All Posts By

marko

Kapteenin pöydässä: Rauman Lukon kapteenisto 2019-20

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Kiekkokaupunki Rauma valmistautuu jo uuteen kiekkokauteen. Saimme vieraaksemme Rauman Lukon kapteeniston. Lounashetki aloitettiin runsaan alkupalapöydän antimilla. Pääruoaksi nautittiin talon jauheliha-kesäkurpitsalasagnea marinoiduilla oliiveilla ja salaatilla, paistettua kuhaa ruohosipuliperunoiden ja kukkakaali-porkkapyreen kera sekä härän sisäfileepihviä Rocquefort-kastikkeella ja frittiperunoilla.

Rauman Lukon kapteeniston muodostavat kaudella 2019-20 Justin Danforth (A), Tapio Laakso (C) ja Toni Koivisto (A).


Rauman Lukon liigajoukkue kokoontui kesän omatoimijakson jälkeen yhteen heinäkuun lopulla. Uudistuneelle joukkueelle nimettiin uusi kapteenisto. Sinikeltaisia johtavat edestä alkavalla liigakaudella C-kirjain rinnassaan Tapio Laakso sekä varakapteeneina toimivat Toni Koivisto ja Justin Danforth.

Kolmikko istahtaa Kapteenin pöytään nauttimaan ravitsevaa lounasta. Takana oleva omatoimijakso on käytetty itsensä kunnossa pitämiseen, mutta myös akkujen lataamiseen. Miten Lukon kapteeniston kesä vierähti?

– Olen saanut treenata terveenä ja hyvin juuri niitä asioita, joihin olen halunnut kiinnittää huomiota. Omatoimijakson treenaamisesta jäi kaikin puolin hyvä fiilis. Saimme myös vietettyä perheen ja ystävien kanssa paljon yhteistä aikaa. Sitä kautta sai ajatuksia pois jääkiekosta. Oli mukava palata taas joukkueena yhteen, Laakso sanoo.

Koiviston kesä vierähti treenaamisen ohessa muun muassa kotikonnuilla Pohjois-Suomessa.

– Treenasin huomattavasti monipuolisemmin, mitä aikaisempina kesinä. Toivottavasti se näkyy myös jäällä. Pohjoisessa vierähti perheen kanssa melkein kuukausi ja sen lisäksi kiersimme ympäri Suomea asuntovaunulla. Sopivassa suhteessa rauhoittumista ja lomailua.

Danforth vietti kesän kotikonnuillaan Kanadassa. Hän palasi Suomeen ja Raumalle viime viikolla, kun joukkue kokoontui yhteen.

– Kesä meni hyvin. Oli sopivasti aikaa valmistautua alkavaan kauteen. Treenasin kovaa ja pelasin paljon golfia. Kauden aikana en luonnollisestikaan näe perhettä ja ystäviäni kovin paljon, joten oli hienoa viettää heidän kanssaan yhteistä aikaa, Danforth hymyilee.

Runsaan alkupalapöydän antimista voi rakentaa itselleen ravitsevan alku- tai pääruoan.


Treenipeleistä työkaluja tulevaan

Lukon joukkue on ehtinyt harjoitella yhdessä nyt reilun viikon. Viime perjantaina ryhmä oli ensimmäistä kerta tositoimissa, kun Kivikylän Areenalla pelattiin perinteinen Pitsiturnaus. Laakso muistelee, että hän pääsi kokemaan kyseisen kiekkokarnevaalin nyt jo kahdeksannen kerran.

– Tämä oli toinen kerta, kun sain pelata kotijoukkueen paidassa. Se tekee hienosta turnauksesta entistäkin hienomman kokemuksen. On mahtavaa aistia sitä tunnelmaa, mikä on hallissa ja hallin ulkopuolella. Oli hienoa nähdä kuinka paljon eri joukkueiden kannattajia oli paikalla, Laakso sanoo.

Koivisto sen sijaan on pelannut useammankin Pitsiturnauksen Lukko-paidassa.

– Pitsiturnauksen tunnelma on aivan omaa luokkaansa. Fiilis on katossa heti aamusta alkaen. Tykkään niistä peleistä ja mitä olen jutellut muiden pelaajien kanssa, niin kaikki nauttivat Pitsiturnauksessa pelaamisesta, Koivisto kertoo.


“Tunsin sen energian ja adrenaliinin, jonka sain täydestä hallista
ja siitä, miten upeasti yleisö eli joukkueen mukana.”


Danforth pelasi nyt uransa toisen Pitsiturnauksen. Kanadalaishyökkääjälle elokuun alussa pelattava kiekkoturnaus oli jo viime vuonna positiivinen yllätys.

– Aivan mahtava tapahtuma. Saamme pelata paljon ja kannattajat antavat koko päivän kaikkensa. Opin ensimmäisestä turnauksesta paljon. Muun muassa sen, miten pystyn pitämään energiatasoja yllä pitkän turnauspäivän aikana, Danforth taustoittaa.

– Muistan hyvin viime vuoden turnauksesta sen ensimmäisen pelin Ässiä vastaan. Tunsin sen energian ja adrenaliinin, jonka sain täydestä hallista ja siitä, miten upeasti yleisö eli joukkueen mukana.

Lukko-kapteeni Laakso muistuttaa, että joukkue etenee kohti syyskuussa alkavaa Liiga-kautta päivä kerrallaan. Edessä oleva reilu kuukausi tarjoaa hyvän mahdollisuuden hioa päivittäistä tekemistä ja joukkuetta yhteen.

– Pitsiturnauksesta ei kannata vielä pelillisesti tehdä niin suuria päätelmiä. Siellä kuten tulevissa treenipeleissä pyrimme löytämään sellaisia asioita, jotka toimivat ja joita voimme parantaa. Nämä matsit tarjoavat hyviä työkaluja siihen, kun alamme pelata sarjapisteistä. Nautitaan tästä tekemisestä päivä ja viikko kerrallaan, Laakso sanoo.

Talon jauheliha-kesäkurpitsalasagnea marinoiduilla oliiveilla ja salaatilla.


Urheilulliset ja positiiviset persoonat

Lukon joukkue on uusiutunut tulevalle kaudella. Mukaan on tullut uusia miehiä niin hyökkäykseen kuin puolustukseenkin. Miltä joukkue näyttää kapteeniston silmin?

– Sen huomaa hyvin, että joukkueen rakentamisessa on kiinnitetty huomiota persooniin. Meillä on joukkue täynnä todella urheilullisia ja positiivisia jätkiä. Minulla on erittäin hyvä fiilis siitä, minkälaisella ilmeellä tämä porukka tekee yhdessä hommia, Laakso painottaa.

Koivisto nyökyttelee vieressä.

– Joukkue on mielestäni todella hyvä. Meillä on paljon myös ulkomaalaisia, mikä on ainoastaan hyvä asia. Kaikki ovat hyviä tyyppejä ja pelaajia. Olen luottavaisin mielin, mutta samaan hengenvetoon täytyy muistaa, että töitä on vielä edessä, että ollaan valmiita kun kiekko putoaa syyskuussa jäähän, Koivisto lisää.


“Joukkue täynnä todella urheilullisia ja positiivisia jätkiä.”


Joukkue on ollut yhdessä vasta reilun viikon. Danforth painottaa, että yhteenhitsautuminen kaikilla osa-alueille rakentuu yhteisen tekemisen kautta.

– Joukkue on vielä nuori mitä tulee yhdessä tekemiseen. Tutustumme toisiimme ja treenaamme paljon, ja sitä kautta löydämme yhteiset tavat toimia. Seuraavan kuukauden aikana tapahtuu varmasti paljon kehitystä monella osa-alueella, Danforth sanoo.

– Valmennus ja urheilujohto ovat tehneet todella hyvää työtä kasatessaan tätä joukkuetta. Uudet pelaajat vahvistavat tätä porukkaa entisestään ja he istuvat tähän joukkueeseen todella hyvin. Näkisin, että meillä on kasassa todella nopea joukkue, josta löytyy myös kokoa ja voimaa.

Rauma oli Danforthille viime syksynä uusi kokemus. Nyt kun hän on viettänyt kanaalikaupungissa yhden talven, on hän hyvä tukiverkosto Lukon uusille ulkomaalaisille.

– Olemme käyneet yhdessä tutustumassa kaupunkiin. He kyselevät juttuja kaupungista ja käytännön asioista, joihin vastaan mielelläni. On tärkeää, että he tuntevat olonsa kotoisaksi ja pääsevät nopeasti kiinni elämään täällä.

Paistettua kuhaa ruohosipuliperunoiden ja kukkakaali-porkkapyreen kera.


Johtajuutta ei voi teeskennellä

Sekä Laakso että Koivisto olivat mukana Lukon kapteenistossa jo viime kaudella. Tuolloin kapteenin C-kirjainta rinnassaan kantanut Janne Niskala lopetti upean pelaajauransa päättyneeseen sesonkiin. 

Tapio Laakso oli loistava valinta uudeksi kapteeniksi, sillä hän on ollut mukana edustamiensa joukkueiden kapteenistoissa käytännössä koko aikuisuransa. Ennen Lukkoon siirtymistä hän kantoi Ilveksessä C-kirjainta kolmella kaudella. Tätä ennen Laakso toimi kauden ajan tamperelaisseuran varakapteenina ja TPS:ssä sekä kapteenina että varakapteenina.

– On hieno kunniatehtävä olla juuri näiden jätkien ja tämän perinteikkään seuran kapteeni. Se herättää minussa suurta ylpeyttä. Kirjain rinnassa ei kuitenkaan muuta minua ihmisenä eikä pelaajana millään tavalla. Tärkeintä on olla oma itsensä, sillä kaikki teeskentely paljastuu aina, Laakso muistuttaa.

– Olen sosiaalinen ja paljon äänessä, mutta teot ovat niitä asioita, jotka merkitsevät kaikkein eniten. Jos puhut toista ja teet toista, lähtee kaikelta pohja. Kapteeniston tärkein tehtävä on tehdä omat hommansa niin hyvin, että pystyy näyttämään muille esimerkkiä siitä, miten asiat kuuluu hoitaa kentällä ja sen ulkopuolella.


“Paljon mahtavia persoonia, jotka pystyvät johtamaan
ja viemään tätä jengiä eteenpäin.”


Koivisto on ollut Lukossa varakapteenina aiemmilla kausilla, kun kapteeneina ovat toimineet Janne Niskala ja Ilkka Mikkola.

– Kaikki ovat erityyppisiä kapteeneita, mutta kaikista löytyy myös samoja asioita. Yksi tällainen on se, kuinka hyvää esimerkkiä he ovat näyttäneet joukkueelle. Tapio sopii tähän jatkumoon hienosti, Koivisto kehuu.

– Oma roolini on tsempata ja olla joukkuekavereiden apuna. Johtajuuden tärkein elementti on kuitenkin se, että näyttää joka päivä esimerkkiä kaikessa tekemisessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon kaikki ihmisinä ja kyetä kommunikoimaan kaikkien kanssa.

Danforth painottaa, että Lukon joukkueessa on paljon johtajuutta.

– Meillä on paljon mahtavia persoonia. Sellaisia jätkiä, jotka pystyvät johtamaan ja viemään tätä jengiä eteenpäin. Henkilökohtaisesti on iso kunnia olla mukana Lukon kapteenistossa.

– Opin viime vuonna paljon silloiselta kapteenistolta. On tärkeää tehdä ne pienimmätkin asiat niin hyvin kuin pystyy ja antaa joukkueelle kaikkensa, näin voi vaatia samaa myös muilta.

Kapteeniston tehtävät ovat moninaiset. He ovat myös tietyllä tapaa tietyissä asioissa linkki pelaajien ja valmennuksen välillä.

– Me keskustelemme paljon. Viemme joissain tapauksissa viestiä pelaajilta valmennukselle ja toisinpäin. On haluttava ottaa vastuuta joukkueesta ja uskallettava heittäytyä. Meillä on paljon sellaisia pelaajia, joilta löytyy oikeanlaista johtajuutta, Laakso toteaa.

Härän sisäfileepihviä Rocquefort-kastikkeella ja frittiperunoilla.


Kapteenisto omin sanoin

Lukon kapteenistokolmikko muodostuu positiivisista persoonista, joiden kokemus ja oma vaatimustaso ovat kovaa luokkaa. Miten kapteeni Laakso kuvailisi Koivistoa ja Danforthia?

– Tonilla on pitkän uran kautta vahva kokemus tästä hommasta. Hän on nähnyt niin paljon kaikkea, että sieltä on hyvä ammentaa. Minä olen hieman räväkämpi ja Toni taas rauhallisempi, joten me myös tietyllä tapaa tasapainotamme toisiamme, Laakso sanoo.

– Justin taas tuo todella kovaa vaatimustasoa päivittäiseen tekemiseen. Hän vaatii itseltään paljon ja siinä vierellä muiden on helppo vaatia itseltään samaa. Todella hyvä lisä kapteenistoomme.


“Tärkeintä on olla oma itsensä,
sillä kaikki teeskentely paljastuu aina.”


Entä miten Koivisto näkee Laakson ja Danforthin vahvuudet?

– Tapio on urheilijana loistava esimerkki meille kaikille. Hän tekee asiat aina viimeisen päälle kentällä, pukukopissa ja hallin ulkopuolella. Tapio on ehdottomasti oikea valinta kapteenin tehtävään.

– Justin on yksi johtavista pelaajista, jonka vaatimustaso on korkealla. Lisäksi hän tuo ulkomaalaisena pelaajana tärkeän lisän kapteenistoon, sillä meillä on paljon ulkomaalaisia pelaajia. 

Danforth sanoo, että Laakso on yksi niistä pelaajista, joilta löytyy luontaisesti johtajuutta.

– Kun Tapion tapaa ensimmäisen kerran ja oppii tuntemaan hänet, sitä vain tietää, että tässä on selkeästi kapteenityyppi. Hän on yksi kovimmista pelaajista tekemään töitä, eikä hän valita koskaan mistään. Kun sellaista seuraa sivusta, sitä haluaa olla itsekin samanlainen pelaaja.

– Tutustuin Toniin viime kaudella hyvin ja hän on kaveri, joka tekee jäällä käytännössä kaikki asiat aina oikein. Hän astuu esiin ja on äänessä silloin kun sitä tarvitaan. Toni antaa joukkueelle paljon energiaa omalla tekemisellään ja niillä neuvoilla, joita hän on oman uransa varrella oppinut.

Lukon kapteenistosta löytyy yhteensä 1544 Liigan runkosarjaottelun kokemus (Koivisto 839, Laakso 646, Danforth 59).


Kuten jutussa on aiemmin mainittu, löytyy Lukon kokoonpanosta runsaasti johtajuutta. Päävalmentaja Pekka Virta painottaa, että lähtökohtaisesti koko pukukopin tulee olla täynnä johtajia.

Näin ollen Lukon joukkueessa on laajempi 6-7 pelaajan muodostama kapteenistoryhmä, jossa on mukana myös muun muassa nuorempia pelaajia ja ulkomaalaisia. Nyt julkaistu kapteenistokolmikko on osa tätä ryhmää ja loput pelaajat julkaistaan myöhemmin.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Tarmo Thorström

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Näin Pitsiviikon alla saimme vieraaksemme pitsitaiteilija Tarmo Thorströmin. Kapteeninhuoneen menusta lautaselle valikoitui kaurapaneroitua kuhaa sitruunavoilla, friteeratuilla kapriksilla, tilliemulsiolla ja piparjuuriperunoilla sekä pippuripihvi irlantilaiseen tapaan kermaisella viski-pippurikastikkeella, Padrón-paprikalla ja valkosipuliperunoilla.

Heinäkuu huipentuu Raumalla perinteisen Pitsiviikon merkeissä. Ainutlaatuinen yhdistelmä perinteitä, paikallista kulttuuria ja modernia kaupunkifestivaalia tarjoaa runsaasti tekemistä ja katseltavaa aikavälillä 20.-28.7.

Yhdeksän tapahtumapäivän aikana kaupungissa nautitaan musiikista, käsitöistä, liikunnasta, taiteesta ja luennoista. Nimensä mukaisesti Pitsiviikolla on vahvasti esillä pitsi ja sen nyplääminen. Kyseistä taitoa pitää tätä nykyä vahvasti yllä muun muassa pitsitaitelija Tarmo Thorström.

– Pitsiviikko on luonnollisesti kiireistä aikaa. Olen pyrkinyt vuosi vuodelta vähentämään omalta osaltani tilaisuuksia. Monta vuotta meni niin sanotusti sumussa, kun juoksin yhdeksän päivää yhteen menoon paikasta toiseen ja välillä piti olla samaan aikaan kahdessa paikassa, Thorström naurahtaa.

Hän kertoo nauttineensa Pitsiviikosta jokaisena vuotena, mutta jatkuva kiire käy väkisinkin raskaaksi.

– Tänä vuonna en lupaudu etukäteen mihinkään muuhun kuin oman kirjani julkaisutilaisuuteen. On hyvin todennäköistä, että menen nypläämään jonnekin päin kaupunkia ja teen joitain yhteistyöprojekteja, mutta teen niitä päiväkohtaisesti ihan fiiliksen mukaan.

Kaurapaneroitua kuhaa sitruunavoilla, friteeratuilla kapriksilla, tilliemulsiolla ja piparjuuriperunoilla.

Pitsitnnypläys on käsityötaito, mutta samalla myös taidetta. Thorström huomauttaa, että Suomessa on jo vuosikymmeniä ollut useita nyplääjiä, joiden teokset ovat ennen kaikkea juuri taidetta.

– Lanseerasin aikanaan pitsitaitelija-käsitteen kun havaitsin, etten tehnyt varsinaisesti käsityötuotteita, vaan tekniikasta oli tullut minulle ilmaisun väline. Arkailin aluksi taiteilija-sanaa, mutta koin pitsitaiteilijan olevan tietyllä tapaa hieman löyhempi termi, eikä sitä kukaan muu ollut vielä määritellyt tai ottanut käyttöön.

Taiteen vertauskuvaksi Thorström nostaa virkkauksen, neulonnan ja kirjonnan, jotka ovat nousseet nykyajan kuvataiteessa yleisesti käytössä oleviksi tekniikoiksi. Nyplääminen siis sopii tätä kautta yhtä lailla yhdeksi tavaksi toteuttaa kuvataidetta.

– Ei sillä, että kaikki työni olisi taidetta, mutta teen isolta osin nypläystä taiteellisista lähtökohdista. Ja taidettahan tekevät taiteilijat, joten tästä syystä näen, että myös meidän alallamme on monia taiteilijoita.

Thorströmin pitsitaidetta löytyy muun muassa Rauman keskustan penkeistä ja roskiksista.

Teos tutustuttaa modernin ajan tekniikoihin

Thorström pyörittelee käsissään painotuoretta Moderni pitsinnypläys -kirjaansa. Tulevana lauantaina 20.7. klo 15.00 järjestetään Kulttuuritalo Posellissa kaikille avoin kirjan julkistustilaisuus.

– Tervetuloa paikan päälle tutustumaan kirjaani. Tulen järjestämään kyseisestä tilaisuudesta myös livelähetyksen YouTube-kanavallani. Sitä kautta ne, jotka asuvat kauempana tai eivät jostain syystä pääse paikalle, voivat katsoa kyseisen tapahtuman, Thorström hymyilee.

Moderni pitsinnypläys -teoksesta löytyy muun muassa erilaisia malleja ja tekniikoita sekä materiaalitietoutta erilaisista raaka-aineista.

– Kirja on tarkoitettu ennen kaikkea niille nyplääjille, joilla on jo perusteet hallussa ja jotka ymmärtävät mistä nypläämisessä on kyse. Tämän teoksen avulla he voivat laajentaa omia taitojaan ja opetella vaikka tekemään itse omia malleja tai perinteisiä malleja eri tavalla kuin aiemmin.

Kaiken kaikkiaan kirjanteko, tai tarkemmin ottaen sen prosessi vei yhteensä neljä ja puoli vuotta. Kaikki lähti nykyisin Kustannusosakeyhtiö Otavan alla toimivasta, silloin vielä itsenäisenä kustantamona olleen käsityökirjallisuuteen erikoistuneen Moreenin ehdotuksesta.

– Joulukuussa 2014 kustannustoimittaja soitti ja kysyi, että voisinko tehdä heille kirjan pitsinnypläyksestä. Vaikka käsityökirjallisuutta oli paljon, ei 2000-luvulle osuvaa nypläyskirjallisuutta, jossa olisi jotain uutta, oikein tahtonut löytyä, Thorström kertoo.

– He tarjosivat vapaat kädet kirjan toteuttamiseen ja lupasin miettiä asiaa. Kirjasin ylös asioita, joista itse olisin halunnut alkutaipaleellani lukea. Toimitin näistä asioista sisällysluettelon Moreeniin ja he vastasivat tarjoamalla kustannussopimusta.

Moderni pitsinnypläys -teoksen julkistustilaisuus järjestetään Pitsiviikon alkajaisiksi Posellissa lauantaina 20.7. klo 15.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Homma ei päässyt kuitenkaan kunnolla edes vauhtiin, kun erinäiset väärinymmärrykset ja Thorströmin sairastuminen keskeyttivät projektin.

– Mainitsin puhelimessa, että ehkä tuon kirjan saisi tehtyä puolessa vuodessa. Se oli jossain kohtaa ymmärretty väärin ja kirjan julkaisu oli määritelty sen mukaan. Toisin sanoen se oli verkkokaupassa ennakkomyynnissä jo siinä vaiheessa, kun kirjaa ei ollut edes olemassa.

– Se aiheutti suunnattoman ahdistuksen, enkä pystynyt tekemään kirjaa enää ollenkaan. Pari vuotta projekti oli kokonaan jäissä ja yritin aloittaa sitä uudestaan, siinä onnistumatta. 

Viime syksynä projekti sai uutta tuulta alleen. Tosin vasta keväällä Thorström sai jälleen todenteolla jutun juonesta kiinni.

– Olihan se tavallaan hahmottunut alitajunnassa jo vuosia ja matkan varrelta oli tarttunut monenlaista mukaan. Vaikka lopullinen kirjoitustyö vei vain noin kuukauden, vaati se onnistuakseen kaiken tuon aiemmin koetun.

Nyt kirja on siis valmis ja sen löytää hyvin varustelluista kirja- ja verkkokaupoista. Moderni pitsinnypläys -teos on tarkoitus viedä tulevaisuudessa myös kansainvälisille markkinoille.

– Aiomme tehdä teoksesta englanninkielisen käännöksen, sillä todelliset markkinat ovat ulkomailla. 

Pitsitaiteilijan teoksista löytyy myös nyplätty riippukeinu.

Aloittelijana suoraan mestarin oppiin

Kivijärveltä kotoisin oleva Thorström muutti Raumalle vuonna 2003 opiskelemaan luokanopettajaksi. Nypläyksen mies löysi kesällä 2005, jonka hän oli teemoittanut ”Tutustu Raumaan” -kesäksi.

– Pyrin kiertämään mahdollisimman paljon paikkakunnan eri museoita ja tapahtumia. Pitsiviikolla menin mestarinyplääjä Impi Alangon 80-vuotisnäyttelyyn. Katselin hänen töitään ja nypläämistään, siitä alkoi keskustelu, jonka tuloksena Impi tarjoutui opettamaan minulle nypläystä, Thorström muistelee.

– Tiesin heti, että kyseessä oli ainutlaatuinen tilaisuus. Jos minkä tahansa alan mestari tarjoutuu opettamaan, kannattaa siihen tarjoukseen aina tarttua.

Pippuripihvi irlantilaiseen tapaan kermaisella viski-pippurikastikkeella, Padrón-paprikalla ja valkosipuliperunoilla.

Thorström kävi vuoden ajan viikoittain Alangon opissa. Heille muodostui ystävyyssuhde, jota Thorström muistelee edelleen lämmöllä.

– Impi oli aivan valtavan tärkeässä roolissa minun nyplääjän urallani. Hän oli minulle kuin Rauman mummu. Kyseessä oli minulle merkittävä ihmissuhde, joka on omalta osaltaan varmasti vaikuttanut myös siihen, että suhteeni nypläykseen on niin vahva.

Monet raumalaiset nypläämään opettanut Impi Alanko nukkui pois Mustan pitsin yönä vuonna 2007. Tässä vaiheessa nyplääminen oli jäänyt Thorströmin harrastuksista, kunnes hän muisti Alangolta saamansa nypläystyynyn.

– Eräänä iltana kävin hiihtämässä ja saunassa. Silloin heräsi ajatus, että olisi kiva tehdä jälleen nypläystekniikalla jotain. Koska olin tehnyt jo perinteisiä liinoja, halusin tehdä jotain erilaista. Tuolloin päädyin pitsikravatteihin, sillä onhan pitsi saanut alkunsa 1400-luvun lopulla ylhäisten miesten pukeutumisesta, Thorström kertoo.

Pitsinnypläyksessä yksi tärkeä elementti on luovuus. Se on vaikuttanut suuresti siihen, että Thorström nyplää ahkerasti edelleen.

– Koen, että jos en olisi lähtenyt tekemään omia malleja, tuskin nypläisin enää ollenkaan. Omien ajatusten ja ideoiden toteuttaminen sekä rimojen asettaminen näyttelevät todella tärkeää osaa nypläämisessäni.

Torin laidalla Raatihuoneen seinään heijastettu kaunis valoinstallaatio kerää kehuja.

Pitsitaidetta valoina ja graffitteina

Pitsitaiteilija Thorström on tehnyt monenmoisia taideteoksia. Raumalla hänen tekemäänsä taidetta on voinut ihastella muun muassa Raatihuoneen seinään heijastettuna komeana valoinstallaationa.

– Koen Raatihuoneen teoksen olevan uuden kirjan ohella onnistunein teos, jonka olen tähän mennessä tehnyt. Ihmiset ovat ottaneet sen lyhyessä ajaksi omakseen ja olen saanut siitä minulle entuudestaan tuntemattomilta ihmisiltä runsaasti positiivista palautetta, Thorström kiittelee.

– Kirjalla taas voi olla vaikutusta alan harrastajien osaamiseen, tietämykseen ja kiinnostukseen. Parhaassa tapauksessa se voi myös tuoda uusia nypläyksen harrastajia.

Thorström on nyplännyt niin langalla kuin esimerkiksi köydellä. Hän huomauttaa, että materiaaleissa ja niiden koossa voi olla suuriakin eroja, mutta tekniikka on kuitenkin sama.

Viimeisimpänä Thorström on toteuttanut keskustan alueen katukiveyksiin pitsimallinnoksia graffititaiteena. Kaduilta löytyy peräti 200 pitsikuvioin koristeltua katukiveä.

– Teimme niitä aiemmin Vanhaan Raumaan yhteensä 160 ja viimeiset 40 tehtiin niin sanotusti keskustan uudempaan osaan nyt keskiviikkona.

Vanhan Rauman ja keskustan alueelta löytyy yhteensä 200 pitsigraffittia.

Raumalla on nyplätty tiettävästi jo 1600-luvulla. Raumalaisen nypläyksen korkea arvostus eroaa ainutlaatuisena muun Suomen nypläyksestä tarkan työn, hienon langan ja pitsien korkean laadun myötä.

Minkälaiseksi Thorström kokee nypläämisen tilan tänä päivänä maailmalla, Suomessa ja Raumalla?

– Maailmalla uusia harrastajia tulee koko ajan lisää kaikista ikäluokista. Sama pätee Suomessa, mutta me olemme niin pieni kansa, että vaikka suhteellisesti määrä olisi sama kuin muualla, on harrastajien absoluuttinen määrä lopulta kuitenkin melko pieni.

– Raumalla tulee uusia nuoria harrastajia aina silloin tällöin. Toiset heistä oppivat sen verenperintönä, toiset kurssien ja toiset kirjastosta lainaamiensa materiaalien tai opetusvideoiden avulla. Jotkut taas hyödyntävät näitä kaikkia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa opetella nypläystä.

Samaa pätee myös ruoanlaittoon. Kapteeninhuoneen kuuluisa pippuripihvi saa Thorströmiltä suuret kehut.

– Oli kyllä todella hyvää. Näin suuren nautinnon takaavat hyvät raaka-aineet, oikea kypsyysaste ja taidokas kokki, Thorström kiittelee.

Kapteeninhuone palvelee Pitsiviikolla maanantaista lauantaihin klo 16.00-22.00.

Suuntaa Pitsiviikolla nauttimaan Kapteeninhuoneen herkuista. A la carte on tarjolla kesäaikaan maanantaista lauantaihin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Lounas ja lauantaibrunssi ovat kesätauolla aikavälin 1.-28.7. Lounasta tarjoillaan normaalisti jälleen maanantaina 29.7. Lauantaibrunssi tekee paluun elokuussa uudistetulla ilmeellä.

Kapteenin pöydässä: Janne Rantanen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa saimme vieraaksemme Marva Median eli sanomalehti Länsi-Suomen ja kaupunkilehti Raumalaisen päätoimittaja Janne Rantasen. Lounashetki aloitettiin alkupalapöydän herkuilla. Pääruoaksi nautittiin paistettua nieriää parsan ja kukkakaalipyreen kera sekä paahdettua naudanfileetä, täytettyä uuniperunaa ja mozzarellasalaattia.

Kesä on monelle hektistä aikaa töissä ennen kuin on aika suunnata ansaitulle lomalle. Sanomalehti Länsi-Suomen ja kaupunkilehti Raumalaisen päätoimittaja Janne Rantanen rentoutuu suviaikaan ulkoilemalla.

– Kesä on se meidän valoisa ja vähemmän kylmä aika, joten silloin on hyvä mahdollisuus viettää aikaa ulkona niin paljon kuin mahdollista. Käymme vaimon kanssa kävelylenkeillä. Hän tykkää touhuta puutarhassamme ja minä istuskelen pihalla kirjaa lukien, Rantanen kertoo.

Myös mökkeily kuuluu Rantasten kesään. Etenkin saunominen ja järvessä uiminen ovat miehelle mieleen. Penkkiurheilua unohtamatta.

– Jalkapallolla on aina ollut minulle suuri merkitys. Jos Pallo-Iiroilla on kotiottelu ja olen kaupungissa, löytää minut varmuudella katsomosta. Olimme Manchesterissa kesälomareissulla ja jo aamulla laskeskelin kellosta, että ehtisinkö edes Iirojen matsin toisen puoliskon alkuun, Rantanen naurahtaa.


“Ihmisillä on ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa tarve laadukkaasti tehdylle ja luotettavalle paikalliselle mediasisällölle.”


Miehen työ on sellaista, että hänet tunnetaan kaupungissa ja sitä kautta myös työt seuraavat helposti lomalle. Näin ollen kesällä onkin hyvä suunnata muihin maisemiin.

– Jonkinlainen kesälomareissu tulee varmasti tehtyä. Pidän sellaisista reissuista, joissa pääsee kävelemään ja ulkoilemaan. Rannalla löhöily ei ole se minun juttuni, mutta on aina mieleistä jos meri tai järvi löytyy läheltä.

Kotikaupunki Rauman laaja tapahtumatarjonta tulee kesällä tutuksi.

– Meillä on kaupungin kokoon nähden todella paljon hyviä tapahtumia. Rauma Bluesissa olen käynyt aina, ihan sieltä ensimmäisestä vuonna 1986 järjestetystä tapahtumasta lähtien. Lisäksi teattereissa tulee käytyä ympäri vuoden.

Paahdettua naudanfileetä, täytettyä uuniperunaa ja mozzarellasalaattia.

Raumankielisiä tarinoita jo 34 vuoden ajan

Rantasen työhön kesä liittyy vahvasti etenkin siinä mielessä, että Raumalainen julkaisi jo 34 kerran raumankielisen kesälehden. Kyseessä on Rantaselle henkilökohtaisesti tärkeä perinne.

– Kyseinen lehti on joka vuosi omanlaisensa ponnistus. Ensimmäinen tehtiin Uus Raum -lehtenä vuonna 1986, mutta silloin en ollut vielä mukana. Sen jälkeen olen ollut tekemässä jokaista lehteä, Rantanen taustoittaa.

– On hienoa, että tämänkaltainen perinne kantaa. Kyseistä lehteä julkaistaan niin kauan, kun löytyy mainostajia ja lukijoita. Viimeisimmän perusteella tämä perinne saa jatkoa myös vuoden päästä.


“Meistä näkee, että olemme hyvällä tavalla ylpeitä kotikaupungistamme.


Aiemmin lehden on kääntänyt rauman kielelle edesmennyt Hannu Heino. Tämän vuoden käännöstyön teki Heinon hyvä ystävä Tapio Niemi.

– ”Hanskin” kanssa ehti vuosien varrella tulemaan erittäin läheiset välit. Toisen ajatukset tunnisti jo kulmakarvojen asennosta. On hienoa, että saimme ”Tapsan” jatkamaan tätä perinnettä kanssamme.

Tulevaisuuden lehtien osalta yksi pohdinnan aihe on rauman kielen muoto.

– Voimme vaihtoehtoisesti pitää kiinni joko Nortamon kirjoitusasusta, jossa on paljon b-, d- ja g-kirjaimia, tai valita sen kirjoitusasun, mitä Tapio Niemi, Tapio Koivukari ja useampi muu kirjoittaja käyttää.

Runsas alkupalapöytä on yksi Kapteeninhuoneen lounaan vetonauloista. Kapteeninhuoneen lounas on kesätauolla aikavälin 1.-28.7. Lounasta tarjoillaan normaalisti jälleen maanantaina 29.7.

Ensimmäinen juttu yhden sormen tekniikalla

Rantanen on kulkenut pitkän ja monivaiheisen tien raumalaisten lehtien päätoimittajaksi. Matkaa mahtuu monenlaisia tarinoita, mutta mistä kaikki sai alkunsa?

– Olin Lyseon lukion toisella luokalla, kun kipuilin ammatinvalinnan kanssa. Siihen aikaan uravaihtoehtoja oli huomattavasti vähemmän, mitä tänä päivänä. Asia ratkesi tavallaan itsestään, kun Länsi-Suomesta soitettiin kouluun ja kyseltiin opettajilta, että löytyisikö mitään lupaavia kirjoittajia urheiluavustajiksi, Rantanen muistelee.

Elettiin vuotta 1981 ja Länsi-Suomi oli juuri siirtynyt seitsemänä päivänä viikossa ilmestyväksi julkaisuksi. Tästä syystä toimituskuntaa piti vahvistaa. Äidinkielen lehtori Pirkko Tuohimaa ja liikunnanopettaja Ilmo Vuorinen lähettivät Rantasen yhtenä lupaavana nuorena Länsi-Suomen urheilutoimitukseen silloisen esimiehen Pekka Walleniuksen juttusille.

– Tunsimme Pekan kanssa aiemmilta vuosilta. Olin pyörinyt niin sanotusti maskottina RKV:n kolmosdivarijoukkueessa, jossa Pekka pelasi ja jonka joukkueenjohtajana isäni toimi. Ilmoitin Pekalle, että minä tulin nyt ja Pekka kysyi, että mitä varten, Rantanen naurahtaa.

 
“Isoin yllätys oli se, etteivät kirjaimet olleetkaan näppäimistössä aakkosjärjestyksessä.”


Ensimmäinen shokki uuden uran ensiaskeleissa oli kirjoituskoneeseen tutustuminen.

– En ollut nähnyt kirjoituskonetta koskaan ennen. Isoin yllätys oli se, etteivät kirjaimet olleetkaan näppäimistössä aakkosjärjestyksessä. Ensimmäinen juttuni oli noin 800 merkin teksti Rauman Pallon B-junioreiden SM-loppusarjaan selviytymisestä. Näpyttelin sitä reilun tunnin yhden sormen tekniikalla. Kun yksi sormi kipeytyi, otin aina seuraavan sormen käyttöön.

Jonkin aikaa avustajana työskenneltyään Rantanen huomasi, että toimittajan työstä voisi tehdä itselleen mieluisan ammatin.

– Pääsin Tampereen yliopistoon suorittamaan toimittajatutkintoa. Suoritettuani sen, hoidin armeijan pois alta, jonka jälkeen olen tehnyt toimittajan työtä sekä paikallisesti että valtakunnallisiin medioihin.

Paistettua nieriää parsan ja kukkakaalipyreen kera.

Halu iloita paikallisista onnistumista

Toimittajan työssä pääsee tutustumaan monenlaisiin ihmisiin ja ilmiöihin. Rantanen nostaa yhdeksi oman uransa tärkeimmäksi virstanpylvääksi nykyään Raumalainen-nimellä toimivan Uusi Rauma -kaupunkilehden.

– Uusi-Kilposen ”Pakke” ja ”Vesu” houkuttelivat minut Uuteen Raumaan. Se aika oli hyvä korkeakoulu journalismin ja lehden tekemiseen. Teimme pienellä porukalla sitoutuneesti töitä, kaikki tekivät kaikkea, Rantanen kertoo.

Kovasta motivaatiosta kielii se, että Uusi Rauma -lehteä julkaistiin 1990-luvun lamavuosina peräti viisi kertaa viikossa. Toimituksessa työskenteli tuolloin vain viisi toimittajaa.

– Siinä oppi hahmottamaan kokonaisuuden aina ideoinnista kirjoittamiseen, kuvaamiseen ja taittamiseen. Toisin sanoen se opetti hahmottamaan koko lehtikonseptin rakentamisen.


“Toisella kerralla sitä tajusi, että on tässä jotain opittu ja osattu käyttää sitä saatua oppia.


Yksi pitkän uran varrelta päällimmäisenä mieleen nouseva hetki on se, kun vuonna 1994 Pauli Uusi-Kilponen siirtyi Turkulaisen päätoimittajaksi ja Rantasesta tehtiin Uusi Rauma -lehden päätoimittaja.

– Voitimme heti Vuoden kaupunkilehti -palkinnon. Ensimmäinen tuli ”Pakken” ansioilla, mutta palkinto voitettiin muutaman vuoden kuluttua uudestaan ja vielä kolmannenkin kerran. Toisella kerralla sitä tajusi, että on tässä jotain opittu ja osattu käyttää sitä saatua oppia.

– Totta kai siihen vaikuttaa hyvä joukkue, joka on tekemässä lehteä. Omalta osaltani oli hienoa olla sellaisen joukkueen kapteenina.

Rantanen kertoo oppineensa iloitsemaan ennen kaikkea sellaisista hetkistä, joissa jo itse tilanteessa huomaa, että asia on iso koko Rauman seudulle.

– Tällaisia ovat muun muassa viimeisimmän paperikoneen sekä sellutehtaan rakentamiset ja käynnistämiset. Samoin kuin esimerkiksi Olkiluodon koko ydinjätteen loppusijoituksen rakentaminen ja Olkiluoto 3:n startti, Rantanen luettelee.

– Myös monien laivojen kauppa- ja luovutustilaisuudet ovat olleet isoja hetkiä. Esimerkiksi maaliskuussa 2004 olin kutsuvieraana, kun Tallink Victoria risteiltiin Rauman telakan rannasta Tallinnaan. Satamassa oli tutut tullimiehet, jotka löivät passiin Rauman leiman. Myös maihinnousukortissa luki Rauma-Tallinna, mikä on melko harvinainen muistoesine.

Tutustu Kapteeninhuoneen A la carte -menuun ja herkullisiin jälkiruokavaihtoehtoihin osoitteessa www.kapteeninhuone.fi

Media-ala elää murroksessa

Raumalaiset lehdet ovat vahvasti kiinni paikallisessa arjessa. Mediamaailma on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana isoin askelin, ja muuttuu edelleen.

– Digitaalisuus ja sosiaalinen media ovat tuoneet tullessaan ne suurimmat muutokset. Ennen kaikki uusi tuli niin sanotusti vanhan päälle, eli kulutus lisääntyi. Digiajassa ollaan siinä mielessä erilaisessa tilanteessa, että nyt alkaa jotain vanhaa jäämään pois, Rantanen pohtii.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa siitä, mitä sosiaalisessa mediassa tulee vastaan, on mediatuotantoa. Somella on ollut todella iso vaikutus siihen, kuka siitä tehdystä työstä saa korvauksen.

Rantanen korostaa, että sosiaalinen media on huono isäntä, mutta oikein hyödynnettynä hyvä renki.

– Ihmisillä on ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa tarve laadukkaasti tehdylle ja luotettavalle paikalliselle mediasisällölle. Meidän lehtiemme juttujen pääpaino löytyy noin 30 kilometrin säteeltä Rauman keskustasta. Kaikella tekemisellä tulee olla jokin linkki Rauman seutuun.


“Maihinnousukortissa luki Rauma-Tallinna, mikä on melko harvinainen muistoesine.”


Raumalla korostuu vahva paikallisidentiteetti. Vastaanlaista yhteisöllistä identiteettiä löytyy varmasti muualtakin, mutta sitä saa hakemalla hakea.

– Vieraillessaan muualla raumalaiset haluavat tuoda esiin olevansa Raumalta. Oli kyseessä sitten Raum Rome Paris -vaatetus ja tai työpaikan taukohuoneeseen vietävä Rauman Lukon logolla varustettu kahvikuppi. Meistä näkee, että olemme hyvällä tavalla ylpeitä kotikaupungistamme.

Persoonallisuus näkyy myös paikallisessa ravintolatarjonnassa. Päivän lounas Kapteeninhuoneella teki Rantaseen vaikutuksen.

– Nieriä maistui todella hyvältä. Kapteeninhuone on yksi niistä raumalaisista ravintoloista, joissa käyn kohtuullisen usein työnpuolesta lounaalla, eikä koskaan ole tarvinnut pettyä. Kapteeninhuone ei toki ole ainoa, mutta se on yksi sellaisista ravintoloista, jonne on aina mukava tulla, Rantanen kiittelee.

Kapteeninhuoneen lounas ja lauantaibrunssi ovat kesätauolla aikavälin 1.-28.7. Lounasta tarjoillaan normaalisti jälleen maanantaina 29.7. Lauantaibrunssi tekee paluun elokuussa uudistetulla ilmeellä.

A la carte on tarjolla myös kesäaikaan maanantaista perjantaihin klo 16.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Anna Meronen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Saimme tällä kertaa vieraan Kalliokadun vastakkaiselta puolelta, kun Rauman Merimuseon museonjohtaja Anna Meronen istahti kapteenin pöytään vieraaksi. Lounaaksi nautittiin runsaan alkupalapöydän antimet pääruokana sekä härän sisäfileepihviä chili-béarnaise-kastikkeella ja lohkoperunoilla.

Rauman merimuseo tarjoaa runsaasti mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Vuodesta 2004 lähtien Kalliokadulla sijaitsevassa museossa on voinut tutustua pitkän historian merikaupunkina omaavan Rauman menneisyyteen.

– Juhlimme tänä vuonna museomme 15-vuotista historiaa. Luvassa on muun muuassa erilaisia tapahtumia eri puolilla kaupunkia. Meidän museomme on tarkoitettu kaikille, kuten strategiassammekin lukee, me toimimme yhteisöämme varten, museonjohtaja Anna Meronen kertoo.

Meronen on työskennellyt Rauman Merimuseon johtajana loppuvuodesta 2016 alkaen. Hän on kotoisin Turusta, jossa hän toimi ennen Raumalle siirtymistään Forum Marinumissa tutkijana lähes kymmenen vuoden ajan.

– Laskin juuri, että minulla on tänä vuonna 20-vuotistaiteilijajuhla, sillä menin ensimmäistä kertaa kesätöihin Suomen Joutsenelle kesällä 1999. Silloin ajattelin, että minusta tulee isona englanninkielen opettaja, mutta jäinkin sitten museotielle, Meronen naurahtaa.

Hän kertoo huomanneensa, että Raumalla ihmiset todella tuntevat elävänsä merikaupungissa. Aihe on vahvasti läsnä eripuolilla kaupunkia ihmisten arjessa ja he ovat erittäin kiinnostuneita paikallisesta historiasta.

– Olen tullut todella mukavaan yhteisöön. Sellaiseen, missä ihmiset ottavat erittäin hyvin vastaan. Piirit ovat tietyllä tapaa pienet, mutta täällä väki tuntee toisensa ja täällä tehdään valtavan paljon yhteistyötä eri tahojen kesken. 

Rauman merimuseossa vietetään tänä vuonna 15-vuotisjuhlaa. (Kuva: Rauman merimuseo)

Merenkulun historia kiinteä osa kaupunkia

Raumalla on tallennettu merenkulun historiaa yhtä pitkään kuin Rauman museo on ollut olemassa eli aina 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Erillistä merimuseota suunniteltiin useaan otteeseen eri vuosikymmeninä.

Ensimmäiset ratkaisevat askeleet otettiin vuonna 1984, kun Rauman merimuseoyhdistys perustettiin. Yhdistys tunnetaan tätä nykyä Rauman Merihistoriallisena Seurana.

– Yhdistyksen perustamisen jälkeen alettiin aktiivisemmin puuhaamaan merimuseon perustamista ja kokoelman keräämistä. Vuonna 1999 kaupunki teki päätöksen, ettei se perusta kaupunkivetoista merimuseota, mutta samaan aikaan perustettiin Raumanmeren Merimuseosäätiö, johon kaupunki lähti yhtenä perustajajäsenenä mukaan, Meronen taustoittaa.


“Strategiassammekin lukee, että me
toimimme yhteisöämme varten.

Kyseinen säätiö on se taho, joka nykyään ylläpitää merimuseon toimintaa. Rauman Merihistoriallinen Seura taas on ystäväyhdistys, joka toimii tiiviissä yhteistyössä museon kanssa.

– Rakennushan saatettiin aikanaan nuorisotyökäytöstä museokäyttöön ahkerien vapaaehtoistoimijoiden avulla. Museon eteen tehtiin tuhansia vapaaehtoistunteja, jotta rakennus saatiin nykyiseen loistoonsa.

Ehkä tärkein yksittäinen ihminen Rauman merimuseon historiassa on Hannu Vartiainen. Pitkän päivätyön tehnyt Vartiainen jäi eläkkeelle samoihin aikoihin kun Meronen astui merimuseon palvelukseen.

– Hannu on ollut vahvasti vaikuttamassa siihen, minkälainen museosta on tullut. Hän teki esimerkiksi tärkeät valinnat sen suhteen, että mitä tallennetaan, millaisia näyttelyitä tehdään ja miten yleisöä palvellaan. Yhdistys aloitti kokoelman keräämisen ja Hannu muodosti kokoelmista, tiloista ja toiminnasta museon.

Härän sisäfileepihviä chili-béarnaise-kastikkeella ja lohkoperunoilla.

Tarinoita entisaikojen arjesta

Rauman merimuseo palvelee ympäri vuoden, mutta näin kesäaikaan vierailijoiden määrät ovat suurimmillaan. Merimuseossa vierailevat aktiivisesti muun muassa lapsiperheet ja  koululaiset sekä merenkulkijat ja alan harrastajat. Ovista löytää tiensä niin paikalliset kuin turistitkin.

– Tuoreimmat esineistöt ovat tältä vuosikymmeneltä. Meillä on parhaillaan vaihtuva näyttely Rauman Satamasta, josta löytyy tämän päivän ahtaajan työvaatetusta ja videolta voi katsoa Europortsin työntekijöiden silmin heidän arkeaan, Meronen kertoo.

– Suurin osa esineistä on peräisin 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun raumalaisesta merenkulun historiasta.

Rauman Merimuseolla voi hypätä tietyn aikakauden ihmisen saappaisiin. Laivoista löytyy teknistä tietoa ja laivojen taloudellista vaikutusta, mutta pääpaino on tarinoissa.

– Meillä voi tutustua siihen, minkälaista merimiesammatti on aikojen saatossa ollut. Miten laivoilla on eletty ja oltu, mitä on maailman merillä nähty ja koettu. Eri aikakausien olosuhteet ja arki ovat siis vahvasti läsnä.


“Museon eteen tehtiin tuhansia vapaaehtoistunteja.

Merimiehet olivat vuosisatojen ajan niitä harvinaisia ihmisiä, jotka pääsivät näkemään maailmaa laajemmin.

– He katsoivat tietyllä tapaa maailmaa koko kotikaupunkinsa puolesta. Olemme halunneet tuoda tätä katsantokantaa esiin. Esineistössä on muun muassa kirje siitä, miten merimies pyytää kapteenia hakemaan hänet pois poliisilaitokselta. Paikan päälle tulemalla selviää, että miksi, Meronen naurahtaa.

Nykytekniikkaa hyödynnetään paljon. Videolta voi katsoa esimerkiksi sen, kuinka tehdään nykyaikainen merimiestatuointi.

– Myös toiminnallista tekemistä löytyy. Meillä voi kokeilla, miten vedetään signaalilippu salkoon ja miten vanhanaikaiset pelastusliivit puetaan ylle. Siinä saa ihan erilaisen museoelämyksen.

Rauman merimuseossa pääsee tutustumaan muun muassa tarinoihin entisaikojen merimieselämästä. (Kuva: Rauman merimuseo)

Juhlavuosi tuo uusia tapahtumia kaupunkiin

15. juhlavuoden kunniaksi on merimuseolla menossa Kaikkien merikaupunki -hanke.

– Keväällä meillä oli ensimmäinen haku, jossa kuka tahansa pystyi ehdottamaan tapahtumaa, mikä liittyy jollain tavalla Raumaan ja mereen. Siitä valikoitui viisi tapahtumaa, jotka tullaan toteuttamaan kesän aikana, Meronen toteaa.

– Tällä hetkellä on käynnissä toinen haku, joka kestää heinäkuun loppuun asti. Haemme vastaavanlaisesti ehdotuksia kaikille avoimista päivän tai illan mittaisista meriaiheisista tapahtumista. Näistä valikoidut tullaan toteuttamaan syksyllä.

Tapahtumiin löytyy kummiksi tapahtumatuottaja. Merimuseo voi myös myöntää pientä avustusta tapahtumien järjestämiseen.


“Eri aikakausien olosuhteet ja arki
ovat siis vahvasti läsnä.

Tulevana kesänä on luvassa nuorten suunnittelema ja nuorille suunnattu OtaChill, saaristoteemaista tapahtumaa Nurmeksessa Päivärannan tilalla, ja kaikille avoimet yksinäisten juhannusjuhlat, Poroholmassa Gerdalla järjestettävät Merirunojamit sekä joogaa Kanalin rannalla.

– Toivomme, että tämän hankkeen kautta syntyy kiinnostavia uusia juttuja kaupunkilaisten iloksi. Parhaiten tulevista tapahtumista pysyy kärryillä seuraamalla meidän sosiaalisen median kanaviamme. (Facebook ja Instagram)

– 15.vuotisjuhlan kunniaksi järjestämme Parpansalin teltassa 9. elokuuta merilaulukilpailun. Olemme saaneet siihen nyt seitsemän lauluyhteyttä ja peräti yksitoista uutta merilaulua. Määrä yllätti meidät positiivisesti.

Runsaan alkupalapöydän antimista voi rakentaa monipuoliset pääruoan.

Merihenkiset kokous- tai koulutuspäivät

Rauman Merimuseossa voi järjestää myös kokous- ja koulutuspäiviä sekä erilaisia seminaareja ja virkistyspäiviä.

– Tapahtumat järjestetään asiakkaiden toiveiden mukaan. Meiltä löytyy valmiita kokouspaketteja, jotka sisältävät kokoustilan lisäksi esimerkiksi aamukahvin, lounaan ja iltapäiväkahvin, Meronen kertoo.

Merimuseolla on kaksi erillistä muunneltavaa tilaa. Toiseen mahtuu 60 ja toiseen hieman vajaa 40 henkilöä.

– Tilaisuuksien yhteydessä voidaan pitää museokierros ja saatetaan käydä tässä tien toisella puolella Kapteeninhuoneen merellisessä tunnelmassa nauttimassa päivän lounas.

Vatsat on nyt täytetty päivän herkullisella lounastarjonnalla ja on aika siirtyä päivän jälkiruokaan. Meronen kertoo, että Kapteeninhuone valikoituu usein lounaspaikaksi.

– Tuosta tien ylihän on helppo tulla tähän nauttimaan alkupalapöydän antimia tai vaihtoehtoisesti jokin päivän lounasvaihtoehdoista. Tuomme usein myös meidän omia vieraitamme tänne syömään, Meronen sanoo.

– Tykkään Kapteeninhuoneen alkupalapöydän monipuolisuudesta, sillä tässähän on kalaa, lihaa, salaattia ja vaikka mitä. Tästä on helppo koota itselleen sopiva annos.

Kesä on vauhdikasta aikaa museoissa. Miten museonjohtaja hengähtää kiireisen sesongin aikana?

– Kesääni kuuluu ehdottomasti mökkeily ja siihen liittyen veneily. Vesille täytyy päästä. Siihen päälle käyn joissain tapahtumissa. Sopivassa suhteessa rauhoittumista ja toimintaa, Meronen hymyilee.

Rauman merimuseo on suosittu kohde ympäri vuoden, mutta vilkkainta sesonkia vietetään kesäaikaan. (Kuva: Rauman merimuseo)

Rauman Merimuseo on auki kesäaikaan 1.6.-11.8.2019 viikon jokaisena päivänä klo 11.00-17.00. Juhannuksena 21.-23..6. museo on suljettu. Tutustu tarkemmin Rauman Merimuseoon ja aukioloaikoihin täällä.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Sanna Varho

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä viikolla istahdimme alas Hovi Salesin myyntipäällikkö Sanna Varhon kanssa. Lounashetki alkoi alkupalapöydän herkuilla, jonka jälkeen pääruoaksi nautittiin paistettua kanaa paahdetulla paprikakastikkeella, polentalla ja raparperivinaigrettella sekä paistetulla siialla, varhaisperunoilla, tillimajoneesilla ja lehtikaalilla.

Rauman Hovi Oy on vuonna 1993 perustettu perinteikäs hotelli- ja ravintola-alan toimija. Sanna Varho on työskennellyt perheyrityksen palveluksessa koko sen historian ajan.

– Olemme taivaltaneet Juhani Ignatiuksen kanssa pitkän yhteisen matkan. Jatkuvasti on keksitty ja käynnistetty jotain uutta, ja olen saanut aina olla niissä kaikissa mukana. Se onkin yksi iso asia, että olen viihtynyt täällä näin pitkään, Varho kiittelee.

Hän aloitti työnsä Rauman Hovissa ravintolapäällikkönä. Työnkuva vaihtui nykyiseen myyntipäällikön toimeen vuonna 2011, kun yritys perusti myynti- ja markkinointiorganisaatio Hovi Salesin.

– Hovi Salesin tavoitteena on luoda keskitetysti yhdestä paikasta monipuolisia ja nykyaikaisia palveluita yritys- ja yksityisasiakkaille. Kun palvelumme laajenivat, katsoimme organisaation sisällä, että on järkevää yhdistää näiden palveluiden myynti yhteen paikkaan.

– Minulle oli luontevaa siirtyä myyntitehtäviin, sillä tiesin kokemuksesta, mitä minkäkin palvelun osalta kannattaa suositella ja myydä. Pystymme tarjoamaan eri vaihtoehtoja niin juhla-, kokous-, sauna-, ravintola- kuin majoitusratkaisuihin.

Rauman Hovi valittiin viime syksynä vuoden raumalaiseksi yritykseksi. Mitkä ovat Varhon mielestä suurimmat syyt sille, että kyseinen arvostus tuli juuri hänen työnantajalleen?

– Varmasti yksi isoin asia on se, että Juhani Ignatiuksella on ollut koko ajan peräänantamaton pyrkimys mennä jatkuvasti eteenpäin ja halu kehittää yritystoimintaa. Toiminnan kasvattaminen ja kehittäminen vaativat hyvät tukitoiminnot ja vahvan organisaation, jossa on ihmisiä, jotka kantavat vastuun oman yksikkönsä toiminnasta.

Paistettua kanaa paahdetulla paprikakastikkeella, polentalla ja raparperivinaigrettella.

Hotellimajoitusta Raumalla ja Porissa

Rauman Hovilla on kanaalikaupungissa kaksi pitkät perinteet omaavaa hotellia. 71 huoneen Hotel Raumanlinnassa voi majoittua aivan kaupungin ytimessä ja 46 huoneen Hotel Kalliohovikin on vain lyhyen kävelymatkan päässä Rauman torilta.

– Raumanlinna on niin sanotusti isomman hotellin kaltainen, josta on lyhyt matka käytännössä minne tahansa. Kalliohovi taas on hieman pienempi hotelli, joka on hyvällä tavalla kodinomainen, Varho kertoo.

– Etenkin Kalliohovissa meillä on paljon vakiomajoittujia, jotka me tunnemme ja jotka palaavat aina uudestaan ja uudestaan.

Viime syksynä Hovi laajensi hotellipalveluitaan myös Poriin, kun Hotel Bepop aloitti toimintansa. Aivan kävelykadun tuntumassa Yrjönkadulla sijaitsevassa hotellissa on 111 huonetta.

– Hotel Bepop on saanut nimensä ja innoituksensa bebop-jazzista. Kyseinen musiikkilaji on menevää ja rentoa, ja se on tapa, jolla haluamme myös palvella asiakkaitamme. Poriin vapaa-ajan matkustajat saapuvat usein kaupungin hyvän tapahtumatarjonnan vuoksi.

Hovin hotelleissa viihtyy koko perhe.

Yritysasiakkaat ovat yksi iso osa hotellien arkea. Toiminta sekä Raumalla että Porissa vahvistaa entisestään sitä palvelutarjontaa, jota Rauman Hovi haluaa asiakkailleen tarjota.

– Yrityssopimukset tehdään kaikkiin meidän hotelleihimme, näin helpotetaan asiakkaidemme työmatkailua. Yksityisinä hotelleina me pystymme tarjoamaan joustavia ja persoonallisia vaihtoehtoja.

Eri kaupungeissa sijaitsevien hotellien välinen yhteistyö tarjoaa uusia mahdollisuuksia.

– Suunnittelemme parhaillaan 48 tuntia Satakunnassa -pakettia, jossa matkailija voisi viettää yhden yön Raumalla ja yhden yön Porissa. Yöpymisten lisäksi pakettiin liitetään muun muassa avainkortilla saatavia etuja paikallisten yhteistyökumppaneidemme palveluihin.

Kapteeninhuoneen alkupalapöydän monipuoliset herkut voit nauttia joko alkuun tai pääruoaksi.

Merellisiä makumaailmoja kotimaasta ja maailmalta

Rauman Hovi on tunnettu myös laadukkaasta ja monipuolisesta ruokaravintolatarjonnastaan. Kalliokadulla sijaitseva merihenkinen Ravintola Kapteeninhuone on selkeä lippulaiva.

– Kapteeninhuonehan on persoonallinen ravintola, jossa on hyvin suosittu lounas. Runsaasti kehuja saaneesta alkupalapöydästämme voi syödä niin sanotun nopean, kevyen ja monipuolisen arkilounaan tai nauttia vaihtoehtoisesti päivittäin vaihtuvista á la cartemaisista lounasvaihtoehdoista, Varho kertoo.

Kapteeninhuoneen ravintolatilan yhteydessä on kaksi kabinettitilaa.

– Johtokunta-kabinettiin mahtuu noin 20 ja Hallitus-kabinettiin 12 henkilöä. Ne ovat ahkerassa käytössä, sillä niiden avulla voi yhdistää kokoustamisen ja lounaan.

Kokoustaa voi myös tien toisella puolella Rauman Merimuseossa.

– Merimuseohan on hyvin erilainen kokouspaikka, josta on helppo tulla tähän Kapteeninhuoneeseen lounaalle. Me järjestämme tästä sitten aamu- ja iltapäiväkahvit Merimuseon tiloihin.

– Merimuseolla käy myös ryhmävierailuja ja tällöin voimme järjestää paikan päälle esimerkiksi keittolounaan ja kahvitukset. Kyseisissä tiloissa järjestetään myös paljon erilaisia juhlia.

Byssan tilat muuntuvat moneksi. Tiloissamme voit kokoustaa ja järjestää erilaisia juhlia.

Hovin toinen lounasravintola sijaitsee Teknologiatalo Sytyttimessa. Ravintola Byssan lounas on Kapteeninhuoneen tavoin tarjolla viikon jokaisena arkipäivänä.

– Byssa on hyvin nykyaikainen ravintola, jonka lounaalla on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Myös näiden tilojen vahvuuksia ovat hyvät ja modernit kokoustilat, jotka saadaan muokattua tarpeiden mukaan.

Merellisesti laivamallien mukaan nimetyt huoneet soveltuvat monenlaiseen käyttöön. Kuunariin mahtuu 12, Prikiin 16, Parkkiin 24 ja Fregattiin 32 henkeä.

– Kokoustilat saadaan jaettua neljään erilliseen tilaan tai vaihtoehtoisesti Priki, Parkki ja Fregatti voidaan yhdistää yhdeksi 70 kokoustajan tilaksi, jolloin puhutaan Rauman mittakaavassa todella isosta kokoustilasta.

Rauman lisäksi Hovilla on ravintolatoimintaa myös Porissa. Hotel Bepopin yhteydessä palvelee Ravintola Tempo.

– Tempossa makumaailma on saanut vaikutteensa Välimeren maista. Keittiömestari Joona-Jukka Hokkasella on taustaa sen alueen ruoista ja hän on löytänyt sen makumaailman todella hienosti. Samalla kyse on sosiaalisesta kokemuksesta, sillä Tempossa ruoka-annokset ovat jaettavissa koko pöytäseurueen kesken.

Juhlahoviin mahtuu 250 juhlijaa ja cocktail-tilaisuuteen jopa 300 henkeä.

Tilat isompaan ja pienempään juhlaan

Byssa on myös yksi niistä Rauman Hovin tiloista, joissa yksityiset, yritykset ja yhdistykset voivat järjestää erilaisia tilaisuuksia kuten juhlia ja kokouksia.

– Byssa on erittäin muuntuva tila, jossa voi järjestää yhtenäisessä ja valoisassa tilassa tilaisuuden maksimissaan 120 hengelle. Kyseessä on ainoa juhlatilamme, johon voi tuoda omat juomat, Varho huomauttaa.

Tämän lisäksi juhlatiloina toimivat Tikkalantiellä sijaitsevat Tilausravintola Juhlahovi ja Juhlatalo Johtola, joissa voidaan järjestää monipuolisesti isojakin juhlia ja illanviettoja.

– Juhlahovi soveltuu hyvin isoihin tilaisuuksiin, sillä sinne mahtuu 250 juhlijaa ja cocktail-tilaisuuteen jopa 300 henkeä. Tilat muuntuvat moneksi ja ne toimivat hyvin esimerkiksi erilaisissa perhe- ja yritysjuhlissa, samoin kuin kokous- ja messukäytössä. Juhlahovista löytyy myös oma kabinetti, jossa voi järjestää hieman pienemmät juhlat.

Juhlatalo Johtolassa aistit vanhan patruuna-ajan henkeä.

Johtola ja sen ympäristö on ainutlaatuisen kaunis kartanomainen miljöö.

– Johtolaan mahtuu kerrallaan noin 70-80 juhlijaa. Siellä järjestetään paljon ylioppilasjuhlia, syntymäpäiviä ja häitä. Myös monet johtoryhmät järjestävät Johtolassa kokopäivän mittaisia kokouksia illallisineen, saunomisineen ja yöpymisineen.

– Kartanossa on viisi huonetta, joissa mahtuu yöpymään yhteensä kymmenen henkeä. Esimerkiksi häiden aikaan lähipiiri tai kokousten yhteydessä ulkomaiset vieraat voivat jäädä yöksi Johtolaan.

Tämän lisäksi Hovi Sales palvelee myös catering-puolella eli valmiit ruoat voi tilata kesän juhliin ottamalla yhteyttä myyntiin.

Paistettua siikaa, varhaisperunoiden, tillimajoneesin ja lehtikaalin kera..

Saunatiloja moneen makuun

Rauman Hovilta löytyy myös useampia saunatiloja. Kaikki saunat on lähiaikoina remontoitu, joten ne soveltuvat hyvin muun muassa edustustilaisuuksiin. Saunatilat ovat kaikkien vuokrattavissa ja niissä viihtyvät niin yritykset, yhdistykset kuin yksityishenkilötkin.

Juhlatalo Johtolan kanssa samassa miljöössä sijaitseva Johtolan sauna tarjoaa ainutlaatuiset puitteet illanviettoon

– Johtolan saunatilat henkivät sellaista patruuna-ajan henkeä. Sopiva määrä ihmisiä yhdellä kertaa on sellainen 15-20 henkeä. Johtolan saunan ehdoton helmi on kaupungin upein uima-allas, jonka pituus on peräti 18 metriä, Varho kertoo.

Johtolan saunan yhteydessä on yksi kaupungin komeimmista uima-altaista.

Raumanlinnan sisäpihalta löytyy täysin uusittu 20-25 hengelle tarkoitettu Messi-sauna.

– Messissä on erikseen kokoustilat ja saunatilat. Sauna on iso ja löylytilan seinältä löytyy myös iso televisio. Messi-saunalle voi vuokraaja tuoda omat juomat. 

Myös Kalliohovista löytyy kaksi juuri uusittua isoa saunaa.

– Toinen Kalliohovin saunoista on tarkoitettu 20 hengellä ja toinen noin 12 hengelle. Isompaan saunaan on mahdollista tilata myös iltapala. Saunavaihtoehtoihimme tutustumalla löytyy varmasti se omalle porukalle sopivin vaihtoehto.

Messin saunasta löytyy muun muassa iso televisio.

Lomapäivän lounas merellisessä miljöössä

Lounashetki on aika kruunata päivän jälkiruoalla. Samalla on hyvä hetki kysyä, löytyykö Varhosta tutkimusmatkailijaa ruoan suhteen?

– Ehdottomasti. Olen kaikkiruokainen ja haluan kokeilla monenlaisia ruokia. Mielestäni on tärkeää käydä erilaisissa ravintoloissa ja matkustellessa tutustua uusiin juttuihin. Näin pysyy hyvin ajan hermolla.

Entä minkälainen kotikokki hänestä löytyy?

– Laitan mielelläni ruokaa. Bravuurini on kahden kalan pihvi, johon tulee vaaleaa kalaa eli kuhaa tai ahventa sekä lohta ja oliivia, kaprista ja hieman chiliä.

Rauma on monen kesälomaansa viettävän matkailijan kohde. Etenkin Vanha Rauma, meri ja monet tapahtumat vetävät ihmisiä puoleensa. Lomapäivän lounaaksi sopiikin hyvin Kapteeninhuoneen monipuolinen tarjonta.

– Meillä on aivan loistavat kokit, jotka taikovat loistavia annoksia. Sylvi-hiiligrillistämme tulee hyvät pihvit ja kalat. Kannattaa tulla maistelemaan herkkuja maalta, mereltä ja ilmasta, Varho sanoo.

Lounashetken kruunaa päivittäin vaihtuva jälkiruoka.

Tutustu Hovi Salesin palveluihin ja tiloihin tarkemmin täällä.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Leena Salminen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa keskustelimme hyväntekeväisyydestä Zonta Internationalin Rauman kerhon puheenjohtajan Leena Salmisen kanssa. Keskustelun lomassa lounaaksi nautittiin alkupalapöydän antimista, naudan petite tenderistä punaviinivoissa ja parmesanristolla sekä loimutettua nieriää pinaattihollandaisekastikkeella ja uunilohkoperunoilla.

Zonta International on kansainvälinen palvelujärjestö, jonka toiminta on vapaaehtoista palvelutoimintaa. Tavoitteena on vaikuttaa naisten ja tyttöjen asemaan kaikkialla maailmassa.

Maailmanlaajuinen Zonta International on jaettu piireihin. Suomi muodostaa yhdessä Viron kanssa Piirin 20. Rauman kerho on yksi tämän piirin 65 paikallisesta kerhosta. Raumalla kerhon puheenjohtajana toimii Leena Salminen.

– Järjestön tavoite on, että maailman tytöillä ja naisilla on kaikilla ihmisoikeudet ja ihmisarvo, ja että jokainen nainen pystyy käyttämään hyväkseen kaikki kykynsä. Haluamme edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä ehkäistä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, Salminen kertoo.

– Järjestömme antaa lausuntoja myös YK:lle. Zonta on ainut kansainvälinen ainoastaan naisjäsenistä koostuva järjestö, jolta näitä kommentteja kysytään.


“Tässä pääsee vaikuttamaan asioihin
ja tekemään hyvää hyvässä porukassa.”


Vuonna 2018 Rauman kerholle tuli täyteen 30 toimintavuotta. Jäseniä on tällä hetkellä 25. Salminen kertoo, että jäsenmäärä on hyvä, mutta mukaan mahtuisi myös uusia innokkaita.

– Kaikenikäiset aktiiviset ja auttamisen haluiset naiset ovat tervetulleita mukaan toimintaamme. Kaipaamme jäsenistöömme etenkin nuorta väkeä. Me kyselemme uusia jäseniä ja meihin voi olla yhteydessä.

Salminen itse on ollut mukana Zontan toiminnassa vuodesta 2015 saakka. Puheenjohtajana hän on toiminut nyt vuoden ja kohta on alkamassa toimikauden jälkimmäinen vuosi. Rauman kerho kokoontuu kerran kuukaudessa.

– Toiminta antaa jäsenilleen paljon. Tässä pääsee vaikuttamaan asioihin ja tekemään hyvää hyvässä porukassa. Meillä on mukava ja kiva meininki, ja viihdymme yhdessä.

– Me kokoustamme ja järjestämme erilaisia tapahtumia kuten teatteriesityksiä. Lisäksi käymme tutustumassa yritysvierailuilla. 

Naudan petite tender punaviinivoissa ja parmesanristolla.

Paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti

Zonta International toimii kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Yhteistyötä tehdään muun muassa YK:n järjestöjen kanssa.

– Projektien kohteita ovat olleet esimerkiksi naisten ja tyttöjen terveys, koulutus ja taloudelliset mahdollisuudet. Olemme myös pysäyttämässä lapsiavioliittoja ja sukupuoleen kohdistuvaa väkivaltaa, Salminen taustoittaa.

–  Zonta International järjestön 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi meillä on käynnissä kotimaassa ZAU-kampanja, jonka tavoitteena on lisätä tyttöjen kiinnostusta matemaattis-luonnontieteellisille aloille ja teknologiaan ja oikaista vääristymää ammattien jakautumisessa miesten ja naisten töihin.

Valtakunnallisesti Zonta on kantanut ison panoksen ZAU-kampanjaan, sillä kuluvan vuoden 2019 aikana kampanjan puitteissa on lahjoitettu jo nyt peräti 75 000 euroa.

– Olemme olleet järjestämässä tapahtumia, joiden avulla olemme keränneet varoja hyväntekeväisyyteen.


“Varoja tullaan lahjoittamaan niin
paikallisesti kuin myös ulkomaille.”


Zonta Rauma järjesti maaliskuussa Rauma-salissa Miehenkäyttöopas – 10 tapaa selvitä arjesta -teatterinäytöksen. Tuolloin yleisöltä kerättiin ehdotuksia uusista lahjoituskohteista.

– Saimme runsaasti hyviä ehdotuksia. Olemme käyneet niitä läpi ja tulemme kertomaan lähiaikoina kohteista, joihin varoja tullaan lahjoittamaan niin paikallisesti kuin myös ulkomaille.

Yksi vuosien varrella ulkomaan apua saanut kohde on raumalaisen Keijo Ahorinnan organisoima Rauma-kylä Sri Lankassa.

– Rauma-kylästä löytyy yksi talo, joka on rakennettu Zonta Rauman lahjoittamilla rakennusvaroilla. Kyseinen talo rakennettiin sikäläiselle äidille ja hänen neljälle lapselleen, Salminen kertoo.

Paikallisesti lahjoituksia annetaan apurahoina ja stipendeinä sekä tukirahoina kohteisiin. Rauman kerho pohtii itse lahjoituskohteita, mutta lahjoituksia voi myös anoa.

– Olemme lahjoittaneet varoja Raumalla muun muassa Rauman Seudun Katulähetyksen toimintaan, Toivon talo -projektiin sekä Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikk´n turvakodin erilaisiin arjen hankintoihin kuten huonekaluihin.

Kapteeninhuoneen alkupalapöydän antimista voi nauttia joko alkuun tai pääruoaksi.

Jokaisella on mahdollisuus auttaa

Zonta-järjestö tekee äärimmäisen tärkeää työtä tärkeän asian eteen. Miten Rauman kerhon puheenjohtaja näkee naisten ja tyttöjen aseman Suomessa?

– Meillä on asiat melko hyvin suhteutettuna moneen muuhun maahan. Täällä on hyvä olla ja kaikilla on mahdollisuus koulunkäyntiin. Koulutushan on kaikkialla maailmassa tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä asia, Salminen muistuttaa.

– Se, että Suomessa asiat on hyvin, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki täällä voisivat hyvin. Aina on niitä, joilla on taloudellisia tai terveydellisiä haasteita. Tällöin tarvitaan apua, että päästään elämässä eteenpäin.

Eri puolilla maailmaa on edessä erilaiset haasteet.

– Köyhyys ja kulttuuri ovat sellaisia asioita, jotka saavat toimimaan tietyllä tavalla. Jos mietitään vaikka lapsiavioliittoja, niin niiden taustalla on usein taloudelliset syyt. Lisäksi tavat toimia kyseisessä kulttuurissa.

– Jos pystymme auttamaan köyhyydessä elävien perheiden tyttöjä saamaan koulutusta ja sitä kautta työtä, auttaa se tyttöä, tytön perhettä ja mahdollisesti koko sukua. Näin saadaan pysäytettyä esimerkiksi juuri näitä lapsiavioliittoja.


Se, että Suomessa asiat on hyvin, ei kuitenkaan
tarkoita sitä, että kaikki täällä voisivat hyvin.”


Meillä jokaisella on mahdollisuus auttaa. Yksi tapa on olla mukana Zonta Rauman toiminnassa.

– Minuun voi ottaa yhteyttä ja kertoa itsestään. Haluamme mukaan innokkaita ja aktiviisia naisia.

Auttaa voi myös osallistumalla Zontan järjestämiin tapahtumiin ja tekemällä lahjoituksen Zontan erilaisiin rahastoihin.

– Auttaminen on tärkeää, kuuluu sitten johonkin järjestöön tai ei. Apua tarvitsee aina joku, Salminen korostaa.

Loimutettua nieriää pinaattihollandaisekastikkeella ja uunilohkoperunoilla.

Mieli lepää kesämökillä ja Vanhassa Raumassa

Päivän lounas on nyt nautittu. Tarjoilut tekivät Salmiseen vaikutuksen. Sekä runsas alkupalapöytä että loimutettu nieriä maistuivat.

– Kapteeninhuoneen alkupalapöytä on todella kattava ja siitä löytyy herkkuja moneen lähtöön. Vaikka etukäteen tietää, että pääruoka tulee olemaan erinomainen, niin alkupalapöydästä tulee helposti syötyä reilummin kuin alun alkaen oli ajatus, Salminen naurahtaa.

Hän kertoo olevansa ahkera ruokaravintoloissa kävijä.

– Nyt kun tyttäremme on kasvanut aikuiseksi ja olemme mieheni kanssa kahden, käymme usein viikonloppuisin ulkona syömässä. Olen ruoan suhteen sellainen tutkimusmatkailija, eli kun lomareissuun lähdetään niin ruoka on yksi ykkösjutuista.

– Kotikokkina olen yleensä sellainen, että teen sitä mitä on helppo ja nopea tehdä. Sitten kun lähden tekemään ruokaa ajan kanssa, silloin on mukava tehdä jotain  haastavampaakin.

Salminen työskentelee Metsä Fibren Rauman tehtaalla tiedottajana. Hän elää kiireistä aikaa, mutta edessä häämöttää jo kesä. Mitä Salmisen kesään kuuluu?

– Meillä on kesämökki, jossa vietämme aikaa ympäri vuoden, mutta kun kesäloma alkaa, niin silloin ollaan mahdollisimman paljon mökillä. Toinen mukava asia on se, että voi kävellä Vanhassa Raumassa, nauttia siitä miljööstä ja käydä ostamassa torilta perunat, porkkanat ja kalat.

Päivittäin vaihtuva jälkiruoka kruunaa jokaisen lounashetken.

Tutustu Zontan toimintaan ja lähde mukaan tekemään hyvää. Siirry Zontan nettisivuille tästä.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Irene Villanen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Lounasvieraanamme poikkesi tällä kertaa Rauman kaupungin matkailupäällikkö Irene Villanen. Lounastuokio aloitettiin alkupalapöydän herkuilla ja se huipentui paistettuun loheen yrttivoikastikkeessa ja palsternakka-perunapyreellä sekä ylikypsällä karitsan entrecôtella paahdetun valkosipulikastikkeen ja kermaperunoiden kera.

Raumalla riittää nähtävää ja koettavaa. Vanha Rauma, Sammallahdenmäki, meri ja monipuoliset tapahtumat vetävät vapaa-ajan matkailijoita kotikaupunkiimme. Nyt kun kevätaurinko jo lämmittää, valmistautuu koko kaupunki vuoden kiivaimpaan turistisesonkiin.

– Nyt on se aika vuodesta kun ihmisiä alkaa näkymään katukuvassa enemmän. Kesäaikaan meillä käy paljon vapaa-ajan matkustajia, kun taas talvella liikkuminen painottuu enemmän työmatkailijoihin, Rauman kaupungin matkailupäällikkö Irene Villanen kertoo.

Hän jos kuka tietää, mistä asioista muodostuu se kaikkien suurin vetovoima, joka tuo turistivirrat lämpimän merituulen ääreen.

– Valtakunnallisesti meri ja saaristo vetävät puoleensa. Raumahan on perinteikäs merikaupunki, jonka saaristosta löytyy Kylmäpihlajan majakkaa ja muita upeita saaria. Vahvuuksiamme on myös se, että meillä on säännöllinen reittiliikenne matkailusaariin.

– Lisäksi isot kesätapahtumat, joissa panostetaan laatuun ja monipuolisuuteen, keräävät väkeä. Pitsiviikko on meidän päätapahtumamme, mutta hyviä tapahtumia riittää koko kesän ajaksi. Kesäteatterien näytelmiä esitetään koko kesän ja sehän on sellainen suomalaisten juttu. 

Raumalle suuntaa myös monet kansainväliset turistit.

– Heidän kohdallaan ehdottomat vetonaulat ovat Unescon maailmanperintökohteemme eli Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki. Etenkin elokuu on kansainvälisten matkailijoiden aikaa, sillä Keski-Euroopassa lomaillaan pääsääntöisesti siihen aikaan vuodesta.


Maailmanperintökohteet vetävät väkeä vuoden ympäri

Matkailussa puhutaan saavutettavuudesta. Se ei kata ainoastaan sitä, että tieyhteydet ovat kunnossa, vaan kyse on laajemmasta palvelukattauksesta.

– Yrityksillä pitää olla esimerkiksi nettisivut kunnossa ja aukioloajat sellaiset, että asiakkaat saavuttavat tarvitsemansa palvelut, Villanen painottaa.

Loma-aika on aina rajallista ja kilpailu tarjonnasta on laajaa. Villanen sanoo Rauman olevan samaan aikaan sekä lähellä että tietyllä tapaa kaukana.

– Olemme mielenkiintoinen kotimaan kohde, joka tarjoaa niin sanotulle pienelle lomalle paljon. Täällä on monenmoista niin lapsiperheille kuin myös pariskunnille.


“Valtakunnallisesti meri ja saaristo vetävät puoleensa.”

Matkailupäällikkö luonnollisesti kohtaa työssään monia lomailijoita ja kuulee heidän kokemuksiaan. Kuinka kaukaa maailmalta Raumalle saavutaan?

– Esimerkiksi Japanista tullaan Raumalle ympäri vuoden. He tulevat katsomaan maailmanperintökohteita, eikä heille vuoden aika ole se kaikkein tärkein. Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki ovat ainutlaatuisia mihin vuodenaikaan tahansa.

Etenkin ulkomaalaisille tulee yllätyksenä, että Vanha Rauma on kiinteä osa paikallisten arkea. 

– Aluetta luullaan usein museoksi ja yllätys onkin suuri, kun heille paljastuu, että vanhoissa puutaloissa asutaan. Ihmiset ovat haltioissaan, opastetuilla kierroksilla heitä ei meinaa saada pois Vanhasta Raumasta, Villanen hymyilee.

Paistettua lohta yrttivoikastikkeessa ja palsternakka-perunapyreellä.


Positiiviset uutiset ja ihmiset nostaavat vetovoimaa

Rauma on viime aikoina menestynyt hyvin monissa tutkimuksissa. Viimeisimpänä Rauman kaupunki sijoittui ykkössijalle tammikuussa 2019 toteutetussa seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa. Myös näillä asioilla on iso vaikutus paikkakunnan vetovoimaan.

– Positiiviset uutiset keräävät huomiota ja lisäävät sitä kautta houkuttelevuutta. Myös hyvät uutiset teollisuudesta ja työelämästä vaikuttavat siihen, Villanen pohtii.

Jokainen kaupunkilainen voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että ihmiset löytävät matkailukohteekseen juuri Rauman.

– Iloisella kohtaamisella ja hyvällä palvelulla saadaan ihmeitä aikaan. Se nostaa meidän kaikkien yhteistä imagoa, kun olemme avuliaita ja tuomme esiin sitä lämminhenkistä ystävällisyyttä, jota meistä jokaisesta löytyy.

– Toinen asia, mikä on samalla myös hyvän asiakaspalvelun salaisuus on se, että antaa asiakkaalle hieman enemmän kuin hän olettaa saavansa. Ja tässä tarkoitan asiakkaalla ketä tahansa. Se voi olla työkaveri, perheenjäsen, tuttu tai tuntematon.


“Olemme mielenkiintoinen kotimaan kohde,
joka tarjoaa niin sanotulle pienelle lomalle paljon.”


Villanen epäilee, että yksi syy iloiseen kohtaamiseen voi olla rauman kieli. Persoonallinen puhetapa saa ihmiset usein hyvälle tuulelle.

– Meidän kielemmehän saattaa kuulostaa ulkopaikkakuntalaisesta hieman hassulta. Teemme sen tahattomasti, mutta heidän korvaansa se kuulostaa todennäköisesti hyvinkin ystävälliseltä ja hyväntahtoiselta.


Matkailun kivijaloilla oma tärkeä roolinsa

Vapaa-ajan matkailu muodostaa heinäkuussa selkeän piikin. Kun ajatellaan matkailua vuositasolla, ovat suurin ryhmä kuitenkin työmatkailijat.

– He täyttävät meidän hotellimme ympäri vuoden, joten paikallisella teollisuudella on iso vaikutus siihen, että tänne tullaan muualta. Yritämme koko ajan tehdä töitä sen eteen, että myös vapaa-ajan matkustamisesta tulisi meillä ympärivuotista.

Raumalla palvelukenttä on laaja. Näistä Villanen nostaa esiin etenkin ravintolat ja kahvilat.

– Meillähän on monipuolinen ravintola- ja kahvilatarjonta. Ne ovat asioita, joita matkailijat kaipaavat ja mielestäni täällä siihen kysyntään pystytään vastaamaan todella hyvin.

– Vanhan Rauman liikkeiden persoonallisuus on se meidän juttumme. Raumalaisilla on hyvin vahvat juuret ja erikoisliikkeet ovat yksi hyvä esimerkki siitä periraumalaisuudesta.


“Tutustukaa pintaa syvemmälle,
täältä löytyy mielenkiintoisia kohteita moneen lähtöön.”

Rauman Hovi tarjoaa hotellipalveluita aivan kaupungin keskustassa. Hotel Raumanlinna palvelee keskuspuiston laidalla ja Hotel Kalliohovi Kalliokadulla vain kivenheiton päässä torilta.

– Rauman Hovihan on yksi raumalaisen matkailun kivijalkoja. Pitkät perinteet ja vuosien kokemus yhdistettynä persoonallisuuteen ja perheyrityksen pitkäjänteiseen toimintaan tekevät Hovista vahvan toimijan.

– He eivät ole osa ketjua, joten he eivät myöskään ole sidottuja mihinkään tiettyyn konseptiin. Tämä antaa vapauksia toimia omalla tavalla ja käyttää paikallisia tuotteita esimerkiksi vaikka aamiaistarjonnassa.

Hovin palvelukokonaisuus palvelee yhtä lailla vapaa-ajan kuin työn perässä matkaavia.

– Hovilta löytyy ravintoloita ja majoitusta, mutta myös kokous- ja juhlatiloja. He pystyvät laajenemaan isoihinkin tilaisuuksiin esimerkiksi Juhlahovissa. Hovi on tärkeä yhteistyökumppani monella tasolla monelle kaupungin isollekin teollisuuden toimijalle.

Ylikypsää karitsan entrecôtea paahdetun valkosipulikastikkeen ja kermaperunoiden kera.


Rauma mukana vastuullisen matkailun pilottihankkeessa

Rauman kaupunki on mukana Sustainable Finland -hankkeessa. Kyseessä on Business Finlandin alainen ja VisitFinlandin työstämä pilottihanke, johon Rauma valikoitui mukaan noin kymmenen muun kohteen kanssa yhteensä vajaan 40 hakijan joukosta.

– Hankkeen tavoitteena on tehdä Suomesta vuoteen 2025 mennessä yksi vastuullisen matkailun kärkimaista. Hankkeessa mukana olevien kohteiden tulee toimia vastuullisella tavalla, Villanen tarkentaa.

– Se ei tarkoita ainoastaan sitä, että tuotamme palveluita ympäristöystävällisesti, vaan myös sosiaalinen ja kulttuurillinen vastuu on isossa osassa. Näen, että se on osa-alue, joka koskettaa Raumaa, eli meidän tulee huomioida paikalliset asukkaat, yritykset ja koko kohde-alue..

Tämä kaikki tehdään niin, että yhteisö kestää sen eikä sitä rasiteta liikaa.

– Esimerkkinä voidaan nostaa Vanha Rauma, jonka rakennuskantaa emme saa kuormittaa liikaa. Lisäksi on tärkeää, etteivät siellä asuvat ihmiset koe matkailijoiden häiritsevän heidän elämäänsä, vaan päinvastoin saavat siitä lisäarvoa omaan elämäänsä.


“Raumalaisilla on hyvin vahvat juuret ja erikoisliikkeet ovat
yksi hyvä esimerkki siitä periraumalaisuudesta.”


Villanen arvioi, että Rauma valikoitui mukaan siksi, että kaupungissa on tehty jo ennestään asioita oikein vastuulliseen matkailuun liittyen. Rauma on esimerkiksi yksi Hinku-kunnista, eli kokonaisuudessaan on tavoitteena mennä kohti hiilineutraalia kuntaa.

– Kaupunki koordinoi Hinku-hanketta ja moni yritys on siihen sitoutunut. Olemme tehneet pitkään jo vastuullista työtä myös maailmanperintökohteiden ja Selkämeren kansallispuiston osalta.

Myös Rauman Hovi Oy on mukana rakentamassa ympäristöystävällisempää tulevaisuutta. Hovin hotelleissa on Green Key-ympäristösertifikaatit.

Green Key -merkin saaneena Rauman Hovi on sitoutunut henkilöstön ja asiakkaiden ympäristötietoisuuden kasvattamiseen, energian- ja vedenkäytön tehostamiseen ja majoitustoiminnan ympäristörasituksen pienentämiseen.


Tulevan kesän tärpit

Keskustelun lomassa lautaset ovat tyhjentyneet. Miltä päivän lounas alkupalapöytineen maistui?

– Oikein hyvältä. En ole kastikeihmisiä, mutta tämä yrttivoikastike teki kyllä positiivisen vaikutuksen. Ammattitaitoinen kokki saa kyllä niin sanotuista perusraaka-aineista esille yllättäviäkin makuja, Villanen kiittelee.

On aika suunnata takaisin töiden pariin. Sitä ennen on kuitenkin kysyttävä, mitkä ovat tulevan kesän kolme kovinta tärppiä Raumalla?

– Fåfänga kokonaisuudessaan, aina Suvitiestä lähtien. Siitä muodostuu hieno kokonaisuus. Kun lähtee kulkemaan Suvitieltä kohti niemen kärkeä, löytyy Merijakamon uutta saunaa, maauimalaa ja entistäkin ehompaa Syväraumanlahden pienvenesatamaa.

– Vanhassa Raumassa juhlistetaan Suomen kuvataiteenpäivää 10.7. Kaikki Vanhan Rauman kuvataiteilijat avaavat ateljeensa ja työhuoneensa. Siellä on tarjolla varmasti paljon nähtävää, kun ympäristö on taidetta tulvillaan.

– Kolmantena nostaisin Sammallahdenmäen, joka juhlii tänä vuonna 20 vuotista taivaltaan Unescon maailmanperintökohteena. Juhlavuoden puitteissa on tulossa mielenkiintoisia juttuja. Jos siellä ei ole vielä koskaan ehtinyt käymään, niin nyt viimeistään on sen aika.


“Ammattitaitoinen kokki saa kyllä niin sanotuista
perusraaka-aineista esille yllättäviäkin makuja.”


KesäRauma-esite on jokaisen paikallisen ihmisen työkalu. Siihen on koottu muun muassa kesän tapahtumat, näyttelyt, museot, liikkeitä ja maailmanperintökohteiden karttoja. KesäRauma-esitettä löytyy esimerkiksi hotelleista ja kaupungintalon yhteydessä toimivasta Palvelupiste Pyyrmanista.

– Tervetuloa Raumalle. Tutustukaa pintaa syvemmälle, täältä löytyy mielenkiintoisia kohteita moneen lähtöön. Vanhassa Raumassa kannattaa poiketa Kauppakadulta ja Kuninkaankadulta syvemmälle vanhan kaupungin tunnelmallisille kujille.

Muista äitiä! Äitienpäiväetkot Ravintola Kapteeninhuoneessa perjantaina 10.5. klo 17.00- 22.00 ja lauantaina 11.5. klo 16.00-22.00.

Juhlahovissa maittava buffet äitienpäivänä sunnuntaina 12.5. klo 12.00-15.00. Aikuiset 35€, lapset (4-12v.) 15€ ja alle 4v. veloituksetta.

Tutustu Kapteeninhuoneen ja Juhlahovin menuihin tästä.

Varaukset joko puhelimitse numerosta 010 229 5210 tai sähköpostitse osoitteesta sales@hovisales.fi

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Pauliina Nordberg

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa saimme vieraaksemme raumalaisen hyvinvointialan yrittäjän Pauliina Nordbergin. Lounashetki aloitettiin herkuttelemalla Kapteeninhuoneen alkupalapöydän antimilla. Pääruoaksi nautittiin paistettua nieriää mantelikauratton ja porkkanapyreen kera sekä Monterey Jack -juustolla täytettyä porsaanleikettä chorizo-maustevoilla ja valkosipuliperunoilla.

Hyvinvoinnin Walimo on monen raumalaisen liikuntaharrastajan kohtaamispaikka. Männistönkadulla majaansa pitävä Walimo on hyvinvoinnin keidas, jonne suunnataan viihtymään ja rentoutumaan. Tammikuussa 2016 toimintansa aloittaneen yrityksen takaa löytyy toimelias yrittäjä Pauliina Nordberg.

– Tarjoamme ryhmäliikuntapalveluita naisille, miehille ja lapsille. Kuntosalia meillä ei ole, vaan olemme keskittyneet nimenomaan ryhmäliikuntaan, joita varten meiltä löytyy kolme salia. Näissä voi vetää ihan koviakin treenejä, Nordberg kertoo.

– Vastapainoksi löytyy myös rauhallisempaa toimintaa, kuten esimerkiksi joogaa. Lisäksi palveluihimme kuuluvat monipuoliset hoidot, kuten fysioterapia, hieronta ja kosmetologin palvelut.

Walimon pääkohderyhmäksi Nordberg nostaa työssäkäyvät ihmiset. Pyrkimyksenä on säilyttää ja edistää työikäisten ihmisten työkykyä.

– Meillä tärkeintä ei ole se, että saadaan aikaiseksi näyttävät vatsalihakset tai kiinteä takamus, vaan tavoitteena on ehkäistä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Liikunnan pitää olla kivaa, ja Walimolle on matala kynnys tulla.


“Usein se tuttu ja turvallinen harjoitus
saattaa olla se paras vaihtoehto.”


Yksi Walimon vahvuus on erilaisuus. Asiat halutaan tehdä hieman muista poikkeavalla tavalla ja tarjota asiakkaille sellaisia mahdollisuuksia, joita ei muualta välttämättä löydy.

Tällaisia ovat muun muassa ilmajooga, lämpöjooga ja tankotanssi sekä uusi Kangoo Power-hyppykenkäharjoitus. Liikunta- ja hyvinvointiala elää jatkuvasti muutosten alla, uusia harjoitusmuotoa tulee tämän tästä.

– Koko ajan mietimme, että mitä seuraavaksi keksisimme ja mitä on tulossa. Henkilökohtaisesti seuraan paljon esimerkiksi sosiaalisen median kautta, mitä maailmalla tapahtuu. Ei se silti tarkoita sitä, että kaikkiin juttuihin pitäisi tarttua, Nordberg muistuttaa.

– Me tunnemme meidän asiakkaamme ja tiedämme pääsääntöisesti mitä he haluavat. Usein se tuttu ja turvallinen harjoitus saattaa olla se paras vaihtoehto.

Kattavat palvelut saman katon alta

Walimossa työskentelee tällä hetkellä yksitoista hyvinvointialan yrittäjää. Heistä löytyy muun muassa kosmetologeja, hierojia, life coacheja ja fysioterapeutteja.

– Tavoite on se, että saman katon alta löytyisi mahdollisimman kattavat palvelut. Meillä voi tulla samalla kertaa liikkumaan, käydä hieronnassa ja kosmetologilla, Nordberg taustoittaa.

Yksinyrittäminen saattaa olla toisinaan nimensä mukaisesti hieman yksinäistä puuhaa. Walimon yrittäjille yhteistyö tarjoaa myös tärkeää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Monet meidän yrittäjistämme kertovat, että he saavat tässä sen työyhteisön, jota heillä ei muuten olisi. Vertaistuki on päivittäin siinä lähellä, saman kahvipöydän ääressä. Sillä on henkisesti todella valtava merkitys.

Nordberg itse toimii hyvinvointivalmentajana ja personal trainerina.

– Personal trainer -palveluiden kysyntä kasvaa koko ajan. Se ei ole enää sellainen niin sanottu luxus-tuote, vaan palveluita hyödyntävät monenlaiset ihmiset. Meillä on asiakkaana paljon esimerkiksi opiskelijoita, kotiäitejä ja työssäkäyvää väkeä.


“Vertaistuki on päivittäin siinä lähellä,
saman kahvipöydän ääressä.”


Mikäli oman kunnon kohottaminen ja oikeanlaisten elämäntapojen oppiminen kiinnostaa, mistä kannattaa aloittaa?

– Suosittelen tutkimaan rohkeasti eri personal trainereita ja heidän koulutuksiaan. Alan kenttä on niin sanottu villi maailma, eli kuka tahansa voi ryhtyä halutessaan personal traineriksi. Meillä kaikki ovat kokeneita ja koulutettuja alan ammattilaisia.

– Ja kun löytää itselle sopivan vaihtoehdon, niin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä. Kysymällä saa aina parhaiten tietoa ja neuvoa.

Paistettua nieriää mantelikauratton ja porkkanapyreen kera.


Elämäntapamuutos vaatii pitkäjänteisyyttä

Nyt kun kevätaurinko lämmittää, herää moni kiirehtimään itseään kesäkuntoon. Ihmeitä ei kuitenkaan tehdä hetkessä, vaan kyse on pitkäjänteisestä työstä.

– Ensin pitää opetella tekemään pieniä muutoksia. Jos käytetään esimerkkinä kahvinjuontia, niin ei sitä kannata lopettaa kuin seinään. Usein paras tapa on se, että vähennetään ensin hieman ja sitten taas hieman lisää.

Nordberg kertoo olevansa huolissaan siitä, että nykyihmisillä liikkuminen vähenee ja terveelliset elämäntavat unohtuvat.

– Elämäntapamuutoksia tulee tehdä vähitellen ja pienissä erissä. Näin niistä saadaan tehtyä rutiineja. Sama pätee liikkumisen puolella. Jos ei ole tottunut juoksemaan, ei sitä kannata aloittaa kymmenen kilometrin lenkillä. Tehdään pienissä määrissä järkevin askelin, ja lisätään sitä mukaa, kun kehitystä tapahtuu.

Yksi syy liikkumattomuudella ovat ruuhkavuodet. Työ ja arjen pyörittäminen vievät ison osan ajasta.

– Usein vedotaan siihen, ettei ehditä liikkumaan. Loppujen lopuksi se on useimmiten kuitenkin tekosyy, sillä kyllä me löydämme aikaa, jos oikein haluamme. 20 minuutissakin ehtii jo tekemään todella kovan treenin tai suunnata lasten kanssa vaikka pyöräretkelle.

Huolenpitoa työntekijöistä

Nordbergin omasta arjesta ison osan haukkaa oma yritys. Hänen yrittäjäuransa alkoi jo vuonna 2014, kun hän perusti Wellbeat Oy nimisen yrityksen.

– Työskentelin pankinjohtaja, ja ehkä siinä tuli sellainen hullu kolmenkympin kriisi, että halusin lähteä toteuttamaan omaa haavettani. Ja voin kyllä todeta, että se kannatti.

Haave muuttui todeksi ja otti hyvin tuulta alleen. Viime kesänä Walimo osti Wellbeat Oy:n liiketoiminnan.

– Tarjoan personal trainer ja työhyvinvointi-palveluita, eli teemme yrityksille konsultointia ja työhyvintointihankkeita. Teen sitä päätyökseni.


“Raumalaiset yritykset haluavat panostaa
entistä enemmän työntekijöidensä hyvinvointiin.”


Yksi asiakkaista on Rauman Hovi Oy, joka osti jouluna 2017 kaikille työntekijöilleen joululahjaksi First Beat -hyvinvointianalyysin. Kyseessä on sykevälivaihtelumittaus.

– Mittasimme koko porukan ja annoimme sen mukaan palautteen. Näimme miten organisaation työntekijät voivat. Kun kyseessä on vuorotyö ja paljon seisomista, niin saamme tämän kautta vinkkiä siihen, miten palautuminen kannattaa hoitaa.

Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, miten työnantajien tulee huolehtia siitä kaikkein tärkeimmästä eli työntekijöistään. Rauman Hovilla on Walimolla myös oma ryhmäliikuntatuntinsa kerran viikossa.

– Olen iloisena huomannut, että raumalaiset yritykset haluavat panostaa entistä enemmän työntekijöidensä hyvinvointiin. Walimolla on useiden yritysten kanssa sopimuksia, joiden avulla henkilökunta pääsee liikkumaan normaalia edullisemmin.

Intohimolla ja suurella sydämellä

Yrittäjäkokemusta Nordbergilla on takana nyt viitisen vuotta. Mitkä asiat nousevat päällimmäisenä mieleen yrittäjyydestä?

– Yrittäminen on todella antoisaa. Olen onnellinen siitä, että tiedän mikä intohimoni on, ja saan tehdä sitä työkseni. Täytyy muistaa, että kaikki eivät tiedä mikä se on oma juttu on ja mitä he haluavat tehdä isona. Minä olen aina halunnut tehdä tätä ja nyt saan tehdä minulle tärkeää asiaa.

Yrittäjyys ei koskaan ole kuitenkaan pelkästään ruusuilla tanssimista. Jokainen kokee omat vaikeutensa, jotka kuitenkin kasvattavat ja vievät eteenpäin.

– Totta kai joskus on raskaita hetkiä. Olen kirjoittanut siitäkin puolesta hyvin avoimesti omassa blogissani. Tässä työssä palaa helposti loppuun, sillä työtä tehdään intohimolla ja suurella sydämellä. Täytyy muistaa huolehtia myös itsestään.


“Meillä on oma lämmin yhteisö,
jonne kaikkien on helppo tulla.”


Työn viihtyvyyden takeena ovat ennen kaikkea asiakkaat. 

– Pidän siitä, että ihmiset voivat paremmin niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tämä on tärkeää työtä, sillä mehän lisäämme ihmisten elinvuosia.

– Moni meillä käyvä sanoo, että Walimo on heille kuin toinen koti. He kokevat, että meillä on oma lämmin yhteisö, jonne kaikkien on helppo tulla. Meillä kaikki saavat olla juuri sellaisia kuin he ovat.

Monterey Jack -juustolla täytettyä porsaanleikettä chorizo-maustevoilla ja valkosipuliperunoilla.


Nuorkauppakamari tarjoaa tärkeän tukiverkoston

Yrittäjyydessä Nordberg saa hyvää vertaistukea Rauman Nuorkauppakamarista, jonka jäsen hän on ollut jo vuodesta 2008 alkaen. Hän oli tuolloin 24-vuotias, joten kun jäsenyys jatkuu maksimi-ikään eli 40 ikävuoteen asti, tulee hänelle poikkeuksellisen pitkä 16 vuoden nuorkauppakamariura.

– Teemme sellaista projektitoimintaa, jossa jäsenen pitää heittäytyä aina uuteen juttuun. Juuri kun on jonkin asian oppinut, niin projekti tulee päätökseen, ja sitten suunnataan taas uuden asian ja uusien oppien pariin, Nordberg kertoo.

Kyse on siis jatkuvasta itsensä kehittämisestä.

– Tämä verkosto on auttanut minua eniten omalla urallani. Olen päässyt juttelemaan sellaisiin pöytiin, joihin en olisi muuten päässyt. Lisäksi olen päässyt kehittämään itseäni aivan valtavasti monella eri osa-alueella.


“Ollaan aitoja ja uskalletaan olla
tarvittaessa haavoittuviakin.”


Yhteisöstä muodostuu jäsenilleen todella tärkeä.

– Saan siitä toiminnasta voimaa, sillä se on henkisesti todella antoisaa. Välillä olen tehnyt siellä täysillä hommia ja välillä hieman vähemmän. Nyt alkaa olla se aika, että annan muille tilaa, Nordberg hymyilee.

– Olen hyvin ihmislähtöinen ja saan voimaa muista ihmisistä. Kun näen toisten kehittyvän ja teemme yhdessä juttuja, antaa se myös minulle paljon. Luomme elinikäisiä ystävyyssuhteita.

Ihmiset ja ystävät, onnistumiset ja itsensä kehittäminen, kaikki nämä ovat suuressa roolissa henkisen hyvinvoinnin saralla. Nordbergista huokuu iloisuus ja positiivisuus. Ei hän syyttä ollut ehdolla Ilmarisen Suomen iloisin yrittäjä -kilpailussa viime syksynä.

– Eräs asiakkaani oli ilmoittanut minut mukaan minun tietämättäni. Ensin ajattelin, että katsellaan mikäs tämä on, mutta sitten kun ääniä alkoi tulla ja pääsin neljän parhaan joukkoon, aloin todella innostua asiasta.

Hän sijoittui kilpailussa lopulta toiseksi.

– Olihan se todella hienoa. Se kevät oli ollut minulle hieman raskas, joten tämä antoi hyvää lisäpuhtia. Eihän iloisuus tarkoita sitä, että kasvoille laitetaan hymynaama, vaan sitä että ollaan aitoja ja uskalletaan olla tarvittaessa haavoittuviakin.

Perusasiat ovat aivan onneen

Pääruoat on nyt nautittu, on aika nostaa esille ihmisten ruokailutottumukset. Miten hyvinvointialan ammattilainen näkee nykypäivän ihmisten ruokailutottumukset?

– Haluaisin, että ihmiset palaisivat perusasioiden äärelle. Liika hifistely ja kuuriluonteinen ajattelu pois arkiruoasta. Lisätään ruokavalioon kasviksia, hedelmiä ja marjoja, ja jätetään liiat sokerit pois.

– Helposti ajatellaan, että laihdutaan kun jätetään maito, gluteenit ja vilja pois. Säännöllinen syöminen ja terveelliset ateriat ovat kuitenkin avain asemassa. Se on sitä elämän mittaista oppia.


“Tärkeää on pyhä kolminaisuus
eli uni, ravinto ja liikunta.”


Omasta terveydestä huolehtimiseen linkittyvät yhtä lailla ruoka kuin myös aktiivinen liikkuminen ja riittävä lepo.

– Oikeat ruokailutottumukset eivät yksistään riitä, kuten ei myöskään oikeanlaiset liikunnalliset elämäntavat. Tärkeää on pyhä kolminaisuus eli uni, ravinto ja liikunta – ilman hifistelyjä. Kun näistä kaikista huolehtii ja tekee niistä osan omaa arkea, ollaan oikealla tiellä. 

Lounashetket Ravintola Kapteeninhuoneessa ovat Nordbergille tuttuja. Hän kertoo ihastuneensa etenkin alkupalapöydän antimiin.

– Syön käytännössä joka kerta alkupalapöydän pääruoaksi. Siitä löytyy monipuolisesti kasviksia sekä kalaa, josta saa hyvin rasvahappoja. Kokonaisuus on erittäin hyvä.

Tällä kertaa lautaselle valikoitui kuitenkin nieriää.

– Syön aina kalaa kun mahdollista. Ihan siitä syystä, etten jaksa laittaa sitä itse kotona kovinkaan usein. Nieriä oli todella herkullista.

Kapteeninhuoneessa herkutellaan tulevana viikonloppuna pääsiäismenun parissa. Pääsiäistä vietetään perjantaina 19.4. klo 16.00-22.00 sekä lauantaina 20.4. klo 11.00-14.00 (brunssi) ja klo 16.00-22.00. Menun löydät alla olevasta kuvasta.

Varaukset joko puhelimitse numerosta 010 2295 tai sähköpostitse osoitteesta sales@hovisales.fi

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Arttu Kuromaa

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa vieraanamme oli Rauman Hovi Oy:n brändivastaava Arttu Kuromaa. Lounashetki käynnistyi alkupalapöydän antimilla. Pääruoaksi nautittiin naudan paahtopaistia madeirakastikkeella, paahdetulla valkosipulilla ja paistetuilla perunoilla sekä suussa sulavalla pippuripihvillä kermaperunoiden kera.

Rauman Hovi Oy:n kattava palveluvalikoima laajentui entisestään viime syksynä, kun raumalainen perheyritys osti Porin keskustassa toimivan hotellin, joka sai nimekseen Hotel Bepop. Hotellin yhteydessä toimivaan ravintolaan avattiin Ravintola Tempo, jonka keittiömestari Joona-Jukka Hokkanen vieraili Kapteeni pöydässä tammikuussa.

Hovin hotellien ja ravintoloiden brändit vahvistuvat vauhdilla. Kaiken tämän takaa löytyy Arttu Kuromaa, joka siirtyi Rauman Hovin palvelukseen viime vuoden syyskuussa.

– Vastuualueeni on laajentunut pikkuhiljaa. Aloitin brändivastaavana ja nyt mukaan tulee kaikki kaupalliset toiminnot. Toisin sanoen vastaan tulevaisuudessa myös myynnistä, markkinoinnista, revenue managerin tehtävistä ja brändistä, Kuromaa taustoittaa.


“Kaikessa on loppujen lopuksi kyse siitä,
että asiakas tuntee olonsa tervetulleeksi.”


Raumalaislähtöinen Kuromaa aloitti työskentelyn hotellialalla jo 15-kesäisenä kanaalikaupungissa. 19-vuotiaana oli aika suunnata Helsinkiin ja Kämp Collection Hotelsin palvelukseen.

– Kämpin aika tarjosi todella hyvää oppia. Pääsin tekemään käytännössä kaikkia työtehtäviä, joita hotellissa voi tehdä. Työskentelin ensin hotellin vastaanotossa, josta siirryin kaupallisten toimintojen pariin. Olin mukana talousosastolla ja viimeiset pari vuotta kului Hotel Kämpissa operatiivisessa tehtävässä.

– Kämp on Suomen hotellien ehdoton johtotähti. Sieltä tarttui mukaan myös se oppi, ettei koskaan saa olla täysin tyytyväinen siihen, mitä on tehty, vaan asiat voi aina tehdä entistäkin paremmin.

Hotel Bepop sijaitsee aivan Porin keskustassa Yrjönkadulla.

Kuromaa työskenteli maineikkaassa hotelliyrityksessä kahdeksan vuoden ajan, kunnes jättäytyi pois vuosi sitten tammikuussa. Oli aika toteuttaa haaveissa siintänyt aktiivinen matkustelu.

– Otin sellainen kunnon irtioton. Halusin katsoa ajan kanssa, mitä erilaisia mahdollisuuksia tulee vastaan.

Reissatessa tuli nähtyä Kambodzaa, Thaimaata, Kanarian saaria, Espanjaa, Turkkia, Kreikan saaristoa ja mannerta sekä Italiaa ja Egyptiä.

– Sen mukaan mentiin minne yhdensuuntaisia lentoja sai sopimaan. Reittiä suunnittelin hieman myös sen mukaan, missä päin maailmaa kaverit ja perhe reissasivat. Monenmoista kulttuuria, hotellia ja ravintolaa tuli nähtyä.


“Asiat tulee tehdä
ajatuksella ja sydämellä.”

Matkustelun lomassa Kuromaan silmiin osui Hovin laajentuminen Poriin ja hetken päästä mies löysikin itsensä tutusta ympäristöstä. Rauman Hovi on nimittäin yksi Kuromaan ensimmäisistä työpaikoista, joten kyseessä on paluu juurille.

– Työskentelin nuorempana ennen Helsinkiin muuttoa Hotel Raumanlinnassa kerroshoitajana ja aamiaisen hoitajana. Vietin yhden kesän myös kesähotellin vastaanotossa, Kuromaa muistelee.

Kapteeninhuoneen suussa sulava pippuripihvi ja kermaperunat.

Lähemmäs 250 hotelliyötä vuodessa

Hotellit ovat Kuromaalle äärimmäisen tuttuja. Mies vietti pelkästään viime vuoden aikana lähemmäs 250 yötä eri hotelleissa.

– Kun ajattelee työhistoriaani ja runsasta matkustelua, ei aikuisiän aikana ole ollut montaa päivää, jolloin en olisi ollut hotellissa joko töissä tai asiakkaana, Kuromaa naurahtaa.

Paljon matkustelevana ihmisenä hän näkee erilaisia hotelleja ja niiden toimintatapoja. Miten on, pystyykö ammattilainen keskittymään lomalla itse lomailuun?

– Pystyy, toki aina kaikki aistit ovat herkkinä. Sitä miettii päässään jokaisen ympäristön ja palvelukohtaamisen. Ikään kuin kirjaa omaan päähänsä niitä asioita, jotka jättävät muistijäljen ja jotka saavat palaamaan uudestaan samaan ravintolaan tai hotelliin.

Näitä asioita Kuromaa pystyy hyödyntämään nykyisessä työssään.

– Yksityiskohtien merkitys on todella suuri. Tärkeintähän on, että jos päättää tehdä jotain, niin tekee sen tehtävän kunnolla loppuun saakka. Kaikkea ei voi tehdä kaikkialla, mutta ne asiat, jotka pystyy tekemään, tulee tehdä ajatuksella ja sydämellä.

Hotel Raumanlinna ja Hotel Kalliohovi ovat lyhyen kävelymatkan päässä Vanhasta Raumasta.

Persoonalliset hotellit kertovat omaa tarinaansa

Rauman Hovin hotellit ovat kaikki omanlaisiaan, uniikkeja paikkoja, joista jokainen pitää sisällään tuhansia hienoja tarinoita. Minkälainen tarina kantaa 111 huonetta käsittävää Hotel Bepopia?

– Bepop on nuorekas, helposti lähestyttävä keskustahotelli. Se on raikas ja värikäs, joka ammentaa tarinaansa porilaisuudesta ja siihen vahvasti linkittyvästä musiikista. Kaikki tämä näkyy huoneiden sisustuksessa ja koko ympäristössä.

Hotel Bepopin yhteydessä toimiva Ravintola Tempo toi Satakunnan ravintolamaailmaan jotakin uutta. Ravintola tarjoaa nimittäin välimerellistä social diningia.

– Social dining on rentoa yhdessäoloa ja viihtymistä hyvän ruoan äärellä. Tempoon voi tulla isompikin seurue ja he voivat jakaa annokset. Näin jokainen pääsee hienolla tavalla maistelemaan useita erilaisia annoskokonaisuuksia.


“Koskaan ei saa olla täysin tyytyväinen siihen,
mitä on tehty, vaan asiat voi
aina tehdä entistäkin paremmin.”

Raumalla Hotel Kalliohovilla ja Hotel Raumanlinnalla (on vahvat perinteet. Molemmat ovat erityylisiä, omalla tavallaan persoonallisia.

– Kalliohovi on 46-huoneinen kodikas ja lämminhenkinen hotelli, jonka yhteydessä toimii perinteikäs Ravintola Kapteeninhuone. Koko talo henkii sellaista merihenkisyyttä. Kalliohovilla on erittäin lojaalit kanta-asiakkaat, jotka palaavat aina uudestaan ja uudestaan kuin toiseen kotiinsa, Kuromaa sanoo.

– Raumanlinna taas on menevämpi keskustahotelli, josta löytyy 72 huonetta. Hieno funkkisrakennus, jossa on vastauudistetut huoneet. Talolla on pitkä hieno historia, jota me haluamme vaalia ja tuoda esiin.

Kaikki Hovi Salesin toiminnot tukevat toisiaan. Asiakkailla pystytään tarjoamaan monenlaisia elämyksiä ainutlaatuisissa miljöissä.

– Meillä on tarjota upeita juhlatiloja erilaisiin tarpeisiin, kuten Juhlahovi, Johtola ja Byssa. Tämän lisäksi meiltä löytyy laaja kattaus kokoustiloja ja niihin liittyviä palveluita. Myös saunatiloja löytyy useampaan lähtöön.

Naudan paahtopaistia madeirakastikkeella, paahdetulla valkosipulilla ja paistetuilla perunoilla.

Laatu on odotusten täyttämistä – ja ylittämistä

Rauman Hovi valittiin viime syksynä vuoden raumalaiseksi yritykseksi. Pitkän linjan perheyrityksellä on omat vahvuutensa.

– Näen, että yksi tärkeimmistä asioista on se, että toimintaa pyörittävä Ignatiuksen perhe on hyvin vahvasti mukana päivittäisessä tekemisessä. Heti ensimmäisestä työpäivästäni lähtien oli sellainen tunne, että olen osa tätä suurta Hovi-perhettä, Kuromaa kehuu.

– Täällä on hyvin ihmiskeskeinen lähestyminen asioihin. Jokainen saa omalla persoonallaan tehdä sitä omaa työtään. Se on todella hienoa, ja uskon, että lämmin tunnelma heijastuu myös meidän asiakaspalveluumme jokaisessa toimipisteessä.


“Intohimo tekemiseen ja halu palvella
ovat vahvasti läsnä.”


Hotellitoiminnassa Kuromaa näkee yhden asian ylitse muiden.

– Sillä ei ole väliä missäpäin maailmaa hotelli sijaitsee ja kuinka monta tähteä siltä löytyy, vaan kaikissa ne perusasiat ovat hyvin samanlaisia. Kaikessa on loppujen lopuksi kyse siitä, että asiakas tuntee olonsa tervetulleeksi.

– Mielestäni laatu tarkoittaa sitä, että asiakas tuntee saavansa vastinetta ja hänen odotuksensa täyttyvät, ja mieluiten jopa ylittyvät. Intohimo tekemiseen ja halu palvella ovat vahvasti läsnä. Välittäminen on tärkeää.

Päivittäin vaihtuva jälkiruoka kruunaa herkullisen lounashetken.

Hyvää ruokaa, matkustelua ja flyygelin säveliä

Lounas on nautittu, myös sillä saralla odotukset täyttyivät täydellisesti. Kuromaa kertoo olevansa kulinaristi.

– Olen kaikkiruokainen ja ruokailut ovatkin päivän kohokohtia. Erityisesti pidän kaikesta merenelävästä kuten esimerkiksi ravuista ja mustekalasta.

Matkustelu ja hyvä ruoka ovat lähellä miehen sydäntä. Vapaa-ajanviete linkittyy vahvasti hotellialaan.

– Harrastan ammattimaisesti asuntojen vuokrausta Helsingissä. Se harrastus ei erotu kyllä kauheasti tästä työstä, Kuromaa naurahtaa.

– Toinen on musiikki. Nyt kun olen tullut takaisin Raumalle, olen päässyt soittamaan jälleen flyygeliä. Se ei Helsingin pienissä kerrostaloasunnoissa oikein onnistunut. Flyygelin ääressä vierähtää helposti useampikin tunti.

Ota Hovin hotellit seurantaan sosiaalisessa mediassaa ja pysyt mukana viimeisissä kuulumisissa:

Hotel Bepop – Instagram

Hotel Kalliohovi – Facebook / Instagram

Hotel Raumanlinna – Facebook / Instagram

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Rony Ahonen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa vieraaksemme saapui Hovi Salesin kummipelaaja, Rauman Lukon puolustaja Rony Ahonen. Lounashetki käynnistyi herkutellen alkupalapöydän runsaasta tarjonnasta, ja sen kruunasi härän sisäfileepihvi savupekonikastikeella ja valkosipuliperunoilla sekä paneroitua ahventa yrtti-valkoviinikastikkeella ja sitruunaperunalla.

Hovi Salesin logo koristaa Rauman Lukon puolustaja Rony Ahosen pelipaidan rintamusta. Ahonen elää juuri nyt kiekkoilijan parasta aikaa, sillä Liigan runkosarja on huipentunut ja edessä siintävät pudotuspelit. Playoffs-taipaleensa Lukko aloittaa tulevana viikonloppuna 1. kierroksen otteluilla JYPiä vastaan. Sarja alkaa lauantaina Raumalla.

Kausi on ollut Lukon joukkueelta vaiherikas. Alkukauden vaikeudet kääntyivät ajan ja kovan työn myötä voitoksi. Kanaalikaupungin ylpeys nousi komean voittoputken myötä taistelemaan pudotuspelien kotiedusta.

– Alkukauden vaikeudet olivat toisaalta ihan ymmärrettäviä. Meillä oli paljon uusia pelaajia, jotka eivät olleet aiemmin pelanneet tätä sarjaa. Se vie aina oman aikansa, että jokainen pääsee sinuiksi uusien juttujen kanssa, Ahonen sanoo.

– Ajan myötä joukkue kasvaa aina samalle sivulle. Se vaatii työtä, kovaa vaatimustasoa ja päivittäistä yhteistä tekemistä. Siihen on satsattu kauden aikana paljon. Eihän lapsikaan kasva yhdessä yössä täyteen mittaansa.


“Suunta on ollut koko ajan ylöspäin.
Olemme luottaneet omaan tekemiseemme.”

Tehty työ on tosiaan kantanut hedelmää. Ahonen muistuttaa, että joukkue on tehnyt jo hyvää tulosta, mutta jalat pidetään tiukasti maassa, sillä matkaa on vielä jäljellä.

– Suunta on ollut koko ajan ylöspäin. Olemme luottaneet omaan tekemiseemme. Totta kai pieniä viilauksia on matkan varrella tehty, mutta emme ole lähteneet muuttamaan mitään osa-aluetta liikaa.

– Sillä on iso arvo, että luotamme siihen mitä teemme ja teemme niin kuin on yhdessä sovittu. Se kaikki vie meitä peleissä tuloksellisesti oikeaan suuntaan. Isossa kuvassa hyvä työ palkitaan aina jollain tavalla.

Härän sisäfileepihvi savupekonikastikeella ja valkosipuliperunoilla.

Jokaisella oikeus olla oma itsensä

Lukon kapteeniston muodostavat kapteeni Janne Niskala sekä varakapteenit Tapio Laakso, Toni Koivisto ja Arttu Ilomäki. Nelikko vieraili Kapteenin pöydässä viime syyskuussa ennen kauden alkua. He kuvailivat tuolloin joukkuetta nuoreksi ja nälkäiseksi. Ahonen on kauden päätteeksi samoilla linjoilla, nälkää on riittänyt ja nuoret ovat nousseet vahvasti esille.

– Moni ensikertalainen on päässyt hienosti kiinni tähän Liiga-arkeen. On ollut ilo nähdä, miten nuoret jätkät ovat kehittyneet vuoden aikana. He ovat pystyneet heittäytymään kaikella tapaa mukaan joukkueeseen, Ahonen kehuu.

Heittäytyminen on helppoa, sillä Lukossa jokaisella joukkueen jäsenellä on tilaa olla oma itsensä. Ahonen korostaa sen olevan pukukopissa tärkeässä roolissa.

– Kaikki tulevat toimeen kaikkien kanssa. Meillä varmasti jokainen jätkä saa olla, ja pystyy olemaan oma itsensä. Vanhoillisia hierarkioita ei enää ole, ja se on hieno juttu.


Kaikilla on yhtäläinen oikeus tuoda omat mielipiteensä esiin.
Kaikki kunnioittavat toisiaan ja jokaista kuunnellaan.”

Kun nuorempien ei tarvitse kumarrella kuvia, on se henkisesti iso voimavara. Virheitä tulee jokaiselle joskus, mutta kun se tiedostetaan ja niistä opitaan, ei niitä tarvitse kenenkään pelätä.

– Koen, että se on yksi meidän joukkueemme vahvuuksista. Kun eri elämäntilanteissa olevat henkilöt pystyvät sitoutumaan yhteisen asian vaatimuksiin, ollaan hyvässä tilanteessa. Sitä kautta yhteishenki ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat korkealla tasolla.

Pukukoppi on täysin oma maailmansa. Ahonen toteaa pelaajien välisen hierarkian katoamisen yhtenä tärkeimmistä muutoksista viimeisten vuosikymmenien aikana.

– Sellaiset tietynlaiset kuppikunnat ovat kadonneet kokonaan. Enää ei esimerkiksi kokeneet pelaajat ole oma ryhmänsä, vaan kaikilla on yhtäläinen oikeus tuoda omat mielipiteensä esiin. Kaikki kunnioittavat toisiaan ja jokaista kuunnellaan.

Rauman Lukko muisti Rauman Vuoden yrityksenä palkittua Rauman Hovia. Rony Ahonen ojensi onnittelukukat Juhani Ignatiukselle.

Matka maalitolpalta liigapuolustajaksi

Ahonen on pelannut tähän mennessä 330 Liigan runkosarjamatsia ja 16 pudotuspeliottelua. Mestiksestä on kokemusta yhteensä 244 ottelun edestä. Kokenut pelaaja voi luoda nuorille kollegoille tietyllä tapaa turvallisen ympäristön, jossa tukea on tarvittaessa aina tarjolla.

– Nykynuoret miettivät uraansa paljon pidemmälle, kuin mitä ehkä itse silloin aikanaan mietti. He ovat valmiimpia ammattimaisuudessa verrattuna omiin juniorivuosiini. Meidän kokeneempien rooli on ehkä enemmän siellä esimerkin näyttämisen puolella, Ahonen pohtii.

– Henkilökohtaisesti pyrin näyttämään omalla tekemiselläni esimerkkiä. Vaikka ulkona tulisi räntää taivaan täydeltä, niin lyödään se tuulipuku päälle ja lähdetään ulos lenkille. Samalla he oppivat ammattiurheilijaksi kasvamisen vaatimustasoa eli sitä määrätietoista päivittäistä työntekoa.

Ensimmäisistä luistimen piirroista on kuljettu pitkä matka tähän päivään. Ahosen mieleen muistuu vahvasti muisto korttelikiekkoajoilta. 

– Pelasin kolmevuotiaana kolme-neljä vuotta vanhempien mukana asuinalueen joukkueessa. En osannut vielä kunnolla edes luistella. Kun pääsimme naapurin pojan kanssa kentälle, suuntasimme vaihtoaitiosta omalle maalille ja pidimme koko ajan toisella kädellä kiinni maalitolpista, että pysyimme pystyssä ja toisella kädellä huidoimme mailan kanssa kiekkoa, Ahonen naurahtaa.

– Kaikki varusteet oli päällä, mutta polvisuojia ei näkynyt housujen alta ja pelipaita taisi olla enemmänkin hame. Ja kun komennettiin vaihtoon, niin vaihtoaitioon siirtyminen kesti niin kauan, että kun pääsimme portille, oli aika mennä takaisin kentälle. Loppujen lopuksi vastustajan valmentaja sanoi, että antaa poikien olla siellä maalitolpilla koko pelin ajan.


“Vaikka ulkona tulisi räntää taivaan täydeltä,
niin lyödään se tuulipuku päälle ja lähdetään ulos lenkille.”

Lyötiinkö korttelikiekossa siis alkutahdit sille, että hänestä tuli lopulta puolustaja?

– On minua yritetty joskus nuorempana peluuttaa hyökkääjänäkin. Ongelma tosin oli siinä, että puolustajana olin aina ensimmäisenä hyökkäämässä ja hyökkääjänä taas ensimmäisenä puolustamassa. 

Sanotaan, että hyökkäys voittaa pelejä, mutta puolustus voittaa mestaruuksia. Mitkä asiat Ahonen näkee omiksi vahvuuksikseen kentällä?

– Koen, että olen vahvimmillani omassa kenttäpäädyssä. Kuten roolin nimikin sanoo, niin sen hoitaminen on se ensimmäinen tehtävä kentällä, sen jälkeen mietitään vasta hyökkäyspään juttuja.  Omassa päässä korostuu kamppailupelaaminen, ja koen olevani siinä parhaimmillani.

Paneroitua ahventa yrtti-valkoviinikastikkeella ja sitruunaperunalla.

Pudotuspeleissä peli edellä

Kun pudotuspelit käynnistyvät, ei menneillä ole enää merkitystä. Kevätauringon pilkistäessä, kaikki ajatukset on suunnattu vain ja ainoastaan seuraavaan peliin.

– Pelirytmi tiivistyy entisestään. Runkosarjan aikana voidaan hioa tiettyjä juttuja, mutta playoffseissa mennään koko ajan peli edellä. Jokaisessa matsissa on todella iso panos, joten pelaajat elävät voitosta, Ahonen sanoo.

Kun jahdataan himoitttua Kanada-maljaa, ollaan sekä fyysisesti että henkisesti kovilla.

– Jos joukkue kokee tappion yhdessä pelissä, ei sitä auta jäädä murehtimaan. Sama pätee myös voittoihin, niihin ei voi tuudittautua. Molemmista on päästävä nopeasti yli ja katseet käännettävä heti seuraavaan matsiin, joka alkaa aina 0-0 tilanteesta.


“Tulemme jaksamaan kovan pelitahdin rummutusta.”

Tämä heijastuu myös kaukalon ulkopuoliseen elämään.

– Kaikki niin sanottu ylimääräinen rasitus jätetään nyt pois. Totta kai se vaatii perheeltä ymmärrystä, mutta heidän tukensa on tässä ammatissa todella tärkeässä roolissa.

Nämä hetket ovat nyt käsillä. Kaikki lyödään likoon, hengähtää ehtii sitten kesällä. Mitkä tulevat olemaan Lukon vahvuudet, joiden avulla Raumalla tullaan näkemään pitkä sinikeltainen kevät?

– Meidän arkemme on ollut erittäin urheilullista koko kauden. Tulemme jaksamaan kovan pelitahdin rummutusta. Sen puolesta emme tule päästämään ketään helpolla.

Rony Ahosen katse on jo tiukasti tulevan viikonlopun peleissä.

Hyvä pihvi sulaa suussa

Ahonen siirtyi Raumalle ja Lukkoon kaudeksi 2015-16. Perheeseen kuuluu Ronyn ja tämän vaimon lisäksi 5-vuotias poika ja 10 kuukauden ikäinen tytär. Kanaalikaupungissa vietetyistä vuosista voi päätellä, että he viihtyvät paikkakunnalla.

– Rauma on todella hieno kaupunki, etenkin näin perheellisen silmin. Lapset saavat kasvaa rauhassa ja täällä on turvallista asua. Rauma on hyvin pitkälti samanlainen paikka kuin kotikaupunkini Porvoo, Ahonen kehuu.

– Kesäisin kun kaverit vierailevat täällä, on hienoa päästä esittelemään heille Vanhaa Raumaa ja muita hienoja paikkoja. Historia on täällä hienolla tavalla näkyvillä ihan jokapäiväisessä arjessa.

Etenkin talvella kiekkoilijan elämää rytmittävät ammatin vaatimukset. Ammattilaiset harjoittelevat päivittäin. Siihen päälle pelataan kotona ja reissataan bussin kyydissä vieraspeleihin. Mitä muuta arkeen mahtuu?

– Pyrin olemaan mahdollisimman paljon läsnä lasten arjessa. Poika pelaa jalkapalloa ja tytär käy vauvauinnissa, kuljen mahdollisimman paljon mukana näissä harrastuksissa.


“Pihvi taas ihan suli suussa. Voisi jopa sanoa,
että riitti kun työnsi kielellä kohti kitalakea.”

Kotikeittiössä Ahonen ei edes pyri olemaan mestari. Hän kertoo nauttivansa mieluummin vaimonsa laittamaa ruokaa.

– Olen aika poropeukalo kokkina, varsinkin esteettisyydessä. Minun ruuanlaitossani ei siis synny kaunista, mutta maultaan sellaista ihan ok tasoa. Pääasiassa tulee tehtyä perinteistä pastaa ja jauhelihaa, jonkin simppelin kastikkeen kera.

Päivän lounas on nautittu. Hovi Salesin kummipelaaja on vieraillut Kapteeninhuoneella aiemminkin. Joka kerta ruoka on tehnyt suuren vaikutuksen, eikä tämäkään visiitti tee poikkeusta.

– Alkupalapöydästä löytyy kyllä monipuolisesti hyviä vaihtoehtoja. Siitä löytyy kaikkea mahdollista, joista saa koostettua hyvän yhdistelmän. Pihvi taas ihan suli suussa. Voisi jopa sanoa, että riitti kun työnsi kielellä kohti kitalakea, Ahonen hymyilee.

– Todella hyvää ja maukasta, tulen varmasti uudestaan. Seuraavaksi on aivan pakko päästä maistamaan uuden hiiligrillin tuotoksia.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.