan alkupalapöydän antimista voi rakentaa itselleen ravitsevan alku- tai pääruoan.


Treenipeleistä työkaluja tulevaan

Lukon joukkue on ehtinyt harjoitella yhdessä nyt reilun viikon. Viime perjantaina ryhmä oli ensimmäistä kerta tositoimissa, kun Kivikylän Areenalla pelattiin perinteinen Pitsiturnaus. Laakso muistelee, että hän pääsi kokemaan kyseisen kiekkokarnevaalin nyt jo kahdeksannen kerran.

– Tämä oli toinen kerta, kun sain pelata kotijoukkueen paidassa. Se tekee hienosta turnauksesta entistäkin hienomman kokemuksen. On mahtavaa aistia sitä tunnelmaa, mikä on hallissa ja hallin ulkopuolella. Oli hienoa nähdä kuinka paljon eri joukkueiden kannattajia oli paikalla, Laakso sanoo.

Koivisto sen sijaan on pelannut useammankin Pitsiturnauksen Lukko-paidassa.

– Pitsiturnauksen tunnelma on aivan omaa luokkaansa. Fiilis on katossa heti aamusta alkaen. Tykkään niistä peleistä ja mitä olen jutellut muiden pelaajien kanssa, niin kaikki nauttivat Pitsiturnauksessa pelaamisesta, Koivisto kertoo.


“Tunsin sen energian ja adrenaliinin, jonka sain täydestä hallista
ja siitä, miten upeasti yleisö eli joukkueen mukana.”


Danforth pelasi nyt uransa toisen Pitsiturnauksen. Kanadalaishyökkääjälle elokuun alussa pelattava kiekkoturnaus oli jo viime vuonna positiivinen yllätys.

– Aivan mahtava tapahtuma. Saamme pelata paljon ja kannattajat antavat koko päivän kaikkensa. Opin ensimmäisestä turnauksesta paljon. Muun muassa sen, miten pystyn pitämään energiatasoja yllä pitkän turnauspäivän aikana, Danforth taustoittaa.

– Muistan hyvin viime vuoden turnauksesta sen ensimmäisen pelin Ässiä vastaan. Tunsin sen energian ja adrenaliinin, jonka sain täydestä hallista ja siitä, miten upeasti yleisö eli joukkueen mukana.

Lukko-kapteeni Laakso muistuttaa, että joukkue etenee kohti syyskuussa alkavaa Liiga-kautta päivä kerrallaan. Edessä oleva reilu kuukausi tarjoaa hyvän mahdollisuuden hioa päivittäistä tekemistä ja joukkuetta yhteen.

– Pitsiturnauksesta ei kannata vielä pelillisesti tehdä niin suuria päätelmiä. Siellä kuten tulevissa treenipeleissä pyrimme löytämään sellaisia asioita, jotka toimivat ja joita voimme parantaa. Nämä matsit tarjoavat hyviä työkaluja siihen, kun alamme pelata sarjapisteistä. Nautitaan tästä tekemisestä päivä ja viikko kerrallaan, Laakso sanoo.

Talon jauheliha-kesäkurpitsalasagnea marinoiduilla oliiveilla ja salaatilla.


Urheilulliset ja positiiviset persoonat

Lukon joukkue on uusiutunut tulevalle kaudella. Mukaan on tullut uusia miehiä niin hyökkäykseen kuin puolustukseenkin. Miltä joukkue näyttää kapteeniston silmin?

– Sen huomaa hyvin, että joukkueen rakentamisessa on kiinnitetty huomiota persooniin. Meillä on joukkue täynnä todella urheilullisia ja positiivisia jätkiä. Minulla on erittäin hyvä fiilis siitä, minkälaisella ilmeellä tämä porukka tekee yhdessä hommia, Laakso painottaa.

Koivisto nyökyttelee vieressä.

– Joukkue on mielestäni todella hyvä. Meillä on paljon myös ulkomaalaisia, mikä on ainoastaan hyvä asia. Kaikki ovat hyviä tyyppejä ja pelaajia. Olen luottavaisin mielin, mutta samaan hengenvetoon täytyy muistaa, että töitä on vielä edessä, että ollaan valmiita kun kiekko putoaa syyskuussa jäähän, Koivisto lisää.


“Joukkue täynnä todella urheilullisia ja positiivisia jätkiä.”


Joukkue on ollut yhdessä vasta reilun viikon. Danforth painottaa, että yhteenhitsautuminen kaikilla osa-alueille rakentuu yhteisen tekemisen kautta.

– Joukkue on vielä nuori mitä tulee yhdessä tekemiseen. Tutustumme toisiimme ja treenaamme paljon, ja sitä kautta löydämme yhteiset tavat toimia. Seuraavan kuukauden aikana tapahtuu varmasti paljon kehitystä monella osa-alueella, Danforth sanoo.

– Valmennus ja urheilujohto ovat tehneet todella hyvää työtä kasatessaan tätä joukkuetta. Uudet pelaajat vahvistavat tätä porukkaa entisestään ja he istuvat tähän joukkueeseen todella hyvin. Näkisin, että meillä on kasassa todella nopea joukkue, josta löytyy myös kokoa ja voimaa.

Rauma oli Danforthille viime syksynä uusi kokemus. Nyt kun hän on viettänyt kanaalikaupungissa yhden talven, on hän hyvä tukiverkosto Lukon uusille ulkomaalaisille.

– Olemme käyneet yhdessä tutustumassa kaupunkiin. He kyselevät juttuja kaupungista ja käytännön asioista, joihin vastaan mielelläni. On tärkeää, että he tuntevat olonsa kotoisaksi ja pääsevät nopeasti kiinni elämään täällä.

Paistettua kuhaa ruohosipuliperunoiden ja kukkakaali-porkkapyreen kera.


Johtajuutta ei voi teeskennellä

Sekä Laakso että Koivisto olivat mukana Lukon kapteenistossa jo viime kaudella. Tuolloin kapteenin C-kirjainta rinnassaan kantanut Janne Niskala lopetti upean pelaajauransa päättyneeseen sesonkiin. 

Tapio Laakso oli loistava valinta uudeksi kapteeniksi, sillä hän on ollut mukana edustamiensa joukkueiden kapteenistoissa käytännössä koko aikuisuransa. Ennen Lukkoon siirtymistä hän kantoi Ilveksessä C-kirjainta kolmella kaudella. Tätä ennen Laakso toimi kauden ajan tamperelaisseuran varakapteenina ja TPS:ssä sekä kapteenina että varakapteenina.

– On hieno kunniatehtävä olla juuri näiden jätkien ja tämän perinteikkään seuran kapteeni. Se herättää minussa suurta ylpeyttä. Kirjain rinnassa ei kuitenkaan muuta minua ihmisenä eikä pelaajana millään tavalla. Tärkeintä on olla oma itsensä, sillä kaikki teeskentely paljastuu aina, Laakso muistuttaa.

– Olen sosiaalinen ja paljon äänessä, mutta teot ovat niitä asioita, jotka merkitsevät kaikkein eniten. Jos puhut toista ja teet toista, lähtee kaikelta pohja. Kapteeniston tärkein tehtävä on tehdä omat hommansa niin hyvin, että pystyy näyttämään muille esimerkkiä siitä, miten asiat kuuluu hoitaa kentällä ja sen ulkopuolella.


“Paljon mahtavia persoonia, jotka pystyvät johtamaan
ja viemään tätä jengiä eteenpäin.”


Koivisto on ollut Lukossa varakapteenina aiemmilla kausilla, kun kapteeneina ovat toimineet Janne Niskala ja Ilkka Mikkola.

– Kaikki ovat erityyppisiä kapteeneita, mutta kaikista löytyy myös samoja asioita. Yksi tällainen on se, kuinka hyvää esimerkkiä he ovat näyttäneet joukkueelle. Tapio sopii tähän jatkumoon hienosti, Koivisto kehuu.

– Oma roolini on tsempata ja olla joukkuekavereiden apuna. Johtajuuden tärkein elementti on kuitenkin se, että näyttää joka päivä esimerkkiä kaikessa tekemisessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon kaikki ihmisinä ja kyetä kommunikoimaan kaikkien kanssa.

Danforth painottaa, että Lukon joukkueessa on paljon johtajuutta.

– Meillä on paljon mahtavia persoonia. Sellaisia jätkiä, jotka pystyvät johtamaan ja viemään tätä jengiä eteenpäin. Henkilökohtaisesti on iso kunnia olla mukana Lukon kapteenistossa.

– Opin viime vuonna paljon silloiselta kapteenistolta. On tärkeää tehdä ne pienimmätkin asiat niin hyvin kuin pystyy ja antaa joukkueelle kaikkensa, näin voi vaatia samaa myös muilta.

Kapteeniston tehtävät ovat moninaiset. He ovat myös tietyllä tapaa tietyissä asioissa linkki pelaajien ja valmennuksen välillä.

– Me keskustelemme paljon. Viemme joissain tapauksissa viestiä pelaajilta valmennukselle ja toisinpäin. On haluttava ottaa vastuuta joukkueesta ja uskallettava heittäytyä. Meillä on paljon sellaisia pelaajia, joilta löytyy oikeanlaista johtajuutta, Laakso toteaa.

Härän sisäfileepihviä Rocquefort-kastikkeella ja frittiperunoilla.


Kapteenisto omin sanoin

Lukon kapteenistokolmikko muodostuu positiivisista persoonista, joiden kokemus ja oma vaatimustaso ovat kovaa luokkaa. Miten kapteeni Laakso kuvailisi Koivistoa ja Danforthia?

– Tonilla on pitkän uran kautta vahva kokemus tästä hommasta. Hän on nähnyt niin paljon kaikkea, että sieltä on hyvä ammentaa. Minä olen hieman räväkämpi ja Toni taas rauhallisempi, joten me myös tietyllä tapaa tasapainotamme toisiamme, Laakso sanoo.

– Justin taas tuo todella kovaa vaatimustasoa päivittäiseen tekemiseen. Hän vaatii itseltään paljon ja siinä vierellä muiden on helppo vaatia itseltään samaa. Todella hyvä lisä kapteenistoomme.


“Tärkeintä on olla oma itsensä,
sillä kaikki teeskentely paljastuu aina.”


Entä miten Koivisto näkee Laakson ja Danforthin vahvuudet?

– Tapio on urheilijana loistava esimerkki meille kaikille. Hän tekee asiat aina viimeisen päälle kentällä, pukukopissa ja hallin ulkopuolella. Tapio on ehdottomasti oikea valinta kapteenin tehtävään.

– Justin on yksi johtavista pelaajista, jonka vaatimustaso on korkealla. Lisäksi hän tuo ulkomaalaisena pelaajana tärkeän lisän kapteenistoon, sillä meillä on paljon ulkomaalaisia pelaajia. 

Danforth sanoo, että Laakso on yksi niistä pelaajista, joilta löytyy luontaisesti johtajuutta.

– Kun Tapion tapaa ensimmäisen kerran ja oppii tuntemaan hänet, sitä vain tietää, että tässä on selkeästi kapteenityyppi. Hän on yksi kovimmista pelaajista tekemään töitä, eikä hän valita koskaan mistään. Kun sellaista seuraa sivusta, sitä haluaa olla itsekin samanlainen pelaaja.

– Tutustuin Toniin viime kaudella hyvin ja hän on kaveri, joka tekee jäällä käytännössä kaikki asiat aina oikein. Hän astuu esiin ja on äänessä silloin kun sitä tarvitaan. Toni antaa joukkueelle paljon energiaa omalla tekemisellään ja niillä neuvoilla, joita hän on oman uransa varrella oppinut.

Lukon kapteenistosta löytyy yhteensä 1544 Liigan runkosarjaottelun kokemus (Koivisto 839, Laakso 646, Danforth 59).


Kuten jutussa on aiemmin mainittu, löytyy Lukon kokoonpanosta runsaasti johtajuutta. Päävalmentaja Pekka Virta painottaa, että lähtökohtaisesti koko pukukopin tulee olla täynnä johtajia.

Näin ollen Lukon joukkueessa on laajempi 6-7 pelaajan muodostama kapteenistoryhmä, jossa on mukana myös muun muassa nuorempia pelaajia ja ulkomaalaisia. Nyt julkaistu kapteenistokolmikko on osa tätä ryhmää ja loput pelaajat julkaistaan myöhemmin.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Tarmo Thorström

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Näin Pitsiviikon alla saimme vieraaksemme pitsitaiteilija Tarmo Thorströmin. Kapteeninhuoneen menusta lautaselle valikoitui kaurapaneroitua kuhaa sitruunavoilla, friteeratuilla kapriksilla, tilliemulsiolla ja piparjuuriperunoilla sekä pippuripihvi irlantilaiseen tapaan kermaisella viski-pippurikastikkeella, Padrón-paprikalla ja valkosipuliperunoilla.

Heinäkuu huipentuu Raumalla perinteisen Pitsiviikon merkeissä. Ainutlaatuinen yhdistelmä perinteitä, paikallista kulttuuria ja modernia kaupunkifestivaalia tarjoaa runsaasti tekemistä ja katseltavaa aikavälillä 20.-28.7.

Yhdeksän tapahtumapäivän aikana kaupungissa nautitaan musiikista, käsitöistä, liikunnasta, taiteesta ja luennoista. Nimensä mukaisesti Pitsiviikolla on vahvasti esillä pitsi ja sen nyplääminen. Kyseistä taitoa pitää tätä nykyä vahvasti yllä muun muassa pitsitaitelija Tarmo Thorström.

– Pitsiviikko on luonnollisesti kiireistä aikaa. Olen pyrkinyt vuosi vuodelta vähentämään omalta osaltani tilaisuuksia. Monta vuotta meni niin sanotusti sumussa, kun juoksin yhdeksän päivää yhteen menoon paikasta toiseen ja välillä piti olla samaan aikaan kahdessa paikassa, Thorström naurahtaa.

Hän kertoo nauttineensa Pitsiviikosta jokaisena vuotena, mutta jatkuva kiire käy väkisinkin raskaaksi.

– Tänä vuonna en lupaudu etukäteen mihinkään muuhun kuin oman kirjani julkaisutilaisuuteen. On hyvin todennäköistä, että menen nypläämään jonnekin päin kaupunkia ja teen joitain yhteistyöprojekteja, mutta teen niitä päiväkohtaisesti ihan fiiliksen mukaan.

Kaurapaneroitua kuhaa sitruunavoilla, friteeratuilla kapriksilla, tilliemulsiolla ja piparjuuriperunoilla.

Pitsitnnypläys on käsityötaito, mutta samalla myös taidetta. Thorström huomauttaa, että Suomessa on jo vuosikymmeniä ollut useita nyplääjiä, joiden teokset ovat ennen kaikkea juuri taidetta.

– Lanseerasin aikanaan pitsitaitelija-käsitteen kun havaitsin, etten tehnyt varsinaisesti käsityötuotteita, vaan tekniikasta oli tullut minulle ilmaisun väline. Arkailin aluksi taiteilija-sanaa, mutta koin pitsitaiteilijan olevan tietyllä tapaa hieman löyhempi termi, eikä sitä kukaan muu ollut vielä määritellyt tai ottanut käyttöön.

Taiteen vertauskuvaksi Thorström nostaa virkkauksen, neulonnan ja kirjonnan, jotka ovat nousseet nykyajan kuvataiteessa yleisesti käytössä oleviksi tekniikoiksi. Nyplääminen siis sopii tätä kautta yhtä lailla yhdeksi tavaksi toteuttaa kuvataidetta.

– Ei sillä, että kaikki työni olisi taidetta, mutta teen isolta osin nypläystä taiteellisista lähtökohdista. Ja taidettahan tekevät taiteilijat, joten tästä syystä näen, että myös meidän alallamme on monia taiteilijoita.

Thorströmin pitsitaidetta löytyy muun muassa Rauman keskustan penkeistä ja roskiksista.

Teos tutustuttaa modernin ajan tekniikoihin

Thorström pyörittelee käsissään painotuoretta Moderni pitsinnypläys -kirjaansa. Tulevana lauantaina 20.7. klo 15.00 järjestetään Kulttuuritalo Posellissa kaikille avoin kirjan julkistustilaisuus.

– Tervetuloa paikan päälle tutustumaan kirjaani. Tulen järjestämään kyseisestä tilaisuudesta myös livelähetyksen YouTube-kanavallani. Sitä kautta ne, jotka asuvat kauempana tai eivät jostain syystä pääse paikalle, voivat katsoa kyseisen tapahtuman, Thorström hymyilee.

Moderni pitsinnypläys -teoksesta löytyy muun muassa erilaisia malleja ja tekniikoita sekä materiaalitietoutta erilaisista raaka-aineista.

– Kirja on tarkoitettu ennen kaikkea niille nyplääjille, joilla on jo perusteet hallussa ja jotka ymmärtävät mistä nypläämisessä on kyse. Tämän teoksen avulla he voivat laajentaa omia taitojaan ja opetella vaikka tekemään itse omia malleja tai perinteisiä malleja eri tavalla kuin aiemmin.

Kaiken kaikkiaan kirjanteko, tai tarkemmin ottaen sen prosessi vei yhteensä neljä ja puoli vuotta. Kaikki lähti nykyisin Kustannusosakeyhtiö Otavan alla toimivasta, silloin vielä itsenäisenä kustantamona olleen käsityökirjallisuuteen erikoistuneen Moreenin ehdotuksesta.

– Joulukuussa 2014 kustannustoimittaja soitti ja kysyi, että voisinko tehdä heille kirjan pitsinnypläyksestä. Vaikka käsityökirjallisuutta oli paljon, ei 2000-luvulle osuvaa nypläyskirjallisuutta, jossa olisi jotain uutta, oikein tahtonut löytyä, Thorström kertoo.

– He tarjosivat vapaat kädet kirjan toteuttamiseen ja lupasin miettiä asiaa. Kirjasin ylös asioita, joista itse olisin halunnut alkutaipaleellani lukea. Toimitin näistä asioista sisällysluettelon Moreeniin ja he vastasivat tarjoamalla kustannussopimusta.

Moderni pitsinnypläys -teoksen julkistustilaisuus järjestetään Pitsiviikon alkajaisiksi Posellissa lauantaina 20.7. klo 15.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Homma ei päässyt kuitenkaan kunnolla edes vauhtiin, kun erinäiset väärinymmärrykset ja Thorströmin sairastuminen keskeyttivät projektin.

– Mainitsin puhelimessa, että ehkä tuon kirjan saisi tehtyä puolessa vuodessa. Se oli jossain kohtaa ymmärretty väärin ja kirjan julkaisu oli määritelty sen mukaan. Toisin sanoen se oli verkkokaupassa ennakkomyynnissä jo siinä vaiheessa, kun kirjaa ei ollut edes olemassa.

– Se aiheutti suunnattoman ahdistuksen, enkä pystynyt tekemään kirjaa enää ollenkaan. Pari vuotta projekti oli kokonaan jäissä ja yritin aloittaa sitä uudestaan, siinä onnistumatta. 

Viime syksynä projekti sai uutta tuulta alleen. Tosin vasta keväällä Thorström sai jälleen todenteolla jutun juonesta kiinni.

– Olihan se tavallaan hahmottunut alitajunnassa jo vuosia ja matkan varrelta oli tarttunut monenlaista mukaan. Vaikka lopullinen kirjoitustyö vei vain noin kuukauden, vaati se onnistuakseen kaiken tuon aiemmin koetun.

Nyt kirja on siis valmis ja sen löytää hyvin varustelluista kirja- ja verkkokaupoista. Moderni pitsinnypläys -teos on tarkoitus viedä tulevaisuudessa myös kansainvälisille markkinoille.

– Aiomme tehdä teoksesta englanninkielisen käännöksen, sillä todelliset markkinat ovat ulkomailla. 

Pitsitaiteilijan teoksista löytyy myös nyplätty riippukeinu.

Aloittelijana suoraan mestarin oppiin

Kivijärveltä kotoisin oleva Thorström muutti Raumalle vuonna 2003 opiskelemaan luokanopettajaksi. Nypläyksen mies löysi kesällä 2005, jonka hän oli teemoittanut ”Tutustu Raumaan” -kesäksi.

– Pyrin kiertämään mahdollisimman paljon paikkakunnan eri museoita ja tapahtumia. Pitsiviikolla menin mestarinyplääjä Impi Alangon 80-vuotisnäyttelyyn. Katselin hänen töitään ja nypläämistään, siitä alkoi keskustelu, jonka tuloksena Impi tarjoutui opettamaan minulle nypläystä, Thorström muistelee.

– Tiesin heti, että kyseessä oli ainutlaatuinen tilaisuus. Jos minkä tahansa alan mestari tarjoutuu opettamaan, kannattaa siihen tarjoukseen aina tarttua.

Pippuripihvi irlantilaiseen tapaan kermaisella viski-pippurikastikkeella, Padrón-paprikalla ja valkosipuliperunoilla.

Thorström kävi vuoden ajan viikoittain Alangon opissa. Heille muodostui ystävyyssuhde, jota Thorström muistelee edelleen lämmöllä.

– Impi oli aivan valtavan tärkeässä roolissa minun nyplääjän urallani. Hän oli minulle kuin Rauman mummu. Kyseessä oli minulle merkittävä ihmissuhde, joka on omalta osaltaan varmasti vaikuttanut myös siihen, että suhteeni nypläykseen on niin vahva.

Monet raumalaiset nypläämään opettanut Impi Alanko nukkui pois Mustan pitsin yönä vuonna 2007. Tässä vaiheessa nyplääminen oli jäänyt Thorströmin harrastuksista, kunnes hän muisti Alangolta saamansa nypläystyynyn.

– Eräänä iltana kävin hiihtämässä ja saunassa. Silloin heräsi ajatus, että olisi kiva tehdä jälleen nypläystekniikalla jotain. Koska olin tehnyt jo perinteisiä liinoja, halusin tehdä jotain erilaista. Tuolloin päädyin pitsikravatteihin, sillä onhan pitsi saanut alkunsa 1400-luvun lopulla ylhäisten miesten pukeutumisesta, Thorström kertoo.

Pitsinnypläyksessä yksi tärkeä elementti on luovuus. Se on vaikuttanut suuresti siihen, että Thorström nyplää ahkerasti edelleen.

– Koen, että jos en olisi lähtenyt tekemään omia malleja, tuskin nypläisin enää ollenkaan. Omien ajatusten ja ideoiden toteuttaminen sekä rimojen asettaminen näyttelevät todella tärkeää osaa nypläämisessäni.

Torin laidalla Raatihuoneen seinään heijastettu kaunis valoinstallaatio kerää kehuja.

Pitsitaidetta valoina ja graffitteina

Pitsitaiteilija Thorström on tehnyt monenmoisia taideteoksia. Raumalla hänen tekemäänsä taidetta on voinut ihastella muun muassa Raatihuoneen seinään heijastettuna komeana valoinstallaationa.

– Koen Raatihuoneen teoksen olevan uuden kirjan ohella onnistunein teos, jonka olen tähän mennessä tehnyt. Ihmiset ovat ottaneet sen lyhyessä ajaksi omakseen ja olen saanut siitä minulle entuudestaan tuntemattomilta ihmisiltä runsaasti positiivista palautetta, Thorström kiittelee.

– Kirjalla taas voi olla vaikutusta alan harrastajien osaamiseen, tietämykseen ja kiinnostukseen. Parhaassa tapauksessa se voi myös tuoda uusia nypläyksen harrastajia.

Thorström on nyplännyt niin langalla kuin esimerkiksi köydellä. Hän huomauttaa, että materiaaleissa ja niiden koossa voi olla suuriakin eroja, mutta tekniikka on kuitenkin sama.

Viimeisimpänä Thorström on toteuttanut keskustan alueen katukiveyksiin pitsimallinnoksia graffititaiteena. Kaduilta löytyy peräti 200 pitsikuvioin koristeltua katukiveä.

– Teimme niitä aiemmin Vanhaan Raumaan yhteensä 160 ja viimeiset 40 tehtiin niin sanotusti keskustan uudempaan osaan nyt keskiviikkona.

Vanhan Rauman ja keskustan alueelta löytyy yhteensä 200 pitsigraffittia.

Raumalla on nyplätty tiettävästi jo 1600-luvulla. Raumalaisen nypläyksen korkea arvostus eroaa ainutlaatuisena muun Suomen nypläyksestä tarkan työn, hienon langan ja pitsien korkean laadun myötä.

Minkälaiseksi Thorström kokee nypläämisen tilan tänä päivänä maailmalla, Suomessa ja Raumalla?

– Maailmalla uusia harrastajia tulee koko ajan lisää kaikista ikäluokista. Sama pätee Suomessa, mutta me olemme niin pieni kansa, että vaikka suhteellisesti määrä olisi sama kuin muualla, on harrastajien absoluuttinen määrä lopulta kuitenkin melko pieni.

– Raumalla tulee uusia nuoria harrastajia aina silloin tällöin. Toiset heistä oppivat sen verenperintönä, toiset kurssien ja toiset kirjastosta lainaamiensa materiaalien tai opetusvideoiden avulla. Jotkut taas hyödyntävät näitä kaikkia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa opetella nypläystä.

Samaa pätee myös ruoanlaittoon. Kapteeninhuoneen kuuluisa pippuripihvi saa Thorströmiltä suuret kehut.

– Oli kyllä todella hyvää. Näin suuren nautinnon takaavat hyvät raaka-aineet, oikea kypsyysaste ja taidokas kokki, Thorström kiittelee.

Kapteeninhuone palvelee Pitsiviikolla maanantaista lauantaihin klo 16.00-22.00.

Suuntaa Pitsiviikolla nauttimaan Kapteeninhuoneen herkuista. A la carte on tarjolla kesäaikaan maanantaista lauantaihin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Lounas ja lauantaibrunssi ovat kesätauolla aikavälin 1.-28.7. Lounasta tarjoillaan normaalisti jälleen maanantaina 29.7. Lauantaibrunssi tekee paluun elokuussa uudistetulla ilmeellä.

Kapteenin pöydässä: Janne Rantanen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa saimme vieraaksemme Marva Median eli sanomalehti Länsi-Suomen ja kaupunkilehti Raumalaisen päätoimittaja Janne Rantasen. Lounashetki aloitettiin alkupalapöydän herkuilla. Pääruoaksi nautittiin paistettua nieriää parsan ja kukkakaalipyreen kera sekä paahdettua naudanfileetä, täytettyä uuniperunaa ja mozzarellasalaattia.

Kesä on monelle hektistä aikaa töissä ennen kuin on aika suunnata ansaitulle lomalle. Sanomalehti Länsi-Suomen ja kaupunkilehti Raumalaisen päätoimittaja Janne Rantanen rentoutuu suviaikaan ulkoilemalla.

– Kesä on se meidän valoisa ja vähemmän kylmä aika, joten silloin on hyvä mahdollisuus viettää aikaa ulkona niin paljon kuin mahdollista. Käymme vaimon kanssa kävelylenkeillä. Hän tykkää touhuta puutarhassamme ja minä istuskelen pihalla kirjaa lukien, Rantanen kertoo.

Myös mökkeily kuuluu Rantasten kesään. Etenkin saunominen ja järvessä uiminen ovat miehelle mieleen. Penkkiurheilua unohtamatta.

– Jalkapallolla on aina ollut minulle suuri merkitys. Jos Pallo-Iiroilla on kotiottelu ja olen kaupungissa, löytää minut varmuudella katsomosta. Olimme Manchesterissa kesälomareissulla ja jo aamulla laskeskelin kellosta, että ehtisinkö edes Iirojen matsin toisen puoliskon alkuun, Rantanen naurahtaa.


“Ihmisillä on ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa tarve laadukkaasti tehdylle ja luotettavalle paikalliselle mediasisällölle.”


Miehen työ on sellaista, että hänet tunnetaan kaupungissa ja sitä kautta myös työt seuraavat helposti lomalle. Näin ollen kesällä onkin hyvä suunnata muihin maisemiin.

– Jonkinlainen kesälomareissu tulee varmasti tehtyä. Pidän sellaisista reissuista, joissa pääsee kävelemään ja ulkoilemaan. Rannalla löhöily ei ole se minun juttuni, mutta on aina mieleistä jos meri tai järvi löytyy läheltä.

Kotikaupunki Rauman laaja tapahtumatarjonta tulee kesällä tutuksi.

– Meillä on kaupungin kokoon nähden todella paljon hyviä tapahtumia. Rauma Bluesissa olen käynyt aina, ihan sieltä ensimmäisestä vuonna 1986 järjestetystä tapahtumasta lähtien. Lisäksi teattereissa tulee käytyä ympäri vuoden.

Paahdettua naudanfileetä, täytettyä uuniperunaa ja mozzarellasalaattia.

Raumankielisiä tarinoita jo 34 vuoden ajan

Rantasen työhön kesä liittyy vahvasti etenkin siinä mielessä, että Raumalainen julkaisi jo 34 kerran raumankielisen kesälehden. Kyseessä on Rantaselle henkilökohtaisesti tärkeä perinne.

– Kyseinen lehti on joka vuosi omanlaisensa ponnistus. Ensimmäinen tehtiin Uus Raum -lehtenä vuonna 1986, mutta silloin en ollut vielä mukana. Sen jälkeen olen ollut tekemässä jokaista lehteä, Rantanen taustoittaa.

– On hienoa, että tämänkaltainen perinne kantaa. Kyseistä lehteä julkaistaan niin kauan, kun löytyy mainostajia ja lukijoita. Viimeisimmän perusteella tämä perinne saa jatkoa myös vuoden päästä.


“Meistä näkee, että olemme hyvällä tavalla ylpeitä kotikaupungistamme.


Aiemmin lehden on kääntänyt rauman kielelle edesmennyt Hannu Heino. Tämän vuoden käännöstyön teki Heinon hyvä ystävä Tapio Niemi.

– ”Hanskin” kanssa ehti vuosien varrella tulemaan erittäin läheiset välit. Toisen ajatukset tunnisti jo kulmakarvojen asennosta. On hienoa, että saimme ”Tapsan” jatkamaan tätä perinnettä kanssamme.

Tulevaisuuden lehtien osalta yksi pohdinnan aihe on rauman kielen muoto.

– Voimme vaihtoehtoisesti pitää kiinni joko Nortamon kirjoitusasusta, jossa on paljon b-, d- ja g-kirjaimia, tai valita sen kirjoitusasun, mitä Tapio Niemi, Tapio Koivukari ja useampi muu kirjoittaja käyttää.

Runsas alkupalapöytä on yksi Kapteeninhuoneen lounaan vetonauloista. Kapteeninhuoneen lounas on kesätauolla aikavälin 1.-28.7. Lounasta tarjoillaan normaalisti jälleen maanantaina 29.7.

Ensimmäinen juttu yhden sormen tekniikalla

Rantanen on kulkenut pitkän ja monivaiheisen tien raumalaisten lehtien päätoimittajaksi. Matkaa mahtuu monenlaisia tarinoita, mutta mistä kaikki sai alkunsa?

– Olin Lyseon lukion toisella luokalla, kun kipuilin ammatinvalinnan kanssa. Siihen aikaan uravaihtoehtoja oli huomattavasti vähemmän, mitä tänä päivänä. Asia ratkesi tavallaan itsestään, kun Länsi-Suomesta soitettiin kouluun ja kyseltiin opettajilta, että löytyisikö mitään lupaavia kirjoittajia urheiluavustajiksi, Rantanen muistelee.

Elettiin vuotta 1981 ja Länsi-Suomi oli juuri siirtynyt seitsemänä päivänä viikossa ilmestyväksi julkaisuksi. Tästä syystä toimituskuntaa piti vahvistaa. Äidinkielen lehtori Pirkko Tuohimaa ja liikunnanopettaja Ilmo Vuorinen lähettivät Rantasen yhtenä lupaavana nuorena Länsi-Suomen urheilutoimitukseen silloisen esimiehen Pekka Walleniuksen juttusille.

– Tunsimme Pekan kanssa aiemmilta vuosilta. Olin pyörinyt niin sanotusti maskottina RKV:n kolmosdivarijoukkueessa, jossa Pekka pelasi ja jonka joukkueenjohtajana isäni toimi. Ilmoitin Pekalle, että minä tulin nyt ja Pekka kysyi, että mitä varten, Rantanen naurahtaa.

 
“Isoin yllätys oli se, etteivät kirjaimet olleetkaan näppäimistössä aakkosjärjestyksessä.”


Ensimmäinen shokki uuden uran ensiaskeleissa oli kirjoituskoneeseen tutustuminen.

– En ollut nähnyt kirjoituskonetta koskaan ennen. Isoin yllätys oli se, etteivät kirjaimet olleetkaan näppäimistössä aakkosjärjestyksessä. Ensimmäinen juttuni oli noin 800 merkin teksti Rauman Pallon B-junioreiden SM-loppusarjaan selviytymisestä. Näpyttelin sitä reilun tunnin yhden sormen tekniikalla. Kun yksi sormi kipeytyi, otin aina seuraavan sormen käyttöön.

Jonkin aikaa avustajana työskenneltyään Rantanen huomasi, että toimittajan työstä voisi tehdä itselleen mieluisan ammatin.

– Pääsin Tampereen yliopistoon suorittamaan toimittajatutkintoa. Suoritettuani sen, hoidin armeijan pois alta, jonka jälkeen olen tehnyt toimittajan työtä sekä paikallisesti että valtakunnallisiin medioihin.

Paistettua nieriää parsan ja kukkakaalipyreen kera.

Halu iloita paikallisista onnistumista

Toimittajan työssä pääsee tutustumaan monenlaisiin ihmisiin ja ilmiöihin. Rantanen nostaa yhdeksi oman uransa tärkeimmäksi virstanpylvääksi nykyään Raumalainen-nimellä toimivan Uusi Rauma -kaupunkilehden.

– Uusi-Kilposen ”Pakke” ja ”Vesu” houkuttelivat minut Uuteen Raumaan. Se aika oli hyvä korkeakoulu journalismin ja lehden tekemiseen. Teimme pienellä porukalla sitoutuneesti töitä, kaikki tekivät kaikkea, Rantanen kertoo.

Kovasta motivaatiosta kielii se, että Uusi Rauma -lehteä julkaistiin 1990-luvun lamavuosina peräti viisi kertaa viikossa. Toimituksessa työskenteli tuolloin vain viisi toimittajaa.

– Siinä oppi hahmottamaan kokonaisuuden aina ideoinnista kirjoittamiseen, kuvaamiseen ja taittamiseen. Toisin sanoen se opetti hahmottamaan koko lehtikonseptin rakentamisen.


“Toisella kerralla sitä tajusi, että on tässä jotain opittu ja osattu käyttää sitä saatua oppia.


Yksi pitkän uran varrelta päällimmäisenä mieleen nouseva hetki on se, kun vuonna 1994 Pauli Uusi-Kilponen siirtyi Turkulaisen päätoimittajaksi ja Rantasesta tehtiin Uusi Rauma -lehden päätoimittaja.

– Voitimme heti Vuoden kaupunkilehti -palkinnon. Ensimmäinen tuli ”Pakken” ansioilla, mutta palkinto voitettiin muutaman vuoden kuluttua uudestaan ja vielä kolmannenkin kerran. Toisella kerralla sitä tajusi, että on tässä jotain opittu ja osattu käyttää sitä saatua oppia.

– Totta kai siihen vaikuttaa hyvä joukkue, joka on tekemässä lehteä. Omalta osaltani oli hienoa olla sellaisen joukkueen kapteenina.

Rantanen kertoo oppineensa iloitsemaan ennen kaikkea sellaisista hetkistä, joissa jo itse tilanteessa huomaa, että asia on iso koko Rauman seudulle.

– Tällaisia ovat muun muassa viimeisimmän paperikoneen sekä sellutehtaan rakentamiset ja käynnistämiset. Samoin kuin esimerkiksi Olkiluodon koko ydinjätteen loppusijoituksen rakentaminen ja Olkiluoto 3:n startti, Rantanen luettelee.

– Myös monien laivojen kauppa- ja luovutustilaisuudet ovat olleet isoja hetkiä. Esimerkiksi maaliskuussa 2004 olin kutsuvieraana, kun Tallink Victoria risteiltiin Rauman telakan rannasta Tallinnaan. Satamassa oli tutut tullimiehet, jotka löivät passiin Rauman leiman. Myös maihinnousukortissa luki Rauma-Tallinna, mikä on melko harvinainen muistoesine.

Tutustu Kapteeninhuoneen A la carte -menuun ja herkullisiin jälkiruokavaihtoehtoihin osoitteessa www.kapteeninhuone.fi

Media-ala elää murroksessa

Raumalaiset lehdet ovat vahvasti kiinni paikallisessa arjessa. Mediamaailma on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana isoin askelin, ja muuttuu edelleen.

– Digitaalisuus ja sosiaalinen media ovat tuoneet tullessaan ne suurimmat muutokset. Ennen kaikki uusi tuli niin sanotusti vanhan päälle, eli kulutus lisääntyi. Digiajassa ollaan siinä mielessä erilaisessa tilanteessa, että nyt alkaa jotain vanhaa jäämään pois, Rantanen pohtii.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa siitä, mitä sosiaalisessa mediassa tulee vastaan, on mediatuotantoa. Somella on ollut todella iso vaikutus siihen, kuka siitä tehdystä työstä saa korvauksen.

Rantanen korostaa, että sosiaalinen media on huono isäntä, mutta oikein hyödynnettynä hyvä renki.

– Ihmisillä on ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa tarve laadukkaasti tehdylle ja luotettavalle paikalliselle mediasisällölle. Meidän lehtiemme juttujen pääpaino löytyy noin 30 kilometrin säteeltä Rauman keskustasta. Kaikella tekemisellä tulee olla jokin linkki Rauman seutuun.


“Maihinnousukortissa luki Rauma-Tallinna, mikä on melko harvinainen muistoesine.”


Raumalla korostuu vahva paikallisidentiteetti. Vastaanlaista yhteisöllistä identiteettiä löytyy varmasti muualtakin, mutta sitä saa hakemalla hakea.

– Vieraillessaan muualla raumalaiset haluavat tuoda esiin olevansa Raumalta. Oli kyseessä sitten Raum Rome Paris -vaatetus ja tai työpaikan taukohuoneeseen vietävä Rauman Lukon logolla varustettu kahvikuppi. Meistä näkee, että olemme hyvällä tavalla ylpeitä kotikaupungistamme.

Persoonallisuus näkyy myös paikallisessa ravintolatarjonnassa. Päivän lounas Kapteeninhuoneella teki Rantaseen vaikutuksen.

– Nieriä maistui todella hyvältä. Kapteeninhuone on yksi niistä raumalaisista ravintoloista, joissa käyn kohtuullisen usein työnpuolesta lounaalla, eikä koskaan ole tarvinnut pettyä. Kapteeninhuone ei toki ole ainoa, mutta se on yksi sellaisista ravintoloista, jonne on aina mukava tulla, Rantanen kiittelee.

Kapteeninhuoneen lounas ja lauantaibrunssi ovat kesätauolla aikavälin 1.-28.7. Lounasta tarjoillaan normaalisti jälleen maanantaina 29.7. Lauantaibrunssi tekee paluun elokuussa uudistetulla ilmeellä.

A la carte on tarjolla myös kesäaikaan maanantaista perjantaihin klo 16.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Anna Meronen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Saimme tällä kertaa vieraan Kalliokadun vastakkaiselta puolelta, kun Rauman Merimuseon museonjohtaja Anna Meronen istahti kapteenin pöytään vieraaksi. Lounaaksi nautittiin runsaan alkupalapöydän antimet pääruokana sekä härän sisäfileepihviä chili-béarnaise-kastikkeella ja lohkoperunoilla.

Rauman merimuseo tarjoaa runsaasti mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Vuodesta 2004 lähtien Kalliokadulla sijaitsevassa museossa on voinut tutustua pitkän historian merikaupunkina omaavan Rauman menneisyyteen.

– Juhlimme tänä vuonna museomme 15-vuotista historiaa. Luvassa on muun muuassa erilaisia tapahtumia eri puolilla kaupunkia. Meidän museomme on tarkoitettu kaikille, kuten strategiassammekin lukee, me toimimme yhteisöämme varten, museonjohtaja Anna Meronen kertoo.

Meronen on työskennellyt Rauman Merimuseon johtajana loppuvuodesta 2016 alkaen. Hän on kotoisin Turusta, jossa hän toimi ennen Raumalle siirtymistään Forum Marinumissa tutkijana lähes kymmenen vuoden ajan.

– Laskin juuri, että minulla on tänä vuonna 20-vuotistaiteilijajuhla, sillä menin ensimmäistä kertaa kesätöihin Suomen Joutsenelle kesällä 1999. Silloin ajattelin, että minusta tulee isona englanninkielen opettaja, mutta jäinkin sitten museotielle, Meronen naurahtaa.

Hän kertoo huomanneensa, että Raumalla ihmiset todella tuntevat elävänsä merikaupungissa. Aihe on vahvasti läsnä eripuolilla kaupunkia ihmisten arjessa ja he ovat erittäin kiinnostuneita paikallisesta historiasta.

– Olen tullut todella mukavaan yhteisöön. Sellaiseen, missä ihmiset ottavat erittäin hyvin vastaan. Piirit ovat tietyllä tapaa pienet, mutta täällä väki tuntee toisensa ja täällä tehdään valtavan paljon yhteistyötä eri tahojen kesken. 

Rauman merimuseossa vietetään tänä vuonna 15-vuotisjuhlaa. (Kuva: Rauman merimuseo)

Merenkulun historia kiinteä osa kaupunkia

Raumalla on tallennettu merenkulun historiaa yhtä pitkään kuin Rauman museo on ollut olemassa eli aina 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Erillistä merimuseota suunniteltiin useaan otteeseen eri vuosikymmeninä.

Ensimmäiset ratkaisevat askeleet otettiin vuonna 1984, kun Rauman merimuseoyhdistys perustettiin. Yhdistys tunnetaan tätä nykyä Rauman Merihistoriallisena Seurana.

– Yhdistyksen perustamisen jälkeen alettiin aktiivisemmin puuhaamaan merimuseon perustamista ja kokoelman keräämistä. Vuonna 1999 kaupunki teki päätöksen, ettei se perusta kaupunkivetoista merimuseota, mutta samaan aikaan perustettiin Raumanmeren Merimuseosäätiö, johon kaupunki lähti yhtenä perustajajäsenenä mukaan, Meronen taustoittaa.


“Strategiassammekin lukee, että me
toimimme yhteisöämme varten.

Kyseinen säätiö on se taho, joka nykyään ylläpitää merimuseon toimintaa. Rauman Merihistoriallinen Seura taas on ystäväyhdistys, joka toimii tiiviissä yhteistyössä museon kanssa.

– Rakennushan saatettiin aikanaan nuorisotyökäytöstä museokäyttöön ahkerien vapaaehtoistoimijoiden avulla. Museon eteen tehtiin tuhansia vapaaehtoistunteja, jotta rakennus saatiin nykyiseen loistoonsa.

Ehkä tärkein yksittäinen ihminen Rauman merimuseon historiassa on Hannu Vartiainen. Pitkän päivätyön tehnyt Vartiainen jäi eläkkeelle samoihin aikoihin kun Meronen astui merimuseon palvelukseen.

– Hannu on ollut vahvasti vaikuttamassa siihen, minkälainen museosta on tullut. Hän teki esimerkiksi tärkeät valinnat sen suhteen, että mitä tallennetaan, millaisia näyttelyitä tehdään ja miten yleisöä palvellaan. Yhdistys aloitti kokoelman keräämisen ja Hannu muodosti kokoelmista, tiloista ja toiminnasta museon.

Härän sisäfileepihviä chili-béarnaise-kastikkeella ja lohkoperunoilla.

Tarinoita entisaikojen arjesta

Rauman merimuseo palvelee ympäri vuoden, mutta näin kesäaikaan vierailijoiden määrät ovat suurimmillaan. Merimuseossa vierailevat aktiivisesti muun muassa lapsiperheet ja  koululaiset sekä merenkulkijat ja alan harrastajat. Ovista löytää tiensä niin paikalliset kuin turistitkin.

– Tuoreimmat esineistöt ovat tältä vuosikymmeneltä. Meillä on parhaillaan vaihtuva näyttely Rauman Satamasta, josta löytyy tämän päivän ahtaajan työvaatetusta ja videolta voi katsoa Europortsin työntekijöiden silmin heidän arkeaan, Meronen kertoo.

– Suurin osa esineistä on peräisin 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun raumalaisesta merenkulun historiasta.

Rauman Merimuseolla voi hypätä tietyn aikakauden ihmisen saappaisiin. Laivoista löytyy teknistä tietoa ja laivojen taloudellista vaikutusta, mutta pääpaino on tarinoissa.

– Meillä voi tutustua siihen, minkälaista merimiesammatti on aikojen saatossa ollut. Miten laivoilla on eletty ja oltu, mitä on maailman merillä nähty ja koettu. Eri aikakausien olosuhteet ja arki ovat siis vahvasti läsnä.


“Museon eteen tehtiin tuhansia vapaaehtoistunteja.

Merimiehet olivat vuosisatojen ajan niitä harvinaisia ihmisiä, jotka pääsivät näkemään maailmaa laajemmin.

– He katsoivat tietyllä tapaa maailmaa koko kotikaupunkinsa puolesta. Olemme halunneet tuoda tätä katsantokantaa esiin. Esineistössä on muun muassa kirje siitä, miten merimies pyytää kapteenia hakemaan hänet pois poliisilaitokselta. Paikan päälle tulemalla selviää, että miksi, Meronen naurahtaa.

Nykytekniikkaa hyödynnetään paljon. Videolta voi katsoa esimerkiksi sen, kuinka tehdään nykyaikainen merimiestatuointi.

– Myös toiminnallista tekemistä löytyy. Meillä voi kokeilla, miten vedetään signaalilippu salkoon ja miten vanhanaikaiset pelastusliivit puetaan ylle. Siinä saa ihan erilaisen museoelämyksen.

Rauman merimuseossa pääsee tutustumaan muun muassa tarinoihin entisaikojen merimieselämästä. (Kuva: Rauman merimuseo)

Juhlavuosi tuo uusia tapahtumia kaupunkiin

15. juhlavuoden kunniaksi on merimuseolla menossa Kaikkien merikaupunki -hanke.

– Keväällä meillä oli ensimmäinen haku, jossa kuka tahansa pystyi ehdottamaan tapahtumaa, mikä liittyy jollain tavalla Raumaan ja mereen. Siitä valikoitui viisi tapahtumaa, jotka tullaan toteuttamaan kesän aikana, Meronen toteaa.

– Tällä hetkellä on käynnissä toinen haku, joka kestää heinäkuun loppuun asti. Haemme vastaavanlaisesti ehdotuksia kaikille avoimista päivän tai illan mittaisista meriaiheisista tapahtumista. Näistä valikoidut tullaan toteuttamaan syksyllä.

Tapahtumiin löytyy kummiksi tapahtumatuottaja. Merimuseo voi myös myöntää pientä avustusta tapahtumien järjestämiseen.


“Eri aikakausien olosuhteet ja arki
ovat siis vahvasti läsnä.

Tulevana kesänä on luvassa nuorten suunnittelema ja nuorille suunnattu OtaChill, saaristoteemaista tapahtumaa Nurmeksessa Päivärannan tilalla, ja kaikille avoimet yksinäisten juhannusjuhlat, Poroholmassa Gerdalla järjestettävät Merirunojamit sekä joogaa Kanalin rannalla.

– Toivomme, että tämän hankkeen kautta syntyy kiinnostavia uusia juttuja kaupunkilaisten iloksi. Parhaiten tulevista tapahtumista pysyy kärryillä seuraamalla meidän sosiaalisen median kanaviamme. (Facebook ja Instagram)

– 15.vuotisjuhlan kunniaksi järjestämme Parpansalin teltassa 9. elokuuta merilaulukilpailun. Olemme saaneet siihen nyt seitsemän lauluyhteyttä ja peräti yksitoista uutta merilaulua. Määrä yllätti meidät positiivisesti.

Runsaan alkupalapöydän antimista voi rakentaa monipuoliset pääruoan.

Merihenkiset kokous- tai koulutuspäivät

Rauman Merimuseossa voi järjestää myös kokous- ja koulutuspäiviä sekä erilaisia seminaareja ja virkistyspäiviä.

– Tapahtumat järjestetään asiakkaiden toiveiden mukaan. Meiltä löytyy valmiita kokouspaketteja, jotka sisältävät kokoustilan lisäksi esimerkiksi aamukahvin, lounaan ja iltapäiväkahvin, Meronen kertoo.

Merimuseolla on kaksi erillistä muunneltavaa tilaa. Toiseen mahtuu 60 ja toiseen hieman vajaa 40 henkilöä.

– Tilaisuuksien yhteydessä voidaan pitää museokierros ja saatetaan käydä tässä tien toisella puolella Kapteeninhuoneen merellisessä tunnelmassa nauttimassa päivän lounas.

Vatsat on nyt täytetty päivän herkullisella lounastarjonnalla ja on aika siirtyä päivän jälkiruokaan. Meronen kertoo, että Kapteeninhuone valikoituu usein lounaspaikaksi.

– Tuosta tien ylihän on helppo tulla tähän nauttimaan alkupalapöydän antimia tai vaihtoehtoisesti jokin päivän lounasvaihtoehdoista. Tuomme usein myös meidän omia vieraitamme tänne syömään, Meronen sanoo.

– Tykkään Kapteeninhuoneen alkupalapöydän monipuolisuudesta, sillä tässähän on kalaa, lihaa, salaattia ja vaikka mitä. Tästä on helppo koota itselleen sopiva annos.

Kesä on vauhdikasta aikaa museoissa. Miten museonjohtaja hengähtää kiireisen sesongin aikana?

– Kesääni kuuluu ehdottomasti mökkeily ja siihen liittyen veneily. Vesille täytyy päästä. Siihen päälle käyn joissain tapahtumissa. Sopivassa suhteessa rauhoittumista ja toimintaa, Meronen hymyilee.

Rauman merimuseo on suosittu kohde ympäri vuoden, mutta vilkkainta sesonkia vietetään kesäaikaan. (Kuva: Rauman merimuseo)

Rauman Merimuseo on auki kesäaikaan 1.6.-11.8.2019 viikon jokaisena päivänä klo 11.00-17.00. Juhannuksena 21.-23..6. museo on suljettu. Tutustu tarkemmin Rauman Merimuseoon ja aukioloaikoihin täällä.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Sanna Varho

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä viikolla istahdimme alas Hovi Salesin myyntipäällikkö Sanna Varhon kanssa. Lounashetki alkoi alkupalapöydän herkuilla, jonka jälkeen pääruoaksi nautittiin paistettua kanaa paahdetulla paprikakastikkeella, polentalla ja raparperivinaigrettella sekä paistetulla siialla, varhaisperunoilla, tillimajoneesilla ja lehtikaalilla.

Rauman Hovi Oy on vuonna 1993 perustettu perinteikäs hotelli- ja ravintola-alan toimija. Sanna Varho on työskennellyt perheyrityksen palveluksessa koko sen historian ajan.

– Olemme taivaltaneet Juhani Ignatiuksen kanssa pitkän yhteisen matkan. Jatkuvasti on keksitty ja käynnistetty jotain uutta, ja olen saanut aina olla niissä kaikissa mukana. Se onkin yksi iso asia, että olen viihtynyt täällä näin pitkään, Varho kiittelee.

Hän aloitti työnsä Rauman Hovissa ravintolapäällikkönä. Työnkuva vaihtui nykyiseen myyntipäällikön toimeen vuonna 2011, kun yritys perusti myynti- ja markkinointiorganisaatio Hovi Salesin.

– Hovi Salesin tavoitteena on luoda keskitetysti yhdestä paikasta monipuolisia ja nykyaikaisia palveluita yritys- ja yksityisasiakkaille. Kun palvelumme laajenivat, katsoimme organisaation sisällä, että on järkevää yhdistää näiden palveluiden myynti yhteen paikkaan.

– Minulle oli luontevaa siirtyä myyntitehtäviin, sillä tiesin kokemuksesta, mitä minkäkin palvelun osalta kannattaa suositella ja myydä. Pystymme tarjoamaan eri vaihtoehtoja niin juhla-, kokous-, sauna-, ravintola- kuin majoitusratkaisuihin.

Rauman Hovi valittiin viime syksynä vuoden raumalaiseksi yritykseksi. Mitkä ovat Varhon mielestä suurimmat syyt sille, että kyseinen arvostus tuli juuri hänen työnantajalleen?

– Varmasti yksi isoin asia on se, että Juhani Ignatiuksella on ollut koko ajan peräänantamaton pyrkimys mennä jatkuvasti eteenpäin ja halu kehittää yritystoimintaa. Toiminnan kasvattaminen ja kehittäminen vaativat hyvät tukitoiminnot ja vahvan organisaation, jossa on ihmisiä, jotka kantavat vastuun oman yksikkönsä toiminnasta.

Paistettua kanaa paahdetulla paprikakastikkeella, polentalla ja raparperivinaigrettella.

Hotellimajoitusta Raumalla ja Porissa

Rauman Hovilla on kanaalikaupungissa kaksi pitkät perinteet omaavaa hotellia. 71 huoneen Hotel Raumanlinnassa voi majoittua aivan kaupungin ytimessä ja 46 huoneen Hotel Kalliohovikin on vain lyhyen kävelymatkan päässä Rauman torilta.

– Raumanlinna on niin sanotusti isomman hotellin kaltainen, josta on lyhyt matka käytännössä minne tahansa. Kalliohovi taas on hieman pienempi hotelli, joka on hyvällä tavalla kodinomainen, Varho kertoo.

– Etenkin Kalliohovissa meillä on paljon vakiomajoittujia, jotka me tunnemme ja jotka palaavat aina uudestaan ja uudestaan.

Viime syksynä Hovi laajensi hotellipalveluitaan myös Poriin, kun Hotel Bepop aloitti toimintansa. Aivan kävelykadun tuntumassa Yrjönkadulla sijaitsevassa hotellissa on 111 huonetta.

– Hotel Bepop on saanut nimensä ja innoituksensa bebop-jazzista. Kyseinen musiikkilaji on menevää ja rentoa, ja se on tapa, jolla haluamme myös palvella asiakkaitamme. Poriin vapaa-ajan matkustajat saapuvat usein kaupungin hyvän tapahtumatarjonnan vuoksi.

Hovin hotelleissa viihtyy koko perhe.

Yritysasiakkaat ovat yksi iso osa hotellien arkea. Toiminta sekä Raumalla että Porissa vahvistaa entisestään sitä palvelutarjontaa, jota Rauman Hovi haluaa asiakkailleen tarjota.

– Yrityssopimukset tehdään kaikkiin meidän hotelleihimme, näin helpotetaan asiakkaidemme työmatkailua. Yksityisinä hotelleina me pystymme tarjoamaan joustavia ja persoonallisia vaihtoehtoja.

Eri kaupungeissa sijaitsevien hotellien välinen yhteistyö tarjoaa uusia mahdollisuuksia.

– Suunnittelemme parhaillaan 48 tuntia Satakunnassa -pakettia, jossa matkailija voisi viettää yhden yön Raumalla ja yhden yön Porissa. Yöpymisten lisäksi pakettiin liitetään muun muassa avainkortilla saatavia etuja paikallisten yhteistyökumppaneidemme palveluihin.

Kapteeninhuoneen alkupalapöydän monipuoliset herkut voit nauttia joko alkuun tai pääruoaksi.

Merellisiä makumaailmoja kotimaasta ja maailmalta

Rauman Hovi on tunnettu myös laadukkaasta ja monipuolisesta ruokaravintolatarjonnastaan. Kalliokadulla sijaitseva merihenkinen Ravintola Kapteeninhuone on selkeä lippulaiva.

– Kapteeninhuonehan on persoonallinen ravintola, jossa on hyvin suosittu lounas. Runsaasti kehuja saaneesta alkupalapöydästämme voi syödä niin sanotun nopean, kevyen ja monipuolisen arkilounaan tai nauttia vaihtoehtoisesti päivittäin vaihtuvista á la cartemaisista lounasvaihtoehdoista, Varho kertoo.

Kapteeninhuoneen ravintolatilan yhteydessä on kaksi kabinettitilaa.

– Johtokunta-kabinettiin mahtuu noin 20 ja Hallitus-kabinettiin 12 henkilöä. Ne ovat ahkerassa käytössä, sillä niiden avulla voi yhdistää kokoustamisen ja lounaan.

Kokoustaa voi myös tien toisella puolella Rauman Merimuseossa.

– Merimuseohan on hyvin erilainen kokouspaikka, josta on helppo tulla tähän Kapteeninhuoneeseen lounaalle. Me järjestämme tästä sitten aamu- ja iltapäiväkahvit Merimuseon tiloihin.

– Merimuseolla käy myös ryhmävierailuja ja tällöin voimme järjestää paikan päälle esimerkiksi keittolounaan ja kahvitukset. Kyseisissä tiloissa järjestetään myös paljon erilaisia juhlia.

Byssan tilat muuntuvat moneksi. Tiloissamme voit kokoustaa ja järjestää erilaisia juhlia.

Hovin toinen lounasravintola sijaitsee Teknologiatalo Sytyttimessa. Ravintola Byssan lounas on Kapteeninhuoneen tavoin tarjolla viikon jokaisena arkipäivänä.

– Byssa on hyvin nykyaikainen ravintola, jonka lounaalla on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Myös näiden tilojen vahvuuksia ovat hyvät ja modernit kokoustilat, jotka saadaan muokattua tarpeiden mukaan.

Merellisesti laivamallien mukaan nimetyt huoneet soveltuvat monenlaiseen käyttöön. Kuunariin mahtuu 12, Prikiin 16, Parkkiin 24 ja Fregattiin 32 henkeä.

– Kokoustilat saadaan jaettua neljään erilliseen tilaan tai vaihtoehtoisesti Priki, Parkki ja Fregatti voidaan yhdistää yhdeksi 70 kokoustajan tilaksi, jolloin puhutaan Rauman mittakaavassa todella isosta kokoustilasta.

Rauman lisäksi Hovilla on ravintolatoimintaa myös Porissa. Hotel Bepopin yhteydessä palvelee Ravintola Tempo.

– Tempossa makumaailma on saanut vaikutteensa Välimeren maista. Keittiömestari Joona-Jukka Hokkasella on taustaa sen alueen ruoista ja hän on löytänyt sen makumaailman todella hienosti. Samalla kyse on sosiaalisesta kokemuksesta, sillä Tempossa ruoka-annokset ovat jaettavissa koko pöytäseurueen kesken.

Juhlahoviin mahtuu 250 juhlijaa ja cocktail-tilaisuuteen jopa 300 henkeä.

Tilat isompaan ja pienempään juhlaan

Byssa on myös yksi niistä Rauman Hovin tiloista, joissa yksityiset, yritykset ja yhdistykset voivat järjestää erilaisia tilaisuuksia kuten juhlia ja kokouksia.

– Byssa on erittäin muuntuva tila, jossa voi järjestää yhtenäisessä ja valoisassa tilassa tilaisuuden maksimissaan 120 hengelle. Kyseessä on ainoa juhlatilamme, johon voi tuoda omat juomat, Varho huomauttaa.

Tämän lisäksi juhlatiloina toimivat Tikkalantiellä sijaitsevat Tilausravintola Juhlahovi ja Juhlatalo Johtola, joissa voidaan järjestää monipuolisesti isojakin juhlia ja illanviettoja.

– Juhlahovi soveltuu hyvin isoihin tilaisuuksiin, sillä sinne mahtuu 250 juhlijaa ja cocktail-tilaisuuteen jopa 300 henkeä. Tilat muuntuvat moneksi ja ne toimivat hyvin esimerkiksi erilaisissa perhe- ja yritysjuhlissa, samoin kuin kokous- ja messukäytössä. Juhlahovista löytyy myös oma kabinetti, jossa voi järjestää hieman pienemmät juhlat.

Juhlatalo Johtolassa aistit vanhan patruuna-ajan henkeä.

Johtola ja sen ympäristö on ainutlaatuisen kaunis kartanomainen miljöö.

– Johtolaan mahtuu kerrallaan noin 70-80 juhlijaa. Siellä järjestetään paljon ylioppilasjuhlia, syntymäpäiviä ja häitä. Myös monet johtoryhmät järjestävät Johtolassa kokopäivän mittaisia kokouksia illallisineen, saunomisineen ja yöpymisineen.

– Kartanossa on viisi huonetta, joissa mahtuu yöpymään yhteensä kymmenen henkeä. Esimerkiksi häiden aikaan lähipiiri tai kokousten yhteydessä ulkomaiset vieraat voivat jäädä yöksi Johtolaan.

Tämän lisäksi Hovi Sales palvelee myös catering-puolella eli valmiit ruoat voi tilata kesän juhliin ottamalla yhteyttä myyntiin.

Paistettua siikaa, varhaisperunoiden, tillimajoneesin ja lehtikaalin kera..

Saunatiloja moneen makuun

Rauman Hovilta löytyy myös useampia saunatiloja. Kaikki saunat on lähiaikoina remontoitu, joten ne soveltuvat hyvin muun muassa edustustilaisuuksiin. Saunatilat ovat kaikkien vuokrattavissa ja niissä viihtyvät niin yritykset, yhdistykset kuin yksityishenkilötkin.

Juhlatalo Johtolan kanssa samassa miljöössä sijaitseva Johtolan sauna tarjoaa ainutlaatuiset puitteet illanviettoon

– Johtolan saunatilat henkivät sellaista patruuna-ajan henkeä. Sopiva määrä ihmisiä yhdellä kertaa on sellainen 15-20 henkeä. Johtolan saunan ehdoton helmi on kaupungin upein uima-allas, jonka pituus on peräti 18 metriä, Varho kertoo.

Johtolan saunan yhteydessä on yksi kaupungin komeimmista uima-altaista.

Raumanlinnan sisäpihalta löytyy täysin uusittu 20-25 hengelle tarkoitettu Messi-sauna.

– Messissä on erikseen kokoustilat ja saunatilat. Sauna on iso ja löylytilan seinältä löytyy myös iso televisio. Messi-saunalle voi vuokraaja tuoda omat juomat. 

Myös Kalliohovista löytyy kaksi juuri uusittua isoa saunaa.

– Toinen Kalliohovin saunoista on tarkoitettu 20 hengellä ja toinen noin 12 hengelle. Isompaan saunaan on mahdollista tilata myös iltapala. Saunavaihtoehtoihimme tutustumalla löytyy varmasti se omalle porukalle sopivin vaihtoehto.

Messin saunasta löytyy muun muassa iso televisio.

Lomapäivän lounas merellisessä miljöössä

Lounashetki on aika kruunata päivän jälkiruoalla. Samalla on hyvä hetki kysyä, löytyykö Varhosta tutkimusmatkailijaa ruoan suhteen?

– Ehdottomasti. Olen kaikkiruokainen ja haluan kokeilla monenlaisia ruokia. Mielestäni on tärkeää käydä erilaisissa ravintoloissa ja matkustellessa tutustua uusiin juttuihin. Näin pysyy hyvin ajan hermolla.

Entä minkälainen kotikokki hänestä löytyy?

– Laitan mielelläni ruokaa. Bravuurini on kahden kalan pihvi, johon tulee vaaleaa kalaa eli kuhaa tai ahventa sekä lohta ja oliivia, kaprista ja hieman chiliä.

Rauma on monen kesälomaansa viettävän matkailijan kohde. Etenkin Vanha Rauma, meri ja monet tapahtumat vetävät ihmisiä puoleensa. Lomapäivän lounaaksi sopiikin hyvin Kapteeninhuoneen monipuolinen tarjonta.

– Meillä on aivan loistavat kokit, jotka taikovat loistavia annoksia. Sylvi-hiiligrillistämme tulee hyvät pihvit ja kalat. Kannattaa tulla maistelemaan herkkuja maalta, mereltä ja ilmasta, Varho sanoo.

Lounashetken kruunaa päivittäin vaihtuva jälkiruoka.

Tutustu Hovi Salesin palveluihin ja tiloihin tarkemmin täällä.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Leena Salminen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa keskustelimme hyväntekeväisyydestä Zonta Internationalin Rauman kerhon puheenjohtajan Leena Salmisen kanssa. Keskustelun lomassa lounaaksi nautittiin alkupalapöydän antimista, naudan petite tenderistä punaviinivoissa ja parmesanristolla sekä loimutettua nieriää pinaattihollandaisekastikkeella ja uunilohkoperunoilla.

Zonta International on kansainvälinen palvelujärjestö, jonka toiminta on vapaaehtoista palvelutoimintaa. Tavoitteena on vaikuttaa naisten ja tyttöjen asemaan kaikkialla maailmassa.

Maailmanlaajuinen Zonta International on jaettu piireihin. Suomi muodostaa yhdessä Viron kanssa Piirin 20. Rauman kerho on yksi tämän piirin 65 paikallisesta kerhosta. Raumalla kerhon puheenjohtajana toimii Leena Salminen.

– Järjestön tavoite on, että maailman tytöillä ja naisilla on kaikilla ihmisoikeudet ja ihmisarvo, ja että jokainen nainen pystyy käyttämään hyväkseen kaikki kykynsä. Haluamme edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä ehkäistä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, Salminen kertoo.

– Järjestömme antaa lausuntoja myös YK:lle. Zonta on ainut kansainvälinen ainoastaan naisjäsenistä koostuva järjestö, jolta näitä kommentteja kysytään.


“Tässä pääsee vaikuttamaan asioihin
ja tekemään hyvää hyvässä porukassa.”


Vuonna 2018 Rauman kerholle tuli täyteen 30 toimintavuotta. Jäseniä on tällä hetkellä 25. Salminen kertoo, että jäsenmäärä on hyvä, mutta mukaan mahtuisi myös uusia innokkaita.

– Kaikenikäiset aktiiviset ja auttamisen haluiset naiset ovat tervetulleita mukaan toimintaamme. Kaipaamme jäsenistöömme etenkin nuorta väkeä. Me kyselemme uusia jäseniä ja meihin voi olla yhteydessä.

Salminen itse on ollut mukana Zontan toiminnassa vuodesta 2015 saakka. Puheenjohtajana hän on toiminut nyt vuoden ja kohta on alkamassa toimikauden jälkimmäinen vuosi. Rauman kerho kokoontuu kerran kuukaudessa.

– Toiminta antaa jäsenilleen paljon. Tässä pääsee vaikuttamaan asioihin ja tekemään hyvää hyvässä porukassa. Meillä on mukava ja kiva meininki, ja viihdymme yhdessä.

– Me kokoustamme ja järjestämme erilaisia tapahtumia kuten teatteriesityksiä. Lisäksi käymme tutustumassa yritysvierailuilla. 

Naudan petite tender punaviinivoissa ja parmesanristolla.

Paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti

Zonta International toimii kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Yhteistyötä tehdään muun muassa YK:n järjestöjen kanssa.

– Projektien kohteita ovat olleet esimerkiksi naisten ja tyttöjen terveys, koulutus ja taloudelliset mahdollisuudet. Olemme myös pysäyttämässä lapsiavioliittoja ja sukupuoleen kohdistuvaa väkivaltaa, Salminen taustoittaa.

–  Zonta International järjestön 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi meillä on käynnissä kotimaassa ZAU-kampanja, jonka tavoitteena on lisätä tyttöjen kiinnostusta matemaattis-luonnontieteellisille aloille ja teknologiaan ja oikaista vääristymää ammattien jakautumisessa miesten ja naisten töihin.

Valtakunnallisesti Zonta on kantanut ison panoksen ZAU-kampanjaan, sillä kuluvan vuoden 2019 aikana kampanjan puitteissa on lahjoitettu jo nyt peräti 75 000 euroa.

– Olemme olleet järjestämässä tapahtumia, joiden avulla olemme keränneet varoja hyväntekeväisyyteen.


“Varoja tullaan lahjoittamaan niin
paikallisesti kuin myös ulkomaille.”


Zonta Rauma järjesti maaliskuussa Rauma-salissa Miehenkäyttöopas – 10 tapaa selvitä arjesta -teatterinäytöksen. Tuolloin yleisöltä kerättiin ehdotuksia uusista lahjoituskohteista.

– Saimme runsaasti hyviä ehdotuksia. Olemme käyneet niitä läpi ja tulemme kertomaan lähiaikoina kohteista, joihin varoja tullaan lahjoittamaan niin paikallisesti kuin myös ulkomaille.

Yksi vuosien varrella ulkomaan apua saanut kohde on raumalaisen Keijo Ahorinnan organisoima Rauma-kylä Sri Lankassa.

– Rauma-kylästä löytyy yksi talo, joka on rakennettu Zonta Rauman lahjoittamilla rakennusvaroilla. Kyseinen talo rakennettiin sikäläiselle äidille ja hänen neljälle lapselleen, Salminen kertoo.

Paikallisesti lahjoituksia annetaan apurahoina ja stipendeinä sekä tukirahoina kohteisiin. Rauman kerho pohtii itse lahjoituskohteita, mutta lahjoituksia voi myös anoa.

– Olemme lahjoittaneet varoja Raumalla muun muassa Rauman Seudun Katulähetyksen toimintaan, Toivon talo -projektiin sekä Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikk´n turvakodin erilaisiin arjen hankintoihin kuten huonekaluihin.

Kapteeninhuoneen alkupalapöydän antimista voi nauttia joko alkuun tai pääruoaksi.

Jokaisella on mahdollisuus auttaa

Zonta-järjestö tekee äärimmäisen tärkeää työtä tärkeän asian eteen. Miten Rauman kerhon puheenjohtaja näkee naisten ja tyttöjen aseman Suomessa?

– Meillä on asiat melko hyvin suhteutettuna moneen muuhun maahan. Täällä on hyvä olla ja kaikilla on mahdollisuus koulunkäyntiin. Koulutushan on kaikkialla maailmassa tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä asia, Salminen muistuttaa.

– Se, että Suomessa asiat on hyvin, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki täällä voisivat hyvin. Aina on niitä, joilla on taloudellisia tai terveydellisiä haasteita. Tällöin tarvitaan apua, että päästään elämässä eteenpäin.

Eri puolilla maailmaa on edessä erilaiset haasteet.

– Köyhyys ja kulttuuri ovat sellaisia asioita, jotka saavat toimimaan tietyllä tavalla. Jos mietitään vaikka lapsiavioliittoja, niin niiden taustalla on usein taloudelliset syyt. Lisäksi tavat toimia kyseisessä kulttuurissa.

– Jos pystymme auttamaan köyhyydessä elävien perheiden tyttöjä saamaan koulutusta ja sitä kautta työtä, auttaa se tyttöä, tytön perhettä ja mahdollisesti koko sukua. Näin saadaan pysäytettyä esimerkiksi juuri näitä lapsiavioliittoja.


Se, että Suomessa asiat on hyvin, ei kuitenkaan
tarkoita sitä, että kaikki täällä voisivat hyvin.”


Meillä jokaisella on mahdollisuus auttaa. Yksi tapa on olla mukana Zonta Rauman toiminnassa.

– Minuun voi ottaa yhteyttä ja kertoa itsestään. Haluamme mukaan innokkaita ja aktiviisia naisia.

Auttaa voi myös osallistumalla Zontan järjestämiin tapahtumiin ja tekemällä lahjoituksen Zontan erilaisiin rahastoihin.

– Auttaminen on tärkeää, kuuluu sitten johonkin järjestöön tai ei. Apua tarvitsee aina joku, Salminen korostaa.

Loimutettua nieriää pinaattihollandaisekastikkeella ja uunilohkoperunoilla.

Mieli lepää kesämökillä ja Vanhassa Raumassa

Päivän lounas on nyt nautittu. Tarjoilut tekivät Salmiseen vaikutuksen. Sekä runsas alkupalapöytä että loimutettu nieriä maistuivat.

– Kapteeninhuoneen alkupalapöytä on todella kattava ja siitä löytyy herkkuja moneen lähtöön. Vaikka etukäteen tietää, että pääruoka tulee olemaan erinomainen, niin alkupalapöydästä tulee helposti syötyä reilummin kuin alun alkaen oli ajatus, Salminen naurahtaa.

Hän kertoo olevansa ahkera ruokaravintoloissa kävijä.

– Nyt kun tyttäremme on kasvanut aikuiseksi ja olemme mieheni kanssa kahden, käymme usein viikonloppuisin ulkona syömässä. Olen ruoan suhteen sellainen tutkimusmatkailija, eli kun lomareissuun lähdetään niin ruoka on yksi ykkösjutuista.

– Kotikokkina olen yleensä sellainen, että teen sitä mitä on helppo ja nopea tehdä. Sitten kun lähden tekemään ruokaa ajan kanssa, silloin on mukava tehdä jotain  haastavampaakin.

Salminen työskentelee Metsä Fibren Rauman tehtaalla tiedottajana. Hän elää kiireistä aikaa, mutta edessä häämöttää jo kesä. Mitä Salmisen kesään kuuluu?

– Meillä on kesämökki, jossa vietämme aikaa ympäri vuoden, mutta kun kesäloma alkaa, niin silloin ollaan mahdollisimman paljon mökillä. Toinen mukava asia on se, että voi kävellä Vanhassa Raumassa, nauttia siitä miljööstä ja käydä ostamassa torilta perunat, porkkanat ja kalat.

Päivittäin vaihtuva jälkiruoka kruunaa jokaisen lounashetken.

Tutustu Zontan toimintaan ja lähde mukaan tekemään hyvää. Siirry Zontan nettisivuille tästä.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.