Kapteenin pöydässä

Kapteenin pöydässä: Harri Virtanen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa istahdimme lounaan äärelle keskustelemaan EM-jalkapallosta yhdessä Harri Virtasen kanssa. Lounaaksi valikoitui pähkinä-parmesankuorrutettua lohta yrttisalaatin ja bataatti-perunapyreen kera sekä härän sisäfileepihviä, muhennettua herkkusientä ja lohkoperunoita.

Kun suomalainen mies purskahtaa kyyneliin voitokkaan urheilutapahtuman jälkeen, kertoo se siitä, että jotain suurta on tapahtunut. Näin kävi raumalaiselle pitkän linjan jalkapallomiehelle Harri Virtaselle, jonka tunteenpurkaus nähtiin MTV:n haastattelussa heti Suomen miesten jalkapallojoukkueen varmistettua historian ensimmäisen EM-kisapaikkansa viime marraskuussa.

– Kun kisapaikka ratkesi, oli ensimmäinen ajatus, että hei tämä tapahtui minun elinaikanani. Pettymyksiä mahtuu vuosien varrelle kuitenkin niin monta, että hieman oli jo mietityttänyt mahdetaanko päästä ikinä kisoihin, Virtanen kertoo.

Poistuessaan stadionilta yhdessä vaimonsa kanssa Virtanen tuuletti TV-kameroilla, ja yhtäkkiä hän huomasi olevansa haastattelussa. Vuosikymmenien odotus purkautui tunteikkaisiin onnen kyyneliin.

– Kuten sanoin haastattelussakin, niin tätä oli odotettu 50 vuotta. Tunne oli aivan mahtava, eikä sitä täyttymystä enää pystynyt pidättelemään, vaan sitten tuli itku ja se tuli tuolta oikein syvältä sisimmästä.

Haastattelusta muodostui välittömästi nettihitti. Virtanen päätti ottaa tilanteesta kaiken irti. Hän rakensi Itkevän miehen tie kohti jalkapallon EM-kisoihin 2020 -konseptin, jonka myötä alkoi syntyi sisältöä Facebookiin perustetuille sivuille.

– Aluksi hieman häpesin sitä haastattelua, kun iso mies alkaa itkemään telkkarissa, mutta sain tilanteen aitoudesta ihmisiltä paljon positiivista palautetta. Ryhdyin sitten tekemään erilaista sisältöä yhdessä Marko Savolaisen ja Esko Kumpulaisen kanssa. Heistä on ollut todella iso apu, Virtanen kiittelee.

Pähkinä-parmesankuorrutettua lohta yrttisalaatin ja bataatti-perunapyreen kera.


Tulosta vahvalla valmennuksella ja joukkuepelillä

Suomalaiset ovat tottuneet odottamaan urheilussa aina viimeiseen pillin vihellykseen. Juhlia uskalletaan vasta sitten, kun mestaruudet ja jatkopaikat ovat varmuudella varmistuneet. Virtanen myöntää, että usko kisapaikkaan oli vahva jo ennen Liechtensteinia vastaan pelattua ratkaisevaa ottelua.

– Siinä vaiheessa, kun voitimme Tampereella Armenian maalein 3-0 tuli tunne, että nyt ollaan todella lähellä. Vaikka hävisimme seuraavan ottelun Bosnia-Hertsegovinalle, uskoin koko ajan siihen, että hoidamme tulevan Liechtenstein-ottelun ja matkaamme EM-kisoihin.

Vuosikymmenien aikana sinivalkoiset ovat taistelleet hyvin, mutta karsinnat ovat kerta toisensa jälkeen päättyneet pettymykseen. Nyt saavutettu kisapaikka kertoo siitä, että viime vuosina on monia asioita tehty oikein.

– Valmennus on tällä hetkellä todella hyvä. Ensimmäistä kertaa maajoukkueen historiassa taustalla on laaja kattaus osaavia ammattilaisia. Päävalmentaja Markku Kanerva on hyvä johtaja, joka on pystynyt jakamaan vastuuta koko 22 henkilön taustaryhmälle, Virtanen huomauttaa.

– Olemme tulleet tälle vuosituhannelle siinäkin mielessä, että nyt valmennuksesta löytyy laajaa osaamista eri osa-alueisiin. Valmennustiimissä on vahvaa kokemusta muun muassa maalivahti- ja videopuolella. Monia asioita analysoidaan niin omassa kuin vastustajien tekemisessä, ja niistä saatuihin tuloksiin reagoidaan.


“Tunne oli aivan mahtava, eikä sitä täyttymystä enää pystynyt pidättelemään, vaan sitten tuli itku ja se tuli tuolta oikein syvältä sisimmästä.”


Myös henkisellä puolella on valtava merkitys.

– Kanerva on saanut pelaajiston luottamaan itseensä ja uskomaan omiin kykyihinsä. Suomihan on pelannut aivan taitojensa ylärajoilla, mutta toivotaan, että vielä löytyisi yksi tai kaksi vaihdetta lisää lopputurnaukseen.

Joukkuepeli on kaiken ydin, joka on usein se suomalaisten vahvuus. Yhteinen tekeminen koostuu kuitenkin yksilöistä, joista jokainen tuo keitokseen oman erityisosaamisensa.

– Teemu Pukki, Lukas Hradecky ja Tim Sparv ovat isoja pelaajia. Pukki tuo maalintekovoimaa, jota tarvitaan aina. Hradecky taas on maailman luokan maalivahti ja Sparv kapteenina suuri henkinen johtaja.

– Puolustus on etenkin hyvän toppariparin osalta kaikin puolin kunnossa. Keskikentälle löytyy onnistujia, samoin kärkeen. Vaikka Teemu Pukin korvaaminen tuntuu ajatustasolla mahdottomalta, on meillä ollut myös sillä osastolla hyviä onnistumisia. Joel Pohjanpalo nousee tarvittaessa esiin ehkä selkeimpänä saappaiden täyttäjänä.

Virtanen tuottaa Facebookiin muun muassa videosisältöjä matkastaan kohti jalkapallon EM-kisoja (Kuvakaappaus Itkevän miehen tie jalkapallon EM-kisoihin 2020 -Facebook-sivun videosta.).


Kaksikerroksisella bussilla kisapaikkakunnalle

Suomi pelaa EM-kisojen B-lohkossa, jonka täydentävät Belgia, Venäjä ja Tanska. Yhtään helppoa peliä, eikä edes helppoa minuuttia, ole luvassa.

– Olen koko ajan sanonut sitä, että Suomi voittaa Tanskan, pelaa Venäjän kanssa tasan ja häviää Belgialle. Yksinkertaisella matematiikalla olemme näillä pisteillä jatkossa, Virtanen painottaa.

Hän kiittelee Kanervan tapaa valmistaa joukkueensa kisavastustajia silmällä pitäen. Huuhkajat kohtaavat kevään aikana harjoitusotteluissa Puolan, Ranskan, Ruotsin ja Viron.

– Ranska on käytännössä samaa tasoa kuin maailmanlistan ykkösmaa Belgia. Ruotsi taas on hyvin samantyylinen joukkue kuin Tanska ja Puola vastaa tietyltä osin Venäjää. Viro-ottelussa pyritään varmasti hakemaan hyvää itseluottamuksen buustia kisoihin.


“Ensimmäistä kertaa maajoukkueen historiassa taustalla on laaja kattaus osaavia ammattilaisia.”


Suomen otteluihin oli noin 22 000 tiketin lippukiintiö. Näistä 5000 lippua meni maajoukkueen kannattajaryhmälle ja toiset noin 5000 lippua Palloliitolle. Arvontaan jäi siis reilut 10 000 lippua. 

– Halukkaita oli noin 34 000, joten läheskään kaikki eivät kisakatsomoon pääse. Minä kuulun näihin, sillä arpaonni ei osunut kohdalle.

Kun arvonta oli suoritettu, oli Virtasen ensimmäinen ajatus katsoa ottelut omalta kotisohvalta. Intohimoisen jalkapallomiehen sielu ja sydän vetivät kuitenkin paikan päälle. Syntyi ajatus yhteisreissun järjestämisestä kisapaikkakunnalle.

– Vaikka katsomoon en pääsekään, haluan olla kisapaikkakunnalla ja järjestää siellä kunnon kisakatsomon. Velipoika huomautti, että kyllä me nyt lähdemme Tanskaan aistimaan sitä tunnelmaa.

Virtasen veli ehdotti kahdeksan hengen bussia, mutta tämän jälkeen korviin kantautui Rauman Tilausliikenteen lähiaikoina hankkima 75 hengen kaksikerroksinen linja-auto.

– Siitä lähti ajatus organisoida isompi reissu, johon kerätään mukaan halukkaita futisihmisiä. Jos saamme mukaan vähintään 50 ihmistä, niin siinä tapauksessa saadaan kulut katettua ja lähdetään kohti Kööpenhaminaa.

Härän sisäfileepihviä, muhennettua herkkusientä ja lohkoperunoita.


Paikallisella jalkapallolla vahva pohja

Moni raumalainen tuntee Virtasen Kunto-Rauman yrittäjänä ja Pallo-Iirojen puuhamiehenä. Tätä nykyä Iirojen hallituksessa mukana oleva mies on ehtinyt vuosikymmenien varrella toimia myös muun muassa pelaajana, edustus- ja juniorijoukkueiden valmentajana, joukkueenjohtajana, huoltajana ja kilpailupäällikkönä.

– Tällä hetkellä tilanne on edustustasolla hieman kaksijakoinen. Säilytimme paikan kakkosdivisioonassa, mikä on hyvä asia, mutta samaan aikaan meiltä lähtee omia kasvatteja esimerkiksi Poriin, Virtanen pohtii.

– Junioripuolella tilanne on hyvä. Vahvuutemme on se, että meillä on iso määrä junioriharrastajia, sillä jäsenmäärä pyörii koko ajan siinä noin 1000 harrastajan paikkeilla. On hienoa nähdä, miten pieniä tyttöjä ja poikia löytää vuodesta toiseen jalkapallon pariin.

Virtanen on kotoisin Tampereelta, mutta jo vuonna 1981 kanaalikaupunkiin muuttanut mies tuntee itsensä täysin raumalaiseksi.

– Rauma merkitsee minulle kotia ja ihmisen kokoista kaupunkia. En vaihtaisi Raumaa mihinkään, enkä voisi enää edes ajatella asuvani Tampereella, saati sitten Helsingissä. Täällä on lähellä kaikki se, mitä minä tarvitsen.


“Suomi voittaa Tanskan, pelaa Venäjän kanssa tasan ja häviää Belgialle. Yksinkertaisella matematiikalla olemme näillä pisteillä jatkossa.”


Kovaksi kotikokiksi Virtanen ei tunnustaudu.

– Olen enemmänkin sellainen mikrokokki, mutta onneksi vaimoni on huomattavasti minua parempi ruoanlaittaja. Jos jokin pitäisi nostaa omaksi bravuuriksi, niin ehkä se olisi katkarapumunakas. Ja vaimo kehuu minun paistamaani pekonia.

Kiireinen yrittäjä hyödyntää aktiivisesti raumalaista lounastarjontaa.

– Käyn useamman kerran viikossa ravintolalounaalla. Työskentelen keskustassa ja tässä on monipuolisesti hyviä lounasravintoloita.

Kapteeninhuoneen häränsisäfileepihvi muhennettujen herkkusienten ja lohkoperunoiden kera maistui futismiehelle.

– Pihvi oli juuri sellainen medium+, minkälaisena pihvini tykkään nykyään syödä. En pidä liian raa’asta, enkä liian kypsästäkään. Tämä oli tehty juuri täydelliseksi. Kokonaisuus oli hyvä ja päivän jälkiruoka kruunasi kaiken.

Jalkapallon EM-kisat pelataan 12.6.-12.7.2020. Minkälaisia futisterveisiä Virtanen haluaisi lähettää kisoja jo vesi kielellä odottaville?

– Tunnuslauseeni on Taistelua ja tunnetta peliin – sitä me tarvitsemme ja sillä me pärjäämme kisoissa. Kanerva sanoi jossain, että me emme ole Euroopan paras joukkue taktisesti ja teknisesti, mutta me voimme olla sitä henkisesti. Joukkue on ollut joukkue isolla J-kirjaimella ja toivotaan, että se tekeminen jatkuu yhtä vahvana, Virtanen painottaa.

Päivän jälkiruoka kruunaa lounashetken.


Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

Kapteeninhuoneen à la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Varaukset ja tiedustelut: 010 229 5210 ja sales@hovihotels.fi

Kapteenin pöydässä: Teuvo Salminen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Istahdimme tammikuun lopulla lounaalle taiteilija Teuvo Salmisen kanssa. Lounaaksi nautittiin rub-maustettua härän entrecôtea paahdetun valkosipulikastikkeen, persiljavoin ja frittiperunoiden kera, sekä paistettua lohta, karamellisoitua verigreippiä ja ruskistetulla voilla maustettua perunapyreetä.

Raumalaistaiteilija Teuvo Salminen on mies, jonka katse kiinnittyy tarkoin vastaantulijan kasvoihin. Yli 5000 karikatyyrin tekijä on opettajan päivätyöstään jo eläkkeellä, mutta taiteen tekeminen eri muodoissa on edelleen kiinteä osa Salmisen elämää.

– Aina uuden vuoden alussa tulee miettineeksi, että mitäs sitä seuraavaksi tekisi. Alkaneelle vuodelle on karikatyyri-puolella isojakin suunnitelmia, mutta ne ideat eivät ole vielä ihan täysin valmiita, joten niitä ei vielä tohdi sen tarkemmin avata, Salminen sanoo.

Viime vuosi oli menestyksekäs. Pitkän linjan taiteilija sai Julkkis-Galleria -yrityksessä tekemästään työstä ansaittua tunnustusta, kun hänet valittiin sekä Rauman että koko Satakunnan vuoden 2019 yksinyrittäjäksi.

– Tuntuu todella hyvältä. Nämä kunnianosoitukset tulivat yllätyksenä, sillä en osannut etukäteen edes ajatella tällaista. Minulla on verrattain pieni putiikki, joten en itse kokenut sen olevan tällaisen kunnianosoituksen arvoinen.

– Uskon, että erikoisuus oli yksi iso tekijä näissä valinnoissa. Vastaavia ei ole oikeastaan missään päin Suomea. Toki myös pitkäjänteiselle työllä oli varmasti oma osuutensa.

Salmisen Julkkis-Galleria sijaitsee Vanhan Rauman sydämessä torin laidalla. Takana on 20 vuotta työskentelyä maailmanperintökohteen kauniissa miljöössä.

– Ihmiset katselevat paljon ikkunoista sisään ja osa tulee rohkeasti sisällekin. Sekä paikallisilta että turisteilta tulee paljon positiivista palautetta. Se on sen verran ylistävää, etten tohdi itse alkaa sellaisia edes kertomaan, Salminen naurahtaa.

Ensimmäisen galleriansa hän perusti Heinolassa vuonna 1989.

– Jo se oli nimenomaan tällainen julkkisgalleria. Matkan varrella mukaan tuli karikatyyrien lisäksi myös paljon muuta taidetta. Myöhemmin järkiinnyin ja päätin keskittyä niihin osa-alueisiin, joissa koen olevani parhaimmillani.

Salmisen tekemiin yli 5000 karikatyyriin mahtuu muun muassa politiikkoja, kulttuurivaikuttajia ja urheilijoita – niin Suomesta kuin maailmaltakin.
(Kuva: Teuvo Salminen)


Piirrustuksia jo ennen puhetta

Sanonta kuuluu, ettei kukaan ole seppä syntyessään, mutta Salmisen kohdalla asia on toisin. Hän kertoo piirtäneensä jo ennen kuin oli oppinut edes puhumaan.

– Äitini opetti minulle piirtämistä. Olin noin 3-vuotias kun makasimme lattialla vastatusten, ja hän piirsi mallin, jonka minä sitten piirsin perässä. Kun hän piirsi auton ja minä sen saman omalle paperilleni, oli minun kuvassani pyörät ylöspäin, eli paperi piti kääntää toisinpäin, Salminen kertoo.

– Kaiken taiteen opettelussa tulee mielestäni matkia toisia tekijöitä, sillä silloin oppii parhaiten. Jokainen löytää kyllä oman tyylinsä ajan kanssa, kunhan jaksaa harjoitella ahkerasti.

Rakkaus piirtämiseen ja taiteeseen syntyi siis jo varhain. Koulussa hän piirsi ahkerasti koko luokalle sarjakuvia ja pilapiirroksia sekä osallistui menestyksekkäästi piirustus- ja kuvataidekilpailuihin.

– Tein jo silloin erittäin pikkutarkkoja töitä. Se on ominaisuus, jota edelleen hyödynnän paljon töissäni. Toki pelkistetympää olisi helpompi tehdä, mutta pidän pienistä yksityiskohdista ja niiden hiomisesta.


“Aina on tavoitteena saada aikaan paras mahdollinen lopputulos.”


Karikatyyrit tulivat mukaan kuvioihin teini-ikäisenä. Salmisen isä opetti puukäsitöitä Rauman Seminaarissa, jossa järjestettiin ilta-aikaan Rauman Taiteilijaseuran metalligrafiikan kurssi.

– Menin mukaan ja seurasin Lahdesta tullutta opettaja Tapio Lemminkäistä, joka kiersi tarkastelemassa antamiensa tehtävien toteutuksia. Hän käveli aina jonkin henkilön viereen ja ryhtyi piirtämään tästä karikatyyria lehtiöönsä, Salminen muistelee.

– Se oli hetki, jolloin hoksasin, mistä karikatyyreissa on kyse. En muista ensimmäistä itse tekemääni karikatyyria, mutta tuolloin ryhdyin piirtämään ihmisistä liioiteltuja muotokuvia.

Paistettua lohta, karamellisoitua verigreippiä ja ruskistetulla voilla maustettua perunapyreetä.


Luonne ja sielu peilautuvat silmistä

Yli 5000 karikatyyrikuvaa kertoo vahvasta omistautumisesta omalle työlle. Salminen on tehnyt jo vuosia tilaustöitä muun muassa syntymäpäivä- ja häälahjoiksi. Yhteistä kaikilla karikatyyrilahjoilla on se, että ne ovat lähes aina yllätyksiä vastaanottajalle.

– Jokainen työ vaatii huolellista keskittymistä. Yhtäkään tilausta en ole koskaan tehnyt, enkä tule tekemään sellaisella sinnepäin-asenteella. Aina on tavoitteena saada aikaan paras mahdollinen lopputulos, Salminen painottaa.

Työ lähtee liikkeelle luonnoksista. Ensin Salminen skannaa mallivalokuvan, jonka hän laittaa tietokoneen ruudun eteen. Siinä se on paikallaan koko piirtämisen ajan. Luonnoksen perusteella tilaaja voi tarkastaa, että kuvassa on kaikki kunnossa.

– Ulkonäkö on karikatyyreissa kaiken pohja. Erottuvia asioita korostetaan, eli kapeista kasvoista tehdään entistä kapeammat, pyöreistä piirteistä entistä pyöreämmät. Pään muoto, hiukset, kulmakarvat, nenä ja korvat ovat esimerkiksi sellaisia ominaispiirteitä, joita korostetaan paljon.


“Pelkistetympää olisi helpompi tehdä, mutta pidän pienistä yksityiskohdista ja niiden hiomisesta.”


Avainasemaan nousevat silmät, eli sielun peilipari.

– Katseen tulee olla juuri se oikea katse. Siinä ei voi usein kovinkaan paljoa liioitella, sillä tällöin muotokuvalta katoaa hyvin äkkiä luonne ja sielu. Vartalon koossa sen sijaan voi liioitella rajustikin. Usein hahmolle tehdään todella iso pää ja oikein pieni vartalo.

– Olen tehnyt myös kuvasarjan, jolla olen kokeillut kuinka pitkälle liioittelua voi viedä. Tein samasta henkilöstä medium-, strong-, heavy- ja överiliioitellut kuvat.

Salminen valittiin sekä Rauman että Satakunnan vuoden 2019 yksinyrittäjäksi.
(Kuva: Teuvo Salminen)


Muotokuvan ja karikatyyrin erot ovat olennaiset.

– Jos näitä kahta verrataan keskenään, on karikatyyrin tekeminen huomattavasti vaikeampaa. Siinä on haasteena löytää ne oikeat tavat korostaa niitä tiettyjä asioita.

Salmisen karikatyyreissa ovat seikkailleet muun muassa Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja povipommi Pamela Anderson.

– Vuonna 2014 pääsin pitämään omaa karikatyyri-näyttelyä Eduskunnan kirjastoon. Aiheena oli suomalaiset poliitikot. Se oli iso juttu, sillä sellaista ei ollut koskaan ennen siellä ollut, eikä ole ollut kyllä sen jälkeenkään, Salminen naurahtaa.

Kun taiteilijan katalogi on yhtä vakuuttava kuin Salmisella, voisi kuvitella, että omien suosikkien löytäminen omista töistä olisi hankalaa.

– Suosikkihahmoni on Jorma Uotinen. Hänestä tein överisti liioitellun kuvan, jonka hän myös itse näki eräässä näyttelyssä. MTV3 kuvasi kyseisen tilanteen ja tiedusteli mielipidettä, johon Uotinen vastasi pilke silmäkulmassa, ettei hän ole enää näin notkea.

– Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tykkäsi omasta kuvastaan ja tilasi sen itselleen. Hän myös kutsui minut kaupungintalolle syömään.

Rub-maustettua härän entrecôtea paahdetun valkosipulikastikkeen, persiljavoin ja frittiperunoiden kera.


Karikatyyreja, koruja, kuvia – taiteenlajit tukevat toisiaan

Raumalaistaitelijan karikatyyreja on nähty vuosikymmenien varrella sanomalehti Länsi-Suomen ja kaupunkilehti Raumalaisen lisäksi myös Satakunnan Kansassa ja Helsingin Sanomissa. Viimeksi mainittuun Salminen sai kuvansa ensimmäisen kerran esiin lehden poliittisena pilapiirtäjänä vuosina 1950-91 toimineen Kari Suomalaisen avustuksella.

– Kyselin suurelta idoliltani Karilta vinkkiä, että mihin voisin karikatyyreja tarjota. Hän kehotti lähettämään niitä Helsingin Sanomiin. Otin neuvosta kiinni ja kävin näyttämässä teoksia Janne Virkkuselle, Salminen taustoittaa.

– Jonkin ajan kuluttua Janne pyysi käymään uudestaan ja kertoi, että minut oli valittu uuteen tehtävään tekemään karikatyyreja pääkirjoituksiin. Lisäsi vielä, että sinulla oli erittäin hyvä suosittelija, eli Suomalaisen Kari.


“Haluan tehdä sellaisia juttuja, joista jää jotain näkyvää.”


Salminen on tehnyt taidetta todella laaja-alaisesti. Karikatyyrien lisäksi osaavissa käsissä on syntynyt öljyvärimaalauksia, koruja, mitaleja, taidegrafiikkaa, graafisia materiaalia ja design-tuotteita.

– Jokainen taiteenlaji vaatii omaa erikoisosaamista, mutta samalla ne tukevat toisiaan. Kaikissa näissä tehdään luonnostelua, eli yhden lajin luonnostelutavat saattavat auttaa toisen lajin luonnostelutöissä.

– Pidän myös maisemien valokuvaamisesta ja graafisesta suunnittelusta. Näitä taitoja hyödynnän kotiseutukalentereissa, joita olen tehnyt jo yli 30 vuoden ajan. Haluan tehdä sellaisia juttuja, joista jää jotain näkyvää.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on yksi monista politiikan henkilöistä, joita Salminen on kunnioittanut karikatyyrilla.


Kaunis kotikaupunki kuvien kohteena

Salminen on syntynyt Raumalla ja mies nauttiikin elämästä kotikaupungissaan. Väliin mahtuu lähes 30 vuotta muualla, kun työt veivät taiteilijan Joutsaan ja Heinolaan. Raumalla on aina ollut iso paikka Salmisen sydämessä.

– Kaupunkimme on erittäin kaunis, oikea maisemaparatiisi. Etenkin Vanha Rauma on ainutlaatuinen. Se on asia, jonka huomasin erityisesti silloin kun muutimme takaisin Raumalle. Pidän alueen kauniista näkymistä, joissa on helppo löytää hyviä valokuvauskohteita, Salminen sanoo.

Taiteilija on aina tietyllä tapaa työnsä äärellä, sillä kulkiessaan kaupungilla Salmisen katse kiinnittyy ihmisten kasvoihin. Hän naurahtaa miettivänsä usein, että minkälaisen karikatyyrin kyseisistä kasvoista saisi tehtyä.

– Se on asia, jolle en voi mitään. Varmasti joku on monet kerrat ihmetellyt, että miksi tuo tuijottaa minua tuolla tavalla.


“Kaupunkimme on erittäin kaunis, oikea maisemaparatiisi.”


Salminen kertoo tekevänsä kotona usein aamupalaa vaimolleen, mutta lounaan tai päivällisen laittajaksi hänestä ei ole.

– Heräilen tekemään hänelle aamiaista, jotta hänen on mukava tulla valmiiseen pöytään. Muuten minusta ei ole ruoanlaittajaksi, mutta onneksi vaimoni on todella hyvä kokki.

Hyväksi kokiksi Salminen kiittelee myös Kapteeninhuoneen keittiön väkeä. Rub-maustettu härän entrecôte teki vaikutuksen.

– Liha oli todella maukasta ja kastike täydensi sitä loistavasti. Erittäin hyvät makuyhdistelmät. Tulen varmasti uudemmankin kerran. Tähän miljööseen on mukava tuoda myös vieraita, Salminen kiittelee.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

Kapteeninhuoneen à la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Varaukset ja tiedustelut: 010 229 5210 ja sales@hovihotels.fi

Kapteenin pöydässä: Ville Heinola

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa istahdimme à la carte -listan maittavien herkkujen ääreen yhdessä Rauman Lukon puolustaja Ville Heinolan kanssa. Monipuoliselta listalta valikoitui lautaselle pippuripihvi irlantilaiseen tapaan eli härän sisäfileepihviä kermaisen viski-pippurikastikkeen, Padrón-paprikan ja valkosipuliperunoiden kera sekä härän ulkofileepihviä salaattipedillä yhdessä chimichurri-kastikkeen, BBQ-majoneesin ja parmesanmurujen kanssa.

Jääkiekon Liigan runkosarja on kääntynyt jälkimmäiselle puoliskolle. Näin tammikuun puolivälissä Rauman Lukko on vahvasti mukana taistelussa pudotuspelipaikasta. Sinikeltaiset ovat keränneet tähän mennessä pelaamastaan 38 ottelusta 66 sarjapistettä.

– Kauden alku meni joukkueelta todella hyvin. Sitten osui sellainen hetkellinen vaikeampi jakso, mitä tulee kaikille joskus, mutta homma on saatu käännettyä taas hyväksi. Olemme päässeet taas paremmin kiinni siihen, miten meidän tulisi pelata, puolustaja Ville Heinola sanoo.

Hän on yksi tärkeä palanen raumalaisjoukkueen puolustusta. Viime kaudella läpimurtonsa tehnyt 18-vuotias kiekkoili alkukauden NHL-seura Winnipeg Jetsin riveissä. Suomeen ja Lukkoon lainalle marraskuussa palannut Heinola on ehtinyt pelata tähän mennessä 12 ottelussa, joissa on hän on kirjauttanut yhden syöttöpisteen.

– Henkilökohtaisesti alku Suomessa oli hieman vaikea. Oli paljon prosessoitavaa, sillä vaikka pelataan samaa lajia, on NHL:n ja Liigan välillä paljon eroavaisuuksia. Se ottaa aina aikansa, mutta olen päässyt hyvin mukaan ja homma on alkanut toimia.


“Tehdään tästä yhdessä mahdollisimman hyvä tarina.”


Liigan pudotuspelit käynnistyvät maaliskuussa. Runkosarjaa on pelaamatta vielä vajaa puolet. Mitkä asiat Heinola näkee Lukon vahvuuksiksi, jotta kanaalikaupungissa pelataan kiekkoa pitkälle kevääseen?

– Urheilullisuus on ehdottomasti yksi vahvuuksista. Olemme hyvässä kunnossa ja jaksamme painaa hommia loppuun asti. Siitä puolesta ei varmasti jää mikään kiinni, Heinola painottaa.

Liigan sarjataulukko on varsin tasainen. Lukolla on matkaa esimerkiksi viidennellä sijalla olevaan JYPiin vain kolme pistettä, eikä viimeisellä kotietupaikalla oleva kauden yllättäjä ja ottelun enemmän pelannut KooKoo ole kuin kahdeksan pistettä edellä.

– Pahimmiksi vastustajiksi nostaisin kärkisijoilla olevat Kärpät ja Tapparan. Ne ovat vuodesta toiseen kovia joukkueita, mutta ei tässä sarjassa ole yhtään helppoa peliä.

Urheilullisuus on yksi Lukon joukkueen vahvuuksista.


Laadukas arki ja valmennus vetivät Raumalla

Honkajokelaislähtöinen Kankaanpään Jääkarhujen kasvatti hyppäsi Porin Ässiin C-juniori-ikäisenä. Hän harrasti nuorempana jääkiekon lisäksi myös pesäpalloa Kankaanpään Mailassa.

– Muistan kun sain joululahjaksi ensimmäisen oman lätkämailani. Sitä lähdettiin heti testaamaan ulkojäille. Pesäpallo kulki pitkään mukana, kunnes tein valinnan panostaa täysillä jääkiekkoon, Heinola taustoittaa.

– Jääkiekko on ollut aina se ykköslaji. Pienestä pitäen olen seurannut kiekkoa tiiviisti ja tekeminen on kohdistunut aina siihen.

Ässistä Heinola siirtyi edelliskesänä Lukkoon kolmivuotisella sopimuksella. Muutto 50 kilometriä etelämmäs oli tärkeä askel uralla.

– Mietin jo vuotta aiemmin, että siirto Raumalle voisi olla hyvä asia. Olin kiinnittänyt huomiota muun muassa hyvään valmennukseen ja siihen, että täällä pyritään menemään hyvällä tavalla eteenpäin, Heinola muistelee.

– Olin kuullut paljon hyvää esimerkiksi siitä laadukkaasta päivittäisestä työnteosta ja vaatimuksista, joita täällä toteutetaan. Keskustelin Lukon pelaajien kanssa ja heiltä sain hyvää signaalia siitä, miten asioita seurassa tehdään. Kokonaispaketti oli erittäin hyvä, joten päätös oli helppo.

Härän ulkofileepihviä salaattipedillä yhdessä chimichurri-kastikkeen, BBQ-majoneesin ja parmesanmurujen kanssa.


Nuori mies aloitti kauden 2018-19 A-nuorissa, mutta saatuaan syyskuussa näyttöpaikan liigamiehistössä, hän iski itsensä hetkessä suomalaiselle kiekkokartalle. 34 runkosarjaottelussa tuolloin vasta 17-vuotias puolustaja iski tehopisteet 2+12=14. Seitsemässä pudotuspeliottelussa vastaavat lukemat olivat 1+3=4.

– Minulla ei ollut kauden alussa mitään erikoisia odotuksia, vaan pyrin elämään päivän kerrallaan ja tekemään kaikki asiat mahdollisimman hyvin. Kun paikka Liigassa aukesi, pystyin näyttämään omaa osaamistani ja sitä kautta ansaitsin paikan loppukaudeksi liigajengissä, Heinola sanoo.

Ässien junioripolkua C-nuorista lähtien kulkenut Heinola on päässyt kokemaan Satakunnan paikalliskamppailut Ässiä vastaan nyt Lukon paidassa. Kohtaamiset ovat aina oma lukunsa.

– Uskon, että ne ovat kaikille erityisiä otteluita, mutta itselleni niissä on aina hyvää ekstraa.  Kyllä sen huomaa aina ennen Ässät-otteluita, että latauksessa on jotain spesiaalia.

Ville Heinola palasi Lukon paidassa Kivikylän Areenalle marraskuussa.


Fokus Liigassa, tulevaisuus NHL:ssä

Vahva debyyttikausi seurajoukkueessa ja otteet nuorten maailmanmestaruuden 2019 voittaneessa alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa nostivat miehen asemia myös kirkkaissa valoissa. NHL-seura Winnipeg Jets varasi Heinolan kesän 2019 varaustilaisuudessa ensimmäisellä kierroksella, koko tilaisuuden 20.vuorolla.

– Ei sitä oikeastaan osannut odottaa oikein mitään. Enemmänkin oli sellainen sekava tunne, kun menin varaustilaisuuteen. Oli ollut puhetta, että vuoro voisi tulla jo ensimmäisellä kierroksella, mutta arviot muuttuivat moneen kertaan, joten en tiennyt mitä tulee tapahtumaan, Heinola muistelee.

– Pyrimme lähipiirin kanssa pitämään ennakkoon mahdollisimman matalaa profiilia varaustilaisuuden suhteen. Jätettiin sen miettiminen kesään ja mentiin sillä ajatuksella, että sieltä tulee varaus sitten kun tulee, jos on tullakseen.


“He olivat nähneet jo jääkiekon, joten haastatteluissa he halusivat nähdä ihmisen jääkiekkoilijan takana.”


Tilaisuutta edelsi NHL Draft Combine -tilaisuus, jossa varausvuorossa olevat pelaajat osoittivat osaamistaan muun muassa erilaisissa testeissä ja haastatteluissa. Heinola muistelee käyneensä peräti 29 joukkueen haastateltavana. Huomionarvoista on, että NHL-seuroja on yhteensä 31, joten kiinnostuneita riitti.

– Kuuden päivän testeistä neljä ensimmäistä oli haastatteluita ja kahtena viimeisenä päivänä oli fyysiset ja muut vastaavat testit. Mielenkiintoinen viikko kaiken kaikkiaan.

– Haastatteluissa keskityttiin enemmän sellaisiin asioihin, että minkälainen olen ihmisenä. Kävimme läpi, mitä teen vapaa-ajalla ja miten suhtauduin erilaisiin asioihin. He olivat nähneet jo jääkiekon, joten haastatteluissa he halusivat nähdä ihmisen jääkiekkoilijan takana.

Heinola viimeisteli alkukaudella kahdeksassa pelaamassaan NHL-ottelussa viisi tehopistettä.


Heinola vakuutti harjoitusleirillä Jetsin valmennuksen otteillaan ja pääsi heti mukaan NHL-miehistöön. Ensimmäisestä ottelusta tarunhohtoisessa on vain hämäriä muistikuvia.

– Sen verran jännitti, ettei kauheasti jäänyt mitään muistiin. Päivä oli todella pitkä, kun odotin vain tulevaa iltaa ja matsia. Päiväunet sain nukuttua, mutta en kovin hyvin. Hienoja hetkiä ja kokemuksia.

Kyseinen runkosarjan avausottelu jäi myös historian kirjoihin. New York Rangersia vastaan pelatussa ottelussa sekä Heinolasta että Rangers-hyökkääjä Kaapo Kakosta tuli molemmista ensimmäiset NHL:ssa pelanneet vuonna 2001 syntyneet pelaajat.

– Olihan siinä tietenkin opettelemista, että miten peliä pelataan pienemmässä kaukalossa, kun tilanteet tulevat nopeammin ja pelaajat ovat todella taitavia. Pystyin sopeutumaan siihen kaikkeen, ja pelit menivät omalta osaltani mielestäni hyvin.


“Kyseinen kiekko on hyvässä tallessa kotona.”


Ensimmäinen maali näki päivänvalon NHL-uran neljännessä ottelussa lokakuussa Pittsburgh Penguinsin verkkoon. Samalla Heinolasta tuli seurahistorian nuorin maalin tehnyt pelaaja, sillä miehellä oli tuossa vaiheessa ikää 18 vuotta ja 247 päivää.

– Muistan kun maali tuli ja kädet tärisivät hetken aikaan. Ei sitä oikein heti edes tajunnut, että mitä nyt tapahtui. Pelin jälkeen kaikki tulivat onnittelemaan ja sain paljon onnitteluviestejä. Kyseinen kiekko on hyvässä tallessa kotona.

Kapteeninhuoneen à la carte on tarjolla arkisin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin 16.00-22.00.


Sopeutumisessa kentän ulkopuoliseen elämään oli isona apuna suomalaishyökkääjä Patrik Laine, joka on iso tähti Winnipegin kiekkokaupungissa. Fanit piirittävät suomalaispyssyä niin hallilla kuin kaupungillakin.

– ”Patu” on aikanaan ollut itse samassa asemassa, joten hän pystyi auttamaan monessa asiassa. Hän opetti miten hommat toimivat ja auttoi pienissä jutuissa. Iso kiitos siitä hänelle, Heinola kiittelee.

Vaikka tulokkaan otteet kentällä olivat kuin kokeneemmalla pelaajalla, jäi Heinolan pelit tässä kohtaa kahdeksaan otteluun. Hän niputti kyseisissä matseissa myös hyvät tehopisteet 1+4=5. Matkaan mahtui myös kolme peliä AHL:ssa. Paluu kotimaiseen Liigaan ja Lukon riveihin on vain loppukauden mittainen, sillä tarkoitus on suunnata takaisin ison meren taakse ensi kaudeksi.

– Sopimus on sinne ja tavoite on palata taistelemaan pelipaikka ylhäältä. Kaikki fokus on tällä hetkellä kuitenkin Lukossa ja joukkueen menestymisessä. Samalla pystyn painamaan itse hommia oman kehitykseni eteen, jotta olen valmiina myös ensi kauteen.

Nuorella pelaajalla on selvillä omat kehitysalueet.

– Tässä iässä etenkin fysiikka on se, mitä pitää kehittää. Esimerkiksi NHL:ssa on niin paljon pelejä, että siellä aerobia korostuu. Nopeutta ja voimaa pitää saada vielä lisää.

Ville Heinola keskittyy nyt täysillä Lukon menestyksen eteen, mutta tulevaisuudessa häntä odottaa taistelu vakiopaikasta Winnipeg Jetsin kokoonpanossa.


Kotimaan edustaminen on kunniatehtävä

Vuodenvaihteen Heinola vietti Suomen alle 20-vuotiaiden mukana Tshekissä pelatuissa MM-kisoissa. Vuoden takaista maailmanmestaruutta ei uusittu, mutta nuoret leijonat ylsivät aina pronssiotteluun asti.

– Suomen edustaminen on aina ollut minulle kunnia-asia. Jokainen turnaus ja maajoukkuepeli yleensäkin ovat hienoja muistoja. Näissä kisoissa ehkä paras jäi hieman piippuun, mutta kaiken kaikkiaan pelasimme ihan hyvät kisat.

Heinola pelaa nyt toista kauttaan ammattilaisena. Mitkä asiat hän nostaa kiekkoilijan työn parhaiksi puoliksi?

– Pelit ja voittaminen ovat iso osa tätä hommaa, mutta yhtälailla kaikki se joukkueen yhteinen tekeminen. Esimerkiksi pukukoppielämä tekee tästä tietyllä tapaa ainutlaatuista.


“Pippuripihvi juuri oikeanlaisella medium-asteella kypsytettynä toimii aina.”


Esikuvikseen hän nostaa Teemu Selänteen kaltaisten Leijonat-legendojen lisäksi Tampa Bay Lightningin ruotsalaispuolustaja Victor Hedmanin ja Dallas Starsia edustavan Miro Heiskasen.

– Hedmania seurasin junnuna paljon. Heiskanen taas on sellainen pelaaja, josta olen pyrkinyt imemään mahdollisimman paljon oppia.

Oppia on annettavana Heinolallakin. Hän on yksi hyvä esimerkki siitä, että kova työ palkitaan.

– On tärkeää, että nauttii siitä mitä tekee ja jaksaa painaa hommia. Vaikeaahan harjoittelu ja työnteko olisi, jos ei siitä tekemisestä nauttisi.

Pippuripihvi irlantilaiseen tapaan eli härän sisäfileepihviä kermaisen viski-pippurikastikkeen, Padrón-paprikan ja valkosipuliperunoiden kera.


Samaa pätee ruokaan. Heinola kiittelee Kapteeninhuoneen kuuluisan pippuripihvin tarjonneen nautinnollisen hetken, jota lisäsi ravintolan lämmin tunnelma.

– Piristi mieltä, kun sai syödä näin hyvää pihviä. Pippuripihvi juuri oikeanlaisella medium-asteella kypsytettynä toimii aina. Tämä oli kyllä ihan pippuripihvien eliittiä, Heinola hymyilee.

Kotikeittiössäkin taipuu toisinaan erilaiset annokset.

– Asun yksin, joten täytyyhän sitä osata itse laittaa ruokaakin. Bravuurikseni nostaisin kanawokin, sillä sitä on tullut tehtyä useammin.

On aika suunnata katseet kohti tulevia otteluita. Minkälaisia terveisiä Heinola lähettää sinikeltaisen kaupungin kiekkoylpeyden kannattajille?

– Pidetään yhtä. Tuetaan toisiamme molemmin puolin, niin sitä kautta meillä on kaikki avaimet voittoihin ja niiden myötä menestykseen. Tehdään tästä yhdessä mahdollisimman hyvä tarina, Heinola sanoo.

Kapteeninhuoneen à la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. À la carte -listaamme voit tutustua täällä.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

Varaukset ja tiedustelut: 010 229 5210 ja sales@hovihotels.fi

Kapteenin pöydässä: Riikka Piispa

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Kutsuimme vieraaksemme perinteisen joululounaan ääreen Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispan. Lounas koostui jouluisen alkupalapöydän antimista, joulun laatikoista ja kinkusta sekä jouluisen jälkiruokapöydän herkuista.

Jouluaatto kolkuttelee jo ovella. On aika rauhoittua hetkeksi hyvän ja monipuolisen joulupöydän ääreen. Rauman Kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispan kiireet alkavat  hellittää, kun vuosi kääntyy kohti loppuaan.

– Tämän vuoden osalta pahimmat kiireet alkavat jo olla ohi. Isot seminaarit ja muut tapahtumat on nyt takanapäin, ja katseet on suunnattu ensi vuoteen. Kovaa vauhtia suunnitellaan jo kevään ohjelmistoa, eli tapahtumia ja koulutuksia sekä sovitaan tapaamisia, Piispa kertoo.

Yksi iso teema, jota valmistellaan vielä joulun alla on Kauppakamarin jäsenyritysten yhteinen kesärekry-kampanja. Viime vuonna kehuja keränneen kampanjan keulahahmona oli maailman raumalaisin hesalainen eli HesaÄijä.

– Vuosi sitten tätä tempausta oli tekemässä 12 jäsenyritystämme. Tavoitteena on saada kesätyöntekijöitä Rauman seutukuntaan ja muutenkin viestittyä seudun yritysten työvoimatarpeista. Samaa asiaa ajetaan nyt eteenpäin ja lisätään kierroksia. Toiveena on saada lisää yrityksiä mukaan.


“Tehtävämme on toimia Rauman seudun menestyksen ja kasvun eteen.”


– Todennäköisesti myös HesaÄijä on taas mukana. Lisäksi on mietitty niin sanottuihin cameo-rooleihin muita tunnettuja henkilöitä. Katsotaan, miten kampanja rakentuu, kun saadaan suunnitelmat hiottua lopulliseen muottiinsa.

Rauman kaupunki ja Eurajoen kunta ovat toteuttaneet kesäteekkari-kampanjaa nyt useita vuosia. Esimerkiksi Rauman kaupunki tarjosi teekkariopintoihin liittyviin, raumalaisiin yrityksiin kesätöihin tuleville henkilöille työsopimusta vastaan ilmaiseksi kolmen kuukauden vuokra-asunnon ja paikallisen kaupunkiliikenteen bussikortin.

– Tarkoitus olisi viestiä kesäteekkari-kampanjoista kesärekrymme kanssa saman Meillä on töitä -brändin alla.

Jouluisesta alkupalapöydästä löytyy monenmoista sesongin herkkua.

Yhteistyöllä vahvaa vaikuttamista

Rauman Kauppakamari on alueensa elinkeinoelämän edunvalvonta-, yhteistyö- ja palveluorganisaatio, jonka jäsenistöön kuuluu lähes 400 seudun merkittävintä yritystä aina pienistä ja keskisuurista suuriin yrityksiin. Jäseniä ovat myös seudun kunnat eli Rauma, Eura, Eurajoki ja Säkylä.

– Tehtävämme on toimia Rauman seudun menestyksen ja kasvun eteen. Teemme erittäin tiivistä yhteistyötä Satakunnan kauppakamarin kanssa. Meillä on yhteiset vaikuttamisen teemat, joita viemme yhdessä eteenpäin, Piispa sanoo.

Kauppakamarin tehtäviin kuuluu vaikuttaminen alueensa yritystoiminnan toimintaedellytyksiin, kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen jatkuvasti kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Yritysten toimintaedellytyksiä kehitetään aloittein, lausunnoin sekä erilaisin tilaisuuksin ja yhteistyöprojektein.

– Vaikuttaaksemme kehitykseen työskentelemme paljon yhteistyössä muun muassa kansanedustajien, kuntien elinkeinotiimien, muiden järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Kaiken tavoitteena on, että seutukunnan yrityksillä olisi paremmat edellytykset toimia ja kasvaa. Muokkaamme yleistä ilmapiiriä toivottuun suuntaan.

– Kehitämme yrityksiä esimerkiksi johtamiseen, taloushallintoon ja kansainvälistymiseen liittyvien koulutusten kautta. Toimimme myös johtajien, yrittäjien ja asiantuntijoiden vertaisverkostona.

Kauppakamarin luottamustehtävissä toimii yhteensä yli 150 henkilöä seudun yrityksistä. Heistä muodostuu valtuuskunta ja 13 henkilön hallitus sekä seitsemän eri teemojen alla toimivaa valiokuntaa.

– On aivan äärettömän hienoa, että nämä ihmiset haluavat olla mukana kehittämässä tätä seutua. Se on todella suuri vahvuus, että saamme valjastettua näin laajan aivokapasiteetin viemään eteenpäin asioita, joita tulisi kehittää.

Pääruoaksi kapteenin maittavaa kinkkua ja joulun laatikoita.

Neljän kärjen strategialla elinvoimaiseen tulevaisuuteen

Kauppakamarissa, kuten yrityselämässä muutenkin, katseet on pitkällä tulevaisuudessa. Viimeisimpänä kauppakamarissa on tehty uusi strategia skenaariotyöskentelyn pohjalta.

– Katsoimme 5-10 vuoden päähän ja meillä oli kolme erilaista skenaariotarinaa. Näistä yksi oli viiden vuoden kiihtyvä alamäki, toinen hieman utopistinenkin hattaramalli ja kolmas oli jotain näiden kahden väliltä, Piispa taustoittaa.

– Näiden pohjalta luonnostelimme visiotavoitteita – asioita, joiden tulisi olla tällä seutukunnalla hyvin, jotta elinkeinoelämä menestyisi myös tulevaisuudessa.

Ykkösasiaksi nousi kasvava ja ketterä elinkeinoelämä, joka houkuttaa osaajia.

– Tämän alla on parhaan johtamisen menetelmät ja tavat. On tärkeää, että osaamme hyödyntää verkostoja ja pystymme olemaan kansainvälisiä osaajia houkutteleva seutu. Samoin esimerkiksi verkostojen ja uusimpien teknologioiden hyödyntäminen on merkityksellistä. 


“Teollisuuden ja vientiyritysten logistiset toimitusverkostot pitää olla kunnossa. Näillä asioilla on iso merkitys sille, minne yritykset sijoittuvat ja minne ne investoivat.”


Toinen kärki on vahva ja innovatiivinen koulutusjärjestelmä.

– Haluamme saada yritysten ja oppilaitosten yhteistyöstä entistäkin tiiviimpää. Asiaa pitää miettiä aina sieltä varhaiskasvatuksesta lähtien. Pitää ottaa huomioon, miten seudun yrityksissä olevia urapolkuja saataisiin paremmin näkyviin opiskelijoille. Toisaalta elinikäisen oppimisen tulisi olla mahdollista joustavan koulutuksen kautta.

Kolmantena teemana on saavutettavuus. Tässä yhteydessä ei puhuta ainoastaan maantie-, juna- ja satamayhteyksien osalta, vaan alueesta myös logistisena osaamiskeskuksena.

– Meillä on tällä seudulla runsaasti logistiikan osaamista niin yritysten kuin koulutusmahdollisuuksien osalta.

Neljäntenä kärkenä ovat elinvoimaiset kunnat.

– Sillä, että kunnat pystyvät palvelemaan hyvin, on suuri merkitys osaajien saamiseksi ja pitämiseksi seudulla. Hyvällä mallilla olevat julkiset ja yksityiset palvelut vaikuttavat vetovoimaan. Tänne täytyy olla mukava tulla asumaan ja elämään.

Alkupalapöydästä löytyy esimerkiksi silakoita, sillejä ja lohta niin rullina, levyinä kuin kraavattunakin.

Saavutettavuus kasvun keskiössä

Rauman seudun elinkeinoelämän vahvuuksiksi Piispa nostaa monipuolisen toimialarakenteen ja vientiyritysten tarjoamien kansainvälisten tehtävien runsauden. Seudulta löytyy yhtä lailla suorittavan tason kuin asiantuntija- ja johtotason tehtäviä.

– Työvoimatarpeita on esimerkiksi metalli-, metsä-, energia-, muovi- ja laivanrakennusteollisuuden puolella sekä logistiikassa. Lisäksi meillä on runsaasti elintarviketeollisuutta ja vahvaa kehitystä muun muassa matkailussa, Piispa sanoo.

Alati muuttuvassa maailmassa esiin nousee myös erilaisia haasteita, joihin pyritään valmistautumaan hyvällä suunnittelulla kuten juuri aiemmin mainitun uuden strategian neljällä kärjellä.

– Saavutettavuus tulee vastaan aina kaikessa. Puhutaan sitten Kasitiestä tai Suomen poikittaisliikenteestä, niin koetaan, että tänne on hankala päästä. Samalla myös julkisessa liikenteessä on kehittämisen varaa.


“Kaiken tavoitteena on, että seutukunnan yrityksillä olisi paremmat edellytykset toimia ja kasvaa. Muokkaamme yleistä ilmapiiriä toivottuun suuntaan.”


Kunnat kilpailevat keskenään yhtä lailla yrityksistä kuin osaajista.

– Teollisuuden ja vientiyritysten logistiset toimitusverkostot pitää olla kunnossa. Näillä asioilla on iso merkitys sille, minne yritykset sijoittuvat ja minne ne investoivat. Tässä VT8 on keskeisin väylä koko lounaiselle Suomelle, Piispa painottaa.

Eurajoella ja Säkylässä työttömyysprosentti on erittäin matala. Tilanne on hyvä, mutta samalla muodostuu tilanne, jossa työikäistä väestöä ei ole reservissä silloin, kun sitä tarvitaan. Tällöin rekrytointi suunnataan muualle Suomeen ja maailmalle.

– Työperäinen maahanmuutto on yksi mahdollinen keino saada lisää työikäistä väkeä tälle seudulle. Tämän ympäristön tulisi syleillä kansainvälisyyttä ja tarjota monipuolisia mahdollisuuksia perheille tulla tänne töihin. Ja kun heidät saadaan tänne, on tärkeää saada heidät myös jäämään paikkakunnalle.

Oppilaitoksilla on erittäin suuri rooli paikkakuntien vetovoimassa. Opiskeluiden kautta nuoret saadaan sitoutumaan paikkakuntaan, mutta samalla ne tarjoavat mahdollisuuden uudelleenkouluttautumiselle.

– Elinikäinen oppiminen korostuu etenkin nykypäivänä, kun ammatit ja työnkuvat vaihtuvat ja kun toimialoilla tapahtuu rakenteellisia muutoksia.

Jouluinen jälkiruokapöytä kruunaa lounashetken. Makeannälkään herkutellaan esimerkiksi kakuilla, tortuilla ja konvehteilla.

Vakaalla ja vahvalla elinkeinolla hyvään elämään

Elinvoimainen elinkeinoelämä vaikuttaa jokaisen meidän arkeemme. Vakaa ja vahva yrityselämä luo lisää työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia sekä veroeuroja, joilla ylläpidetään yhteistä hyvinvointia ja palveluita.

– Kun yrityksillä menee hyvin, menee meillä kaikilla hyvin. Se on loppujen lopuksi kaiken tekemisen perusta, että ihmisillä olisi hyvä elämä, Piispa hymyilee.

Hän itse on kotoisin Mikkelistä. Matka länsirannikolle on kulkenut Jyväskylän, Lahden ja Espoon kautta. Eurajoelle Piispa muutti yhdessä miehensä kanssa vuonna 2011.

– Aloitin vuonna 2015 Rauman Yrittäjien toiminnanjohtajana, josta jäin opintovapaalle tavoitteena suorittaa kesken ollut diplomi-insinöörin tutkinto loppuun. Kesken opintovapaan tuli tämä nykyinen paikka hakuun ja sillä tiellä nyt ollaan.

– Rauman Yrittäjät on edelleen keskeinen yhteistyötaho vaikuttamisen ja yritysten verkostoitumisen edistämisessä. Siellä tehdään erittäin hyvää työtä seudun vetovoimaisuuden eteen.


“Kun yrityksillä menee hyvin, menee meillä kaikilla hyvin.”


Kahdeksan vuoden aikana Piispa on ehtinyt kotiutua seudulle hyvin. Perheellisenä Piispa kuvailee Eurajokea lapsiperheen paratiisiksi.

– Tällä seudulla on kiinnostavia yrityksiä sekä sopivasti tekemistä ja toimintaa tähän elämänvaiheeseen, kun lapset ovat pieniä. Samalla täällä on myös kansainvälisyyttä. On mahtavaa, että täältä lähdetään rohkeasti maailmalle tekemään asioita.

– Kulttuurishokkeja ei ole juurikaan tullut, sillä asuessani eri paikkakunnilla olen tottunut erilaisiin ihmisiin. Savolaisille tyypillisen huumorin lajin, vedettämisen kanssa tosin täytyy aina hieman hillitä itseään, Piispa naurahtaa.

Paikallinen ruokaravintolakulttuuri saa Piispalta kiitosta, samoin päivän joululounas.

– Tämä oli tämän talven ensimmäinen joululounaani ja oli kyllä erittäin hyvää. Aivan päällimmäisenä jäi mieleen graavilohi, joka oli maustettu todella hyvin. Käyn Kapteeninhuoneessa keskimäärin kerran kuukaudessa. Alkupalapöytä on runsas ja raikas, josta saa koostettua itselleen monipuolisen lounaskokonaisuuden.

Jälkiruokapöydän makeat ja juustot kruunaavat joululounaan. Mitä kaikkea kuuluu Riikka Piispan jouluun?

– Joulu merkitsee minulle rauhoittumista perheen kesken sekä ystävien tapaamista. Näissä merkeissä joulu sitten vietetäänkin, Piispa kertoo.

Kapteeninhuoneen joululounas on tarjolla 9.-20.12. välisen ajan jokaisena arkipäivänä klo 11.00-14.00.

Tarjolla on runsas jouluinen alkupala- ja jälkiruokapöytä. Lämpimäksi ruuaksi voit valita perinteisesti joulun laatikot ja kinkun hintaan 30€ tai lautasannoksina tarjottavan kala- tai pihvilounaan. Kevyemmän lounaan nautit valitsemalla alkupala- ja jälkiruokapöydän ilman pääruokaa hintaan 24€. 

Lounaslistan löydät tästä.

Ravintola Byssan joululounas tarjolla torstaina 12.12., keskiviikkona 18.12. ja torstaina 19.12. Lue lisää tästä.

Juhlatalo Johtolassa joululounas tilauksesta yli 20 henkilön ryhmille. Lue lisää tästä.

Varaukset ja tiedustelut: 010 229 5210 ja sales@hovihotels.fi

Kapteeninhuoneen uusittu à la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen à la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Saku Vätti

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Marraskuun lopulla lounasvieraaksemme saapui Rauman vuoden nuoreksi yrittäjäksi valittu Saku Vätti. Alkupalapöydän antimien jälkeen pääruoaksi valikoitui paistettua siikaa punajuuririsoton ja paahdettujen hunajaporkkanoiden kera sekä härän sisäfileepihvi pippurikastikkeella ja valkosipuliperunoilla.

Rauman Yrittäjät ry palkitsi vuotuisessa Syysjuhlassaan paikallisia yrityksiä ja yrittäjiä. Lokakuussa Tilausravintola Juhlahovissa kunniaa keräsivät Vuoden yritys Leimet Oy, Vuoden yksinyrittäjä Teuvo Salminen, Vuoden yrittäjänainen Irene Lehti ja Vuoden nuori yrittäjä Saku Vätti. Lue lisää palkituista täältä.

Kutsuimme palkituista kapteenin pöytään lounaalle Saku Vätin. Ahkerana ja aikaansaavana tunnettu mies on luonnollisesti otettu saamastaan Vuoden nuori yrittäjä -palkinnosta. Hän jakaa kunniaa myös vaimolleen Tii-Marille.

– Tämä on meidän yhteinen palkintomme, joka kertoo mielestäni siitä, että olemme tehneet oikeita asioita ja menneet oikeaan suuntaan. Kyseessä on merkki kovasta työstä ja samaan aikaan se kannustaa toimimaan jatkossakin yhtä kovalla intohimolla, Vätti sanoo.

– Reseptimme on, että jos asetamme jotain tavoitteita, niin teemme kaikkemme pyrkiäksemme siihen asetettuun maaliin. Haastavina aikoina on vedetty omasta selkänahasta se tarvittava lisävirta. Myös henkilökunta on iso tukiranka, eikä kauppa pyöri ilman heitä. On tärkeää, että he jakavat sen kyläkauppa-ideologian, jota haluamme vaalia.


“Tämä on meidän yhteinen palkintomme, joka kertoo mielestäni siitä, että olemme tehneet oikeita asioita ja menneet oikeaan suuntaan.”


Vätin pariskunnan taival kauppiaina alkoi maaliskuussa 2015, jolloin he ottivat ohjat Rauman Lapissa sijaitsevasta K-market Lapinpadasta. Kauppa on sen jälkeen palkittu asiakkaiden äänestyksessä vuoden 2017 Suomen parhaana K-marketina. Samana vuonna Vätti palkittiin Satakunta-Pohjanmaan -vuoden K-market-kauppiaana. Tunnustuksessa painoivat erinomainen myynnin ja asiakastyytyväisyyden kehitys.

Yhden kaupan taktiikkaa kesti kolmisen vuotta kunnes kauppojen lukumäärä lähti nousemaan vauhdilla.

– Sain puhelun, jossa kerrottiin, että tarjolla olisi lisähaastetta. Tuo haaste oli K-market Oripää. Kun lähdimme sinne kauppiaiksi, tuli muutaman kuukauden kuluttua mukaan K-market Yläne ja siitä pari kuukautta myöhemmin Alastaron K-market, Vätti muistelee.

Härän sisäfileepihvi pippurikastikkeella ja valkosipuliperunoilla.

Pariskunta ehti pyörittää hetken aikaa neljää kauppaa, kunnes ottivat syyskuussa 2018 mukaan vielä K-Supermarket Eurajoen portin. Ennen tätä tuli kuitenkin tunne, että neljä kauppaa on liikaa, eikä viiden pyörittäminen samaan aikaan ollut edes vaihtoehto.

– Sitä koki asian niin, ettei pysty olemaan oikein missään niistä täysipäiväisesti ja täysipäisesti mukana, kun istuu koko ajan autonratissa. Kauppiaan tulee olla läsnä ja tavoitettavissa, mutta jo neljän kaupan pyörittämisessä katosi kosketus henkilökuntaan ja asiakkaisiin.

– Kun päivittäisen neljän tunnin ajokierroksen jälkeen palasi kotiin, oli aina olo, ettei ole saanut mitään aikaiseksi. Sitä tietyllä tapaa väsyi siihen riittämättömyyden tunteeseen.

Vätit luopuivat Oripään, Yläneen ja Alastaron kaupoista lokakuussa 2018. Nyt he pyörittävät yhdessä ammattitaitoisten henkilökuntiensa kanssa Eurajoen porttia ja Lapinpataa. Molempia paikkakuntia yhdistää Vätin mukaan yrittäjämyönteisyys.

– Lapissa on koko ajan läsnä vahva ja positiivinen yhteisöllisyys. Siellä puhalletaan yhteiseen hiileen, ihmiset pitävät toisistaan huolta ja kaikki haluavat, että Lappi pärjää. Eurajoella hienoa on se, miten vallitsevasta meiningistä aistii, että kunnalla ja kuntalaisilla menee hyvin. Työllisyystilanne on hyvä ja kuntaa johdetaan hyvin, katse on positiivisesti tulevaisuudessa.

Vuoden nuoren yrittäjän, Saku Vätin palkitsi Länsi-Suomen Osuuspankki ja Lapin Osuuspankki.
(Kuva: Elmeri Elo / Rauman Yrittäjät ry) 

Kesäkapiaisesta kohti kauppiaan uraa

Nuorena miehenä Vätti aloitteli uraansa kaupan alalla TET-harjoitteluilla ja kesätöillä Euran K-maataloudessa. 

– Työskentelin siellä, kunnes isästäni tehtiin myymäläpäällikkö ja hän totesi, ettei kaksi Vättiä sovi saman katon alle. Hän suositteli hakemaan töitä tien toisella puolella sijainneesta K-market Visosta, Vätti naurahtaa.

– Siellä opettelin kädestä pitäen esimerkiksi lihahommat, salaattien teon ja leikkeleiden siivuttamisen. Olin sellainen myymäläpäällikön lisäkäsi, joka teki kaikkea aina jouluvalojen ripustamisesta myymälävarkaiden jahtaamiseen.

K-market Visossa vierähti kolmisen vuotta, kunnes oli aika suunnata suorittamaan varusmiespalvelusta. Suomen Puolustusvoimat sai miehestä myös puoleksi vuodeksi vänrikin.

– Sieltä tarjottiin jatkosopimusta, mutta odotimme silloin esikoistamme ja kieltäydyin tarjouksesta. Hain ammattikorkeakouluun ja tein metallihommia Köyliössä ennen kuin opiskelupaikka aukesi.

Saku ja Tii-Mari Vätin taival kauppiaina alkoi maaliskuussa 2015 K-market Lapinpadassa.

Saku ja Tii-Mari suorittivat yhtä aikaa maaseutu- ja elinkeinojen koulutusohjelman Hämeen Ammattikorkeakoulussa Tammelassa. Saku haki tutkintoon sisältyvään harjoitteluun paikkaa, paikallisesta Citymarketista, josta avautui miehelle myös työpaikka opiskeluiden oheen.

– Kun olin ollut Citymarketissa hetken aikaa, kauppias kysyi, olinko koskaan miettinyt kauppiasuralle lähtemistä. Myönsin, että se oli kyllä käynyt mielessä, mutta jotenkin siinä vaiheessa ykkösasiana oli aina ollut sukumme maatilan jatkaminen.

Vätti sai ideasta kuitenkin kipinän ja laittoi Keskolle hakemuksen kauppiasvalmennukseen. Hän sai Keskolta puhelun, mutta keskusteluissa tultiin yhdessä siihen tulokseen, että kesken ollut koulu kannattaa suorittaa loppuun ja hakea sen jälkeen uudestaan valmennukseen.

– Olin käynyt siinä vaiheessa koulua vajaat kaksi vuotta ja päätin ottaa kunnon loppukirin. Suoritin kahdessa ja puolessa vuodessa neljän vuoden tutkinnon. Tein kaiken mahdollisen, mistä vain sai opintopisteitä ja kurssit täyteen.

Rauman Lukko muisti kotiottelunsa alla pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa valintaa vuoden nuoreksi yrittäjäksi.
(Kuva: Elmeri Elo / Rauman Lukko)

Ymmärrys alkutuotannosta vahvistaa yhteistyötä

Kun opiskelut olivat paketissa, oli aika ottaa jälleen yhteyttä Keskoon. Kauppiastyöharjoittelun Vätti suoritti tutussa paikassa eli Forssan Citymarketissa. Tii-Marin saatua omat opintonsa loppusuoralle, alkoi pariskunnan mieli vetää takaisin kotikonnuille Säkylään.

– Saimme molemmat töitä Säkylään rakenteilla olleesta uudesta K-Supermarketista. Siinä vierähti sellainen reilu vuosi, kunnes saimme puhelun Keskolta, että kiinnostaisiko lähteä K-Market Lapinpataan kauppiaiksi, Vätti muistelee.

Aivan rakkaudesta ensisilmäyksellä ei voida puhua, sillä Lapin hiljaisuus laittoi aluksi pariskunnan mietteliääksi.

– Istuimme kaupan pihassa autossa ja pohdimme, uskallammeko lähteä tähän mukaan. Molemmilla oli kuitenkin sellainen fiilis, että tähän tilaisuuteen täytyy tarttua. Näimme sen potentiaalin, mitä kaikkea siellä voisi tehdä ja mihin asioihin lähtisimme panostamaan.


“Suoritin kahdessa ja puolessa vuodessa neljän vuoden tutkinnon. Tein kaiken mahdollisen, mistä vain sai opintopisteitä ja kurssit täyteen.”


Ensimmäisen yhdeksän kuukauden kauppiastaivalta Vätti kuvailee ketsuppipullon aukeamisen odotteluksi.

– Työ alkoi pikkuhiljaa tuottaa tulosta. Meillä ei ollut silloin vielä mahdollista pitää paljoa työvoimaa, joten omasta selkänahasta revittiin mahdollisimman paljon. Sitä kautta tulimme asiakkaiden kanssa tutuiksi ja luottamus kasvoi niin kauppiaaseen kuin itse kauppaankin, Vätti kertoo.

Lapinpadan palvelut kasvavat edelleen kovaa vauhtia.

– Lähdimme aikanaan kaupan alalle, sillä tykkäämme olla ihmisten ja ruoan kanssa tekemisissä. On kyse sitten ruoantuotannosta, sen jälleenmyynnistä tai markkinoille pääsyn edesauttamisesta, saa sitä tehdä yhteistyössä ihmisten kanssa.

Maatilan kasvattina Vätillä on vahva tausta ja ymmärrys ruoantuotannosta aina sieltä alkujuurilta saakka.

– Tiedän, mitä arki maatilalla on. Arvostan tuottajia suuresti. Kun myymme esimerkiksi hernettä pakastealtaasta, niin tiedän tasan tarkkaan miten se on tuotettu, koska sitä kasvaa meillä kotona ja olen ollut itse herneenkylvössä mukana ja seurannut kasvua.

Paistettua siikaa punajuuririsoton ja paahdettujen hunajaporkkanoiden kera.

Molemminpuolinen kunnioitus takaa toimivan arjen 

Kun pariskunta työskentelee ja elää yhdessä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa, on suuri riski, ettei yhteentörmäyksiltä voida välttyä. Vätin mukaan asian saa toimimaan hyvin, kun löytyy oikeanlainen työnjako ja toimiva vuorovaikutus.

– Molemmilla täytyy olla omat osa-alueet, joihin toinen ei mene sorkkimaan. Täytyy luottaa siihen, että toinen hoitaa oman osastonsa. Kyse on molemminpuolisesta kunnioituksesta ja siitä ettei pidetä toista ikinä itsestäänselvyytenä – ollaan sitten töissä tai kotona, Vätti painottaa.

– Olemme keskustelleet paljon näistä asioista ja keskustelemme edelleen tasaisin väliajoin. Vaikka molemmilla on omat vastuualueet, täytyy toisen pystyä paikkaamaan toista. Olemme kasvaneet tälläkin saralla hyvin yhteen.


“Kyse on molemminpuolisesta kunnioituksesta ja siitä ettei pidetä toista ikinä itsestäänselvyytenä – ollaan sitten töissä tai kotona.”


Myös se helpottaa paljon, että siinä missä Saku on aamuvirkku, on Tii-Mari iltavirkku. Tällöin molemmilla on tietyllä tapaa myös omaa aikaa.

– Minulla on herätyskello soittamassa klo 3.15, mutta saatan herätä jo kahdelta ja hoitaa siinä esimerkiksi kauppojen asiakasviestejä ja sosiaalisen median päivityksiä. Olen parhaimmassa vireessä siinä neljän aikaan, ja siitä on mukava lähteä kaupalle.

Kauppiaan työn tärkeimmäksi arvoksi Vätti nostaa intohimon omaa työtä kohtaan. Tätä tukevat ahkeruus sekä omien voimavarojen ja resurssien tunnistaminen.

– Täytyy tunnistaa itse, milloin mennään äärirajoilla. Kun mennään siitä yli, yhtäkkiä homma ei olekaan enää mielekästä. Jos olet aina se miinusmerkki, joka astuessaan huoneeseen pudottaa tunnelman, niin silloin sitä imee helposti kaikki voimat myös niiltä, joilla sitä voimaa olisi.

Saku ja hänen poikansa Elias pääsivät pudottamaan keskiviikkona Lukko-Pelicans -ottelun aloituskiekon.
(Kuva: Elmeri Elo / Rauman Lukko)

Rakkaus ruokaan välittyy

Vastapainoa vauhdikkaaseen yrittäjän arkeen Vätti saa urheilukentän laidalta. Viikonloput pyritään pyhittämään mahdollisimman hyvin perheelle.

– Vapaa-aikamme menee pääsääntöisesti lasten harrastuksissa. 12 vuotta täyttävä tyttäremme pelaa pesäpalloa ja lentopalloa, 10-vuotias poikamme salibandya. Harjoitukset täyttävät arki-illat ja pelit täyttävät viikonloput.

– Lisäksi matkustelemme ja vietämme aikaa kotona. Meillä on vanha maalaistalo, jossa on oma tunnelmansa, kun koirat pyörivät jaloissa. Monta kesää olemme meinanneet golfata, mutta vielä ei sitä ole päästy tekemään. Viime kesänä käytiin niin lähellä, että golfbagi kulki jo autossa mukana, Vätti naurahtaa.

K-Supermarket Eurajoen portista löytyy oma lounasravintolansa, jossa Vätit useimmiten nauttivat lounaansa. Saku tunnustautuu aktiiviseksi kotikokiksi.

– Lounaamme on monipuolinen ja sellainen, josta välittyy rakkaus ruokaan. Kotikeittiössä omia bravuureitani ovat pippuripihvi ja naudan palapaisti. Tykkään myös leipoa. Taikinan vaivaaminen ja valmiin tuotteen uunista ulos ottaminen ovat hyviä tapoja jättää stressi taakse.

Kauppiasura on koko Vätin perheen yhteinen juttu. Kuvassa kauppiaat Saku ja Tii-Mari sekä heidän lapsensa pikkukauppiaat Elias ja Ellen.

Vätti kehuu, että rakkaus ruokaan välittyy myös Kapteeninhuoneen päivän lounaalla olleesta härän sisäfileepihvistä sekä pippurikastikkeesta ja valkosipuliperunoista.

– Oli kyllä todella hyvä annos ja pihvi oli täydellisen murea. Myös ravintolan tunnelma teki vaikutuksen. Tänne tullessa kokee sen, että kaikki ovat tervetulleita, Vätti kiittelee.

Ennen kuin on aika viimeistellä lounashetki kupillisella kahvia, on kysyttävä, että miten vuoden nuori yrittäjä kannustaisi yrittäjyyttä harkitsevia nuoria tarttumaan unelmiinsa?

– Ensin täytyy löytää se oma juttu, olla realisti ja valmis laittamaan kaiken peliin. Jos mahdollista, niin suosittelen keräämään työelämästä ensin kokemusta kyseisestä alasta ja ottamaan oppia jo toimivilta yrittäjiltä. Sitten kun on aika hypätä niin sanottuun syvään päähän, on hyvä olla valmis verkosto, johon tarvittaessa tukeutua ja josta pyytää neuvoa.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

Uusittu à la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen À la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Ninni Kekki

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa istahdimme lounaalle Rauman teatterissa näyttelijänä työskentelevän Ninni Kekin kanssa. Lounashetki aloitettiin alkupalapöydän kylmistä kala- ja lihaherkuista. Pääruoaksi valikoitui päivän listalta valkosipuli-parmesankuorrutettua lohta hollandaise-kastikkeen ja paahdetun perunasalaatin kera sekä härän sisäfileepihvi risotolla, friteeratulla varsiparsakaalilla ja herukkasiirapilla.

Syksy kääntyy kohti talvea ja Rauman teatterissa eletään jälleen viihdyttävää näytöskautta. Ohjelmistossa menevät parhaillaan romanttinen musiikkikomedia Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä ja tragikomedia Myydään 3H+K. Näyttelijä Ninni Kekillä on rooli molemmissa.

– Arki alkaa pikkuhiljaa tasaantua, kun saimme ensin puristettua musiikkikomedian ja heti perään tragikomedian treenijaksojen ja ensi-iltojen kautta näytökset kunnolla käyntiin. Alkusyksy oli siis melko hektistä aikaa, Kekki hymyilee.

Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä -näytelmässä Kekillä on niin sanottu sivurooli päähenkilön yhtenä tyttöystävänä. Myydään 3H+K -tragikomediassa hänellä on työn alla uran ensimmäinen päärooli.

– Päärooli tuo mukanaan isoa vastuuta, mutta onhan se aina myös hieno mahdollisuus. En osannut odottaa saavani pääroolia, mutta totta kai yllätyin positiivisesti. Tykkään tästä Ronjan hahmosta, sillä siinä on paljon eri sävyjä ja suuntia.

Kyseisessä näytelmässä on paljon draamaa komedian vivahtein. Lavalla käsitellään isoja aiheita, kuten tahatonta lapsettomuutta, äidin ja tyttären suhdetta sekä pari- ja ystävyyssuhteita.

– Teksti on samaan aikaan koskettava ja hauska. Hauskuus tulee yleisölle ilmi helposti samaistuttavista aiheista. Jokaisella meillä on varmasti kosketuspintaa niihin aiheisiin, joita näytelmässä käsitellään, ja sitä kautta jokainen löytää itselleen tuttuja tilanteita.

Ninni Kekki tekee uransa ensimmäisen pääroolin Myydään 3H+K -tragikomediassa. Taustalla Juha Kulmala.
(Kuva: Henna Junnila / Rauman teatteri)

Ulkopuolisen silmin samaan aikaan kahden eri näytelmän eri roolin työstäminen saattaa kuulostaa haasteelliselta. Ammattilaiselta tämä käy kuitenkin kuin luonnostaan.

– Molemmissa näytelmissä on kaksi aivan eri maailmaa, mikä helpottaa omalta osaltaan roolien vaihtoa. Ajatukset on kuitenkin jo teatterille mennessä suunnattu siihen kyseisen illan rooliin. Viimeistään hahmoon hyppää kunnolla siinä vaiheessa, kun vetää roolivaatteet päälle, Kekki kertoo.

– Valmistaudun rooleihin eri tavalla. Joihinkin rooleihin huomaan tarvitsevana enemmän henkistä valmistautumista. Yksi tällainen rooli on juuri Myydään 3H+K -näytelmän Ronjan rooli, jossa käydään lavalla läpi paljon isoja tunteita.


“Kun suhtautuu asioihin avoimin mielin, pystyy paremmin vastaanottamaan oppia.”


Roolit lähtevät rakentumaan siitä hetkestä, kun näyttelijä saa käsikirjoituksen eteensä. Homma pyörähtää todenteolla käyntiin lukuharjoituksilla. Kekki naurahtaa, että intensiivisen treenijakson aikana rooli tulee toisinaan myös uniin.

– Lukuharjoituksissa lähdetään tutustumaan siihen, mitä kaikkea omalle roolihahmolle tapahtuu. Tämän jälkeen kohtauksia ja tapahtumia käydään läpi ja analysoidaan yhdessä ohjaajan kanssa. Kun harjoitukset siirretään lavalle, alkaa rooli muotoutua entistä tarkemmaksi, kun sijainnit ja fyysinen tekeminen tulevat mukaan.

Härän sisäfileepihvi risotolla, friteeratulla varsiparsakaalilla ja herukkasiirapilla.

Avoimin silmin kerryttää uutta oppia

Porilaislähtöinen Kekki on työskennellyt Rauman teatterissa kiinnitettynä näyttelijänä reilun vuoden päivät. Jo tätä ennen hän oli talossa vajaan vuoden ajan vierailevana näyttelijänä.

– Tulin silloin Lallis-musikaaliin vierailijaksi. Olen viihtynyt Raumalla ja Rauman teatterissa todella hyvin. Talo ja kaupunki ovat täynnä ihania ihmisiä. On ollut kiva työskennellä tässä porukassa, Kekki kiittelee.

Näyttelijäura ammattiteattereissa alkoi jo 12-vuotiaana. Tuolloin hän haki ja pääsi mukaan Porin teatterissa esitettyyn Myrskyluodon Maija -näytelmään Marian rooliin.

– Se sytytti minuun kipinän. Tajusin, että olisi upeaa jos tällaista saisi tehdä joskus työkseen. Näyttelemisessä rakastan sitä, kun saa heittäytyä, esiintyä ja tehdä erilaisia rooleja, joihin voi tuoda jotain omaa mukaan.

Ensimmäisestä kipinästä huolimatta näyttelijäntyö jäi hetkeksi aikaa sivummalle. Seuraavan kerran hän palasi Porin teatteriin vuonna 2011 The Producers -näytelmään.

– Siitä jäin sitten tälle tielle ja olin mukana Porin teatterissa useammassakin musikaalissa. Niihin vuosiin mahtui myös esimerkiksi The Sound of Music, Housut pois ja Olavi Virta -musikaali.

Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä -musiikkikomediassa lavalla nähdään muun muassa Veera Tapanainen (Vas.), Raisa Sorri, Ninni Kekki ja Mona Lehtola.
(Kuva: Henna Junnila / Rauman teatteri)

Samaan aikaan Kekki suoritti kauppatieteiden opintoja. Hän valmistui maisteriksi vuonna 2017. Palo teatterin tekemiseen hehkui kuitenkin vahvempana.

– Opiskelin aivan toista alaa, mutta mitä enemmän tein teatteria, sitä enemmän koin näyttelemisen omaksi alakseni. Suoritin opinnot loppuun, sillä koskaan ei voi tietää, vaikka vielä jonain päivänä päätyisikin työskentelemään kauppatieteen alalla.

Kekki on valmistunut myös Palmgren Konservatoriosta muusikoksi pääaineenaan pop/jazz-laulu. Hän tekee paljon keikkaa soolona, duona ja bändien solistina. Nämä taidot tukevat myös näyttelijän työtä.

– Olen laulanut ja soittanut pianoa pienestä asti. Musiikki ja teatteri ovat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan, mutta samalla niissä on sopivasti eroavaisuuksia. Teatterissa ollaan lavalla roolissa, mutta muusikkona omana itsenään, Kekki pohtii.


” Jokaisella meillä on varmasti kosketuspintaa niihin aiheisiin, joita näytelmässä käsitellään.”


– Lasken musiikin omaksi vahvuusalueekseni. Lisäksi koen, että minulla on hyvä tilannetaju. Teatterihan on toistoa, mutta sinne mahtuu niitä pieniä asioita, jotka tekevät jokaisesta näytöksestä hieman erilaisen.

Näyttelijällä tulee olla halu oppia uutta ja kehittyä jatkuvasti. Taidot ja tiedot karttuvat tekemisen kautta.

– Jokaiselta ohjaajalta ja kokeneemmilta kollegoilta oppii aina jotain uutta, kunhan vain pitää silmät ja korvat auki. Kun suhtautuu asioihin avoimin mielin, pystyy paremmin vastaanottamaan oppia.

Valkosipuli-parmesankuorrutettua lohta hollandaise-kastikkeen ja paahdetun perunasalaatin kera.

Hyvä tiimi luo onnistuneen lopputuloksen

Myydään 3H+K on Kiti Kokkosen käsikirjoittama ja Ria Katajan ohjaama tragikomedia. Lavalla nähdään Kekin lisäksi Juha Kulmala, Mona Lehtola ja Raisa Sorri.

– Meillä on kasassa mahtava tiimi. Oman roolihahmoni kannalta tässä on mielestäni parhaat vaihtoehdot näyttelemään poikaystävää, äitiä ja ystävää. Heidän kanssaan on helppo saada nämä suhteet toimimaan ja olla luottavaisin mielin lavalla, Kekki kiittelee.

Sekä Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä – että Myydään 3H+K -näytökset pyörivät parhaillaan Rauman teatterissa. Molemmat jatkavat ohjelmistossa myös ensi keväänä.

– Kyseessä on kaksi täysin erilaista kotimaisen kirjoittajan ja ohjaajan tekemää näytelmää, joten kannattaa tulla kokemaan molemmat. Nämä tarjoavat jotain sellaista uutta, mitä ei teatterikentällä ole viime aikoina nähty.

Myydään 3H+K -tragikomediassa Kekin (oik.) ystävää näyttelee Raisa Sorri ja poikaystävää Juha Kulmala.
(Kuva: Henna Junnila / Rauman teatteri)

Vapaa-ajallaan Kekki hakee vastapainoa työlle lenkkeilemällä ja käymällä ryhmäliikunnoissa. Koko kaupungin kauneus ja etenkin Vanha Rauma ovat tehnyt häneen suuren vaikutuksen. 

– Rauma on kompaktin kokoinen paikkakunta täynnä sydämellisiä ihmisiä. Tykkään rauman kielestä, se on kivaa vaihtelua porin murteeseen, Kekki naurahtaa.

Paikallista lounastarjontaa hän kuvailee monipuoliseksi ja laadukkaaksi. Kapteeninhuoneen valkosipuli-parmesankuorrutettu lohi hollandaise-kastikkeen ja paahdetun perunasalaatin kera maistuivat paremmin kuin hyvin.

– Alkupalapöydästä löytyi todella laajasti erilaisia vaihtoehtoja. Lohi-annosta ei voi liikaa kehua. Kalassa oli erittäin hyvä suola, ja se on aina tärkeää. Kapteeninhuoneelle pitää tulla ehdottomasti uudestaankin.

Entä miten kokkaus sujuu näyttelijältä kotikeittiössä?

– Minulla on muutamia ruokia, joita teen useammin. Nykyään teen kasvispainotteista ruokaa. Silloin kun kokkaan vain itselleni, niin en jaksa panostaa aivan niin paljoa, mutta nautin kyllä hyvästä ruoasta ja suuntaan mielelläni hyvään ruokaravintolaan.

Tutustu Rauman teatterin ohjelmistoon tästä. Kolmas näytös Ravintola Kapteeninhuoneessa – draamalla tai ilman. Rauman teatterin näytelmän pääsylipulla* saat nimittäin -20% alennuksen Á la Carte -listan ruoka-annoksista (*Lipussa Kapteeninhuoneen kuponki).

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Joni Rokosa

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa kutsuimme lounasvieraaksemme Rauman SalBan urheilutoimenjohtaja Joni Rokosan. Lounaaksi nautimme alkupalapöydän antimien lisäksi kaurapaneroitua ahventa porkkanapyreen ja yrtticrémellä täytetyn uuniperunan kera sekä härän sisäfileepihvin sienikastikkeella ja paistetuilla persiljaperunoilla.

Salibandyliitto julkisti lokakuun puolivälissä vuosittaisen Salibandyseurat suuruusjärjestyksessä -tiedotteensa. Rauman SalBa kohensi sijoitustaan kyseisellä listalla huimasti nousten vuodessa 41.sijalta sijalle 24. Seuran urheilutoimenjohtaja Joni Rokosa on vallitsevaan tilanteeseen luonnollisesti tyytyväinen.

– Seurassamme on 455 rekisteröityä pelaajaa, mikä nostaa meidät Satakunnan suurimmaksi salibandyseuraksi. Tämä yksi visio seuramme strategiassa, joten olemme oikealla tiellä, Rokosa sanoo.

Hieno lukema ei kuitenkaan kerro vielä edes koko totuutta, sillä seura liikuttaa vieläkin suurempaa määrää lajin harrastajia.

– Kyseisestä lukemasta puuttuu kokonaan meidän harrasteryhmämme, eli säbäkoululaiset ja aikuisten harrastesäbäryhmä. Säbäkoulun kahdessa eri ryhmässä on yhteensä noin 70 lasta ja harrastesäbässä parisenkymmentä varttunutta nuorta. Näin ollen kokonaisharrastajamäärä pyörii siellä 550 paikkeilla.


“Seuramme ehdoton vahvuus on yhteisöllisyys.
Meillä on jokaisella tasolla hyvä henki ja tekemisen meininki. “


Salibandyn kasvu on ollut Suomessa vauhdikasta. Tämä näkyy luonnollisesti myös harrastajamäärissä. SalBa liikutti kaudella 2013-14 yhteensä 253 henkilöä, joten määrä on käytännössä tuplaantunut reilussa viidessä vuodessa.

– Seurassamme on tehty laajalla rintamalla hyvää työtä, mutta samalla me tiedostamme sen, että töitä on paljon vielä myös edessäpäin. Mitä isompi seuramme on, sitä enemmän työtä ja sitä kautta vapaaehtoistoimijoita tarvitsemme toimintamme pyörittämiseen.

Nuorimmat harrastajat ovat Säbäkoulun 5-vuotiaita poikia ja tyttöjä. Ikäkausijoukkueiden ikähaarukka on vuonna 2011-syntyneistä täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleviin A-junioreihin.

– Harrastajamäärien kasvuun on vaikuttunut isolta osin se, että olemme rakentaneet ja panostaneet tyttösalibandyn polkuun. Työ tämän eteen alkoi vuonna 2017. Olemme tehneet sen eteen aktiivisesti töitä ja jalkautuneet esimerkiksi alueen kouluihin kertomaan toiminnastamme.

Kaurapaneroitua ahventa porkkanapyreen ja yrtticrémellä täytetyn uuniperunan kera.

Yhteisöllisyys kasvaa avoimesta toiminnasta

Kuten muissakin seuroissa, myös SalBassa vapaaehtoistoimijoilla, eli valmentajilla, huoltajilla ja joukkueenjohtajilla on iso merkitys laadukkaan arjen pyörittämisessä ja seuran eteenpäin viemisessä.

– Haluamme olla samaan aikaan tasa-arvoisesti kilpa- ja harrastusorganisaatio. Panostamme molempiin osa-alueisiin. Lisäksi haluan korostaa, että esimerkiksi valtakunnallista Divaria pelaavien A-tyttöjen ja C-poikien joukkueissa tuki on tullut seuralta, mutta se tärkein työ on tehty siellä joukkueen sisällä, Rokosa kiittelee.

Vapaaehtoistoimijat pääsevät osallistumaan myös seuratoiminnan kehittämiseen. SalBa järjesti lokakuussa kehitysillan, jonka tavoitteena oli kerätä tulevaisuuden kehitysideoita suoraan sieltä kentän tasolta.

– Tuon illan tärkein tehtävä oli saada kirjattua ylös entistä paremmin vapaaehtoistemme kehitysideoita seuran toiminnan laadun parantamiseksi. Sain hyvää dataa kentän ajatuksista. Sen perusteella pystyn tekemään ensi kauden perussuunnitelmat entistä enemmän seuramme näköisiksi.


“Mitä isompi seuramme on, sitä enemmän työtä ja sitä kautta vapaaehtoistoimijoita tarvitsemme.”


Hyvässä seurassa johdetaan omalla esimerkillä. Kukaan ei istu niin sanotusti norsunluutornissa, vaan koko toiminta on avointa ja vuorovaikutteista.

– Seuramme ehdoton vahvuus on yhteisöllisyys. Meillä on jokaisella tasolla hyvä henki ja tekemisen meininki. Oli kyseessä sitten seuran puheenjohtaja, edustusjoukkueen päävalmentaja tai minä urheilutoimenjohtajana, niin uskon, että meitä on helppo lähestyä.

– Meillä avoimuus näkyy myös seuramaksuissa. Olemme avanneet näitä asioita seuraoppaassamme. Meillä esimerkiksi juniorien vanhemmat eivät rahoita edes seuramaksujen kautta edustusjoukkueemme toimintaa.

Kotikenttä – kotiyleisö! Kauppiksen yleisö elää hienosti mukana SalBan yhteisöllisyydessä. (Kuva: Elmeri Elo)

Urheilua tehdään aina intohimolla

Urheilumaailma muuttuu vauhdilla muun maailman mukana. Vaatimukset kasvavat ja sitä kautta toiminta muuttuu kaikkialla entistä ammattimaisemmaksi. Tämä taas vaatii entistä suurempia panostuksia ja ammattitaitoista väkeä ohjaamaan ja koordinoimaan toimintaa.

SalBa teki yhden tärkeän päätöksen vajaat kolme vuotta sitten, kun se palkkasi Joni Rokosan urheilutoimenjohtajaksi. Porilaistaustainen, myös SalBan edustusjoukkueessa pelannut Rokosa kuvailee omaa tehtäväkenttäänsä laajaksi.

– Tehtävänimikkeen mukaisesti työni on vastata ja johtaa urheilutoimintaa. Teen erilaisia linjauksia, joilla päästään tiettyihin tuloksiin ja tavoitteisiin, joita asetamme yhdessä hallituksen kanssa, Rokosa taustoittaa.

Nimike ei kuitenkaan kerro aivan kaikkea.

– Hoidan urheilutoimen tehtävien lisäksi myös toiminnanjohtajan ja seuratyöntekijän työt. Meidän seurassamme suurin rahoitus tulee lasten ja nuorten vanhemmilta, ja näin ollen he maksavat minun palkkani, joten en voi keskittyä ainoastaan yhteen toiminnan osioon.


“Tietynlainen rakkaudesta lajiin -mentaliteetti täytyy löytyä.”


Työskentely urheilun parissa on elämäntapa. Kellokorttia ei leimailla, eikä kelloa oikeastaan edes katsota. Rokosan löytää yhtä varmasti työpaikaltaan – joko toimistolta tai kentän laidalta – niin aamuvarhaisella kuin iltamyöhäiselläkin.

– Vaikka kyseessä onkin palkkatyö, tehdään tätä hommaa sydämellä. Tietynlainen rakkaudesta lajiin -mentaliteetti täytyy löytyä. Työni ohella valmensin viime kaudella naisten edustusjoukkuetta, A-tyttöjä ja B-poikia, tänä vuonna naisten ja A-tyttöjen lisäksi olen mukana E-poikien valmennuksessa, Rokosa luettelee.

– Lisäksi toimin sekä rahastonhoitajana että joukkueenjohtajana tyttöjen A-nuorissa, naisten ja miesten kakkosjoukkueissa. Haluan olla mukana erilaisten joukkueiden arjessa, jotta tiedän mitä kentällä tapahtuu ja mitä siellä pitää ehkä kehittää.

Härän sisäfileepihvin sienikastikkeella ja paistetuilla persiljaperunoilla.

Oman kylän pojat kantavana voimana

Rokosa oli pelaajana mukana kokemassa miesten edustusjoukkueen nousun Salibandyliigaan keväällä 2014. Hän koki myös taistelut sarjapaikan säilyttämisestä sekä putoamisen ensin Divariin ja sen jälkeen täksi kaudeksi kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle.

– Uralle mahtuu aivan mahtavia kokemuksia ja sitten niitä karvaita pettymyksiä. Kaikkia niitä tunteita, mitä urheilun kuuluukin tarjota. Kaikkein kirkkaimpana on tietenkin liiganousu sekä siihen liittyvät asiat kuten yhteishenki ja koko Kauppiksen yhteisö, Rokosa muistelee.

Vaikka tie Salibandyliigasta 2.divisioonaan kävi parissa vuodessa, muistuttaa Rokosa, että jo aikanaan saavutettu liiganousu oli monen tekijän summa.

– En edelleenkään keksi selkeää selitystä sille, miksi silloin nousimme liigaan. Mitään viitteitä siitä ei ollut sen kauden alussa. Silloin yhdistyivät oikea-aikaisuus, pelaajien hitsautuminen yhteen ja kaikkensa antaminen toisille joukkueena.

– Seuraavalle nousulle esimerkiksi pykälää ylemmäs täytyy mielestäni löytyä jokin selkeä syy. Silloin kun pystymme perustelemaan asian itsellemme, tiedämme toimintamme olevan tukevammalla pohjalla.

Joni Rokosa oli pelaajaurallaan tärkeä osa SalBan puolustusta. Nyt mies jatkaa töitä seuran eteen taustoilla. (Kuva: Elmeri Elo)

Mies ei enää itse viiletä pelikentillä, mutta peliuraa ei ole lopullisesti haudattu. Amatööriurheilu korkealla tasolla vaatii tekijältään käytännössä ammattimaista suhtautumista omaan harrastukseensa.

– Minulla ei ole ollut oikeastaan edes aikaa huomata mitään poltetta takaisin pelikentille. Totta kai silloin kun käy katsomassa pelejä, niin sitä miettii, että pelaaminen olisi mukavaa. En kuitenkaan kaipaa sitä, mitä kaikkea pelaamisen ulkopuolella tulisi tehdä sen eteen, että saisi olla siellä kentällä.

Miesten edustusjoukkue koostuu tällä kaudella pääsääntöisesti oman kylän pojista.

– Tämän kauden joukkueesta 24 pelaajasta 23 on pelannut pelejä SalBan juniorijoukkueissa tai miesten kakkosjoukkueen riveissä. On tietoinen valinta, että rakennamme joukkuetta omien kasvattien kautta. Pukukopissa täytyy olla sellaisia pelaajia, jotka haluavat pelata nimenomaan logolle.

SalBan miesten edustusjoukkuetta rakennetaan tietoisesti omien kasvattien varaan. (Kuva: Elmeri Elo)

Burger-mies löysi pihvien maailmaan

Vaikka seuratyöntekijän arki on hektistä, SalBan urheilutoimenjohtaja kertoo työskentelevänsä unelma-ammatissaan. Tärkein voimavara tulee kuitenkin kotoa.

– Vaimoni ymmärtää, kuinka tärkeää tämä minulle on. Ilman sitä tukea tätä hommaa olisi vaikea tehdä näin suurella antaumuksella, pienen pojan isä kiittelee.

Kotona Rokosa ei kauheasti keittiössä häärää. Ja silloin harvoin kun häärää, on bravuurina makaronit bolognese-kastikkeella.

– Jos ruoanlaitosta annettaisiin arvosana, saisin heikon, mutta en sentään surkeaa. Tässäkin asiassa täytyy antaa kiitosta puolison suuntaan. Hän tekee joka kerta hyvää ruokaa ja jos jokin yksittäinen pitäisi nostaa ehdottomana ykkösenä, olisi se kinkkukiusaus.

Härän sisäfileepihvi ei ole Rokosalle aivan päivittäinen herkku, mutta Kapteeninhuoneen annos yllätti miehen erittäin positiivisesti.

– Olen enemmän burger-miehiä, mutta nyt kun söin tämän annoksen, niin hyvin todennäköisesti tilaan tämän myös seuraavalla kerralla. Pihvi ja sienikastike muodostivat aivan loistavan yhdistelmän, jota persiljaperunat täydensivät täydellisesti, Rokosa hymyilee.

Vietä herkullista isänpäivää Kapteeninhuoneella sunnuntaina 10.11. Varaukset välillä klo 12.00-14.30. Tutustu isänpäivän menuumme täällä ja varaa paikkasi.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Lauri Ketonen

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Istahdimme lounaalle teatterimaailman monitoimimies Lauri Ketosen kanssa. Lounashetki alkoi alkapalapöydän antimilla, jonka jälkeen pääruoaksi valikoitui paistettua siikaa maissi-perunapyreellä ja maustetulla kukkakaalilla sekä naudan ulkofileepihviä persiljavoin, paahdetun kirsikkatomaatin ja valkosipuliperunoiden kera.

Lauri Ketonen on tuttu mies monilta lavoilta. Raumallakin aikanaan kaupunginteatterissa vierailleen Ketosen tämän hetkiset projektit tällä seudulla keskittyvät Teatteriyhdistys Faken toimintaan.

Kuluvan vuoden tammikuussa Rauma-salissa esitetty Fame-musikaali keräsi runsaasti yleisöä ja hyvää palautetta. Samaa positiivista virettä jatkoi menneenä kesänä Sieravuoren kesäteatterissa nähty Matin ja Tepon musiikilla maustettu Kaiken takana on nainen.

– Kesä meni yli odotusten, joten olemme todella tyytyväisiä. Tämä oli hyvää jatkumoa edelliskesän Badding-musikaalille, joka selvästi viitoitti Sieravuoren kesäteatterin tietä. Ihmiset osasivat etsiä esitystämme. Palaute oli hyvää ja kaikki meni todella hienosti, Ketonen kertoo.

Kaiken takana on nainen on mahdollista nähdä kahden esityksen verran Uudenkaupungin teatterissa. Päivä- ja iltanäytökset järjestetään sunnuntaina 27.10.2019. Seuraava iso ponnistus on Ketosen ohjaama tiistaina 22.10.2019 ensi-iltansa saava Kuumia aaltoja. Päätähtinä nähdään Meiju Suvas ja Rinna Paatso.

– Harjoitukset ovat jatkuneet jo pitemmän aikaa Vantaalla, mutta kuluvalla viikolla ne on siirretty Raumalle. Etenemme kahden harjoituskerran päivätahtia, joten elämme hektistä, mutta samalla myös mukavalla tavalla jännittävää aikaa, Ketonen hymyilee.

– Meijun ja Rinnan nimet ovat suurelle yleisölle tuttuja. Sen näkee esimerkiksi siinä, kuinka hienosti esityksille riittää kiinnostusta myös Rauman rajojen ulkopuolella. Olemme kiitollisia, että he lähtivät mukaan tähän produktioon.

Paistettua siikaa maissi-perunapyreellä.

Kuumia aaltoja -musiikkikomedia sijoittuu karaokebaariin, jossa kaksi Anne-nimistä naista kohtaavat sattumalta valittuaan saman kappaleen esitettäväkseen. He päätyvät keskustelemaan elämästä ja laulamaan yhdessä kappaleita.

– Luvassa on aikuisen naisen elämää ja siihen liittyviä asioita. Mukana on koskettaviakin hetkiä, mutta pääasiassa nauretaan elämälle ja mokailuille. Harjoituksissa olemme huomanneet, että tästä löytyy paljon elämänläheistä tarttumapintaa.

Lavan yhteydessä on myös isot näytöt, joihin heijastetaan kappaleiden sanat. Tällä mahdollistetaan entistä vahvempi vuorovaikutus yleisön kanssa.

– Yleisöllä on lupa laulaa mukana. Yleisön osallistaminen laulamisen kautta on yksi perustavanlaatuinen juttu tässä konseptissa. Tästä syystä esitys vaatii ravintolatilan, jossa baari on koko ajan auki. Osa katsomopaikoista on pöytäpaikkoja ja osa rivikatsomoa.

Kuumia aaltoja -musiikkikomediaa tähdittävät Rinna Paatso (vas.) ja Meiju Suvas. (Kuva: Teatteriyhdistys Fake)

Juhlahovissa ammattilaiset pelaavat yhteen

Kuumia aaltoja -näytökset oli alunperin tarkoitus järjestää Kulttuurikuppila Brummissa. Ravintolassa sattuneen tulipalon vuoksi, tuli ryhmälle eteen uuden esityspaikan etsiminen. Se löytyi Rauman Hovin tilausravintola Juhlahovista.

– Näin Juhlahovin potentiaalin jo silloin, kun kävin siellä ensimmäisen kerran tutustumassa. Silloin tosin oli aurinkoinen päivä ja tilassa on isot ikkunat, joten se ei vielä siinä vaiheessa näyttänyt teatteritilalta, Ketonen muistelee.

– Hienosti se on muuntunut teatterikäyttöön. Nyt kun siellä on pimennysverhot, lava ja valot, näyttää se aivan täydelliseltä ravintola- ja klubitilalta. Juhlahovi tulee toimimaan teatteritilana todella hyvin.

Juhlahovi onkin tunnettu siitä, että se muuntuu monenlaisiin tilaisuuksiin. Syyskuun lopulla tiloissa järjestettiin muusikko Olavi Uusivirran konsertti, joka oli niin ikään alunperin tarkoitus järjestää Kulttuurikuppila Brummin tiloissa.

– Meidän kannaltamme on hienoa tehdä yhteistyötä ammattimaisen tahon kanssa, joka on tottunut järjestämään isojakin tilaisuuksia. Toki teatteri on Hoville varmasti uutta, mutta tämän produktion myötä heillä on silläkin puolella kokemusta. Me teemme laadukkaan esityksen ja Hovi tekee laadukkaat oheispalvelut.

Ketonen muistuttaa, että iso produktio ei rakennu yksittäisen ihmisen toimesta, vaan se vaatii laajan kirjon oman alansa osaajia. Ketonen pyörittää Fakea yhdessä Jenna Karhulan kanssa.

– Pekka Siistonen on tehnyt meille hienot taustat, Henrika Bäcklund upeat videot ja Hanna-Riikka Nordman koreografiat. Kun lavalla on vielä sellaiset nimet kuin Meiju Suvas ja Rinna Paatso, voidaan puhua ammattitaitoisten ihmisten yhteisestä projektista, Ketonen kiittelee.

Liput Kuumia aaltoja -esityksiin on myynnissä Tiketti.fi:ssä. Kysyntä on ollut kovaa.

– Ympärillämme on paljon hyvää pöhinää ja ihmiset ovat kiinnostuneita. Esitykset jatkuvat aina 7.12. asti, eli Kuumia aaltoja -esitykset ovat hyvää ohjelmaa myös pikkujouluihin.

Ketonen on työskennellyt estradeilla jo 25 vuoden ajan. (Kuva: Viachselav Vinokurov)

Suomi tutuksi teatterien lavoilla ja laulukeikoilla

Teatteriyhdistys Faken pyörittämisen lisäksi Ketonen työskentelee freelance-näyttelijänä. Muun muassa Rauman teatterissakin vuosina 2012-17 vierailevana näyttelijänä ollut Ketonen on tällä hetkellä mukana Tampereen Työväen Teatterin Billy Elliot -musikaalissa. Hän on myös mukana keväällä 2020 Nelosen suoratoistopalvelu Ruudussa esitettävässä TV-sarjassa Keihäsmatkat.

Viime kesä vierähti Seinäjoen kesäteatterissa Spamalot-näytelmässä. Tätä ennen hän on ollut mukana muun muassa Pyynikin, Turun ja Samppalinnan kesäteattereissa.

Mikä rooli on kokeneelle näyttelijälle tärkein? Entä mikä olisi miehen unelmien rooli?

– Eräs kollega muotoili asian niin, että kolme tärkeintä roolia ovat edellinen, tämänhetkinen ja tuleva rooli. Se on hyvin sanottu. Minulla ei ole rooleista sellaista selkeää haavetta, vaan haluan olla mukana mielenkiintoisissa projekteissa, Ketonen sanoo.

– Esimerkiksi silloin kun olin Rauman teatterissa, oli Cabaret -musikaalin MC:n eli seremoniamestarin rooli tärkeä. Se oli sellainen, josta olin haaveillut.


“Me teemme laadukkaan esityksen
ja Hovi tekee laadukkaat oheispalvelut.”


Freelancerinä näyttelijä on vapaa valitsemaan itselleen mieluisat työt. Samalla tulee nähtyä Suomea eri kuvakulmista.

– Freelancerina toimimisessa ehdoton rikkaus on se, että pääsee näkemään eri kaupungit, eri työryhmät ja eri teatterit. Paljonhan tässä tulee matkustamista, kun teen myös laulukeikkaa muun muassa klubeilla ja laivoilla.

– Kun ikää tulee lisää, sitä huomaa, että matkalaukku on tietyllä tapaa aina pakattuna. Lähteminen on iän myötä vaikeampaa, mutta uuteen on aina kiva mennä. Toisin sanoen positiiviset asiat kuten ympäristön vaihtuminen ja kivan työn tekeminen painavat vaakakupissa paljon.

Naudan ulkofileepihviä persiljavoin, paahdetun kirsikkatomaatin ja valkosipuliperunoiden kera.

Teatteria Ketonen päätyi tekemään ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa ollessaan 9-vuotias. Myrskuodon Maija -näytelmään tarvittiin lapsinäyttelijöitä ja äiti houkutteli pienen Laurin käymään juttelemassa teatterinjohtajan kanssa.

– Menin omasta mielestäni vain haastatteluun, mutta tilaisuudessa iskettiinkin käteen käsikirjoitus, johon oli alleviivattu roolin repliikit. Tämän jälkeen kerrottiin, milloin harjoitukset alkavat ja käskettiin tulla paikalle. Olin vihainen äidille, sillä koin, että minut huijattiin mukaan, Ketonen nauraa.

Siitä päivästä lähtien hän on ollut teatterilavoilla lähes tauotta. Harrastuksesta tuli ammatti ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen, kun Ketonen pääsi ensimmäisellä yrittämällä Teatterikorkeakouluun opiskelemaan näyttelijäntyötä.

– Nautin tästä työstä edelleen yhtä paljon kuin silloin. Näyttelijän työ on sopivan haasteellista, kun työvälineinä on oma osaaminen, kokemus, keho ja ääni. Totta kai kollegat ja ohjaajat ovat niitä työntekemistä tukevia asioita.


“Kolme tärkeintä roolia ovat edellinen,
tämänhetkinen ja tuleva rooli.”


Ketonen erikoistui opiskeluissaan musiikkiteatteriin ja se on se teatterin ala, jota hän pääasiassa tekee, joskin mukaan mahtuu paljon muutakin.

– Mielestäni musiikaali on teatterin tekemisen kuningaslaji. Musiikaalissa täytyy olla muun muassa hyvä teksti, hyvät musiikit, hyvät tekijät, hyvä ohjaaja ja koreagrafi, näin ollen monen osa-alueen pitää loksahtaa kohdalleen. Se vaatii kaikilta tekijöiltä laaja-alaista osaamista.

Monipuolinen Lauri Ketonen tekee paljon keikkaa myös laulajana. (Kuva: Viachselav Vinokurov)

Kuplintaa läpi kuumien aaltojen

Tulevaisuuden suunnitelmia Fakessa on tehty jo pitkälle. Kuumia aaltoja -näytösten jälkeen ensi keväänä on luvassa Jens Walentinssonin ohjaama Take a train to Rauma -näytelmä.

– Haluamme innostaa raumalaisia tarjoamalla erilaisia juttuja erilaisissa paikoissa. Ihmisille pitää saada sellainen alkusysäys, jotta he löytävät tapahtumien pariin, Ketonen pohtii.

Uudessakaupungissa syntyneelle Ketoselle Rauma on tuttu paikka. Hänelle tärkeitä ovat sellaiset paikkakunnat, jotka sijaitsevat meren rannalla.

– Meren ja Rauman historia on vahvasti aistittavissa. Rauma on myös kivan kokoinen kaupunki, jossa saa hyvän kosketuksen ihmisiin, mutta samalla sen verran iso ettei täällä ala ahdistaa.

– Vanha Raumahan on myös aivan upea. Siellä kävellessä kokee mielenrauhaa. Tärkeää on pitää vanha kaupunki aktiivisena ja muistaa myös ne elokuun turistit.

Ruokaravintolat tulevat paljon kiertävälle miehelle tutuiksi. Ruoan suhteen Ketonen tunnustautuu kulinaristiksi.

– Syön todella paljon ravintoloissa, sillä olen niin paljon reissussa. Tykkään laittaa itsekin ruokaa, mutta niin, että sitä on syömässä muutkin kuin vain minä. Olen ollut jo jonkin aikaa syömättä lihaa, ja sitä kautta olen tutkinut esimerkiksi vaihtoehtoisia proteiineja, Ketonen kertoo.

Kapteeninhuoneen alkupalapöytä tarjoilee kattavan valikoiman erilaisia kylmiä liha-ja kalaherkkuja, joista voi rakentaa mielesensä annoksen joko alkuun tai pääruoaksi.

Kotikeittiössä hänellä on menossa aasialaisen makumaailman vaihe. Bravuuri on kala, jota löytyi siian muodossa myös miehen lounaslautaselta.

– Päivän siika maistui todella hyvältä. Kalassahan on tärkeää, että suolaisuus on oikeanlainen. Ilman sitä kalan maku ei tule kunnolla esiin, ja nyt oli kyllä todella hyvä suolaus. Kokonaisuus oli yhdessä alkupalapöydän kanssa todella ruokaisa.

– Annoksissa on myös tärkeää suu- ja purutuntumat. Tässä annoksessa oli oikealla tavalla rapea kalannahka ja kukkakaalit. Myös perunapyree oli erinomaista, kolmanneksi parasta. Parastahan tekee minun isäni ja minä teen toiseksi parasta, Ketonen naurahtaa ja iskee silmää.


“Näyttelijän työ on sopivan haasteellista, kun työvälineinä
on oma osaaminen, kokemus, keho ja ääni.”


Entä minkälaisen suutuntuman tarjoilee vajaan kahden viikon päästä starttaava Kuumia aaltoja?

– Rapean suutuntuman, josta jää aivan varmasti jokaiselle jotain pureskeltavaa. Ensipirskahdus on raikas, ja se täyttää suun aivan kuin hyvä samppanja, eli kuplia on paljon ja ne ovat pieniä. Uskon ja haluan kuplinnan jatkuvan koko esityksen ajan.

Hän lisää, että kokemukseen tulee myös syvyyttä.

– Käymme tummissakin makumaailmoissa ja -sävyissä. Loppuun tarjoillaan ensin pieni suuhuuhtelusorbetti ja siihen perään todella täyteläinen raikas jälkiruoka. Sillä ruokailulla juodaan samppanjaa alusta loppuun asti, Ketonen painottaa.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteenin pöydässä: Mikko Peltola

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä viikolla istahdimme alas oman keittiömestarimme Mikko Peltolan kanssa. Lounaaksi lautaselle valikoitui kinkulla ja salvialla täytettyä porsaanleikettä tomaatti-chilivoilla sekä loimutettua nieriää sieniskastikkeella ja ruohosipuliperunoilla.

Ravintola Kapteeninhuoneessa herkutellaan monipuolisen lounaan parissa arkipäivisin. Á la carte -listan annoksista pääsee nauttimaan ilta-aikaan maanantaista lauantaihin. Taikuri maan, meren ja ilman herkkujen takana on keittiömestari Mikko Peltola. Mies itse istahtaa suunnittelemiensa ruoka-annosten ääreen tasaisin väliajoin.

– Kyllähän tässä tulee syötyä lähes päivittäin. Ihan jo senkin takia, että keittiöväen on hyvä tietää, mitä asiakkaille tarjotaan, Peltola hymyilee.

Yksi Kapteeninhuoneen lounastarjonnan vahvuuksista on runsas alkupalapöytä, jonka antimista voi nauttia nimensä mukaisesti joko alkuun tai halutessaan koostaa siitä itselleen pääruoan.

– Alkupalapöydässämme on sellaisia komponentteja, joista saa rakennettua hyvin monipuolisen ja terveellisen kokonaisuuden. Siitä löytyy esimerkiksi kylmiä liha- ja kalavaihtoehtoja, erilaisia salaatteja ja juustoa.

– Ajatuksena on, että alkupalapöydässä on tarjolla jokaiselle jotakin. Päivittäin vaihtuvista vaihtoehdoista voi koostaa lautaselle halutessaan kevyemmän tai ruokaisamman annoksen. 

Myös päivittäin vaihtuvasta lounaslistasta löytyy poikkeuksetta kala- ja lihavaihtoehtoja sekä viikon kerrallaan tarjolla oleva pihvi. Lounaslistan suunnittelu on Peltolalle mieleen.

– Tykkään suunnitella uudenlaisia tarjottavia. Siinä kehittyy itsekin samalla, kun miettii uusia raaka-aineita ja tapoja toteuttaa annoksia. Se pitää omalta osaltaan mielen virkeänä, Peltola toteaa.

Asiakkaiden palaute on positiivista, ja se kantaa myös keittiön puolelle.

– Saamme myös kehitysehdotuksia, mikä on aina hienoa. Haluan tietää, mitä ihmiset haluavat nähdä alkupalapöydässä ja lounaslistalla. Sitä kautta voimme kehittää tarjontaa entisestään asiakkaiden toiveiden mukaiseksi.

Loimutettua nieriää sieniskastikkeella ja ruohosipuliperunoilla.

Sylvi tuo annoksiin savun makua

Hyvän ruoan lisäksi Kapteeninhuoneen lämmin ilmapiiri, ainutlaatuinen miljöö ja pitkä hieno historia tekevät asiakkaisiin vaikutuksen. Á la carte -listalta löytyy laaja kattaus mielenkiintoisia makuja.

– Haluamme palvella kaikkia niin, että jokainen saa nautinnollisen ja mukavan kokemuksen. Meidän ruokamme sopii yhtä lailla esimerkiksi niin sanottuihin business-ruokailuihin kuin perheiden yhteiseen ajanviettoonkin, Peltola kertoo.

Tämän vuoden helmikuussa toteutui keittiömestarin yksi pitkäaikaisista haaveista, kun ravintolan keittiöön asennettiin hiiligrilli. Sylviksi nimetyn grillin kätköissä savun makua saavat muun muassa lihat ja kalat sekä burgerit.

– Hiiligrilli on tämän laivan ehdoton keihäänkärki. Sen ympärille rakentuu meidän iltaisin tarjottavat vaihtoehtomme. Annokset tuoksuvat, näyttävät ja maistuvat täysin erilaiselta. Nykyisistä annoksista nostaisin esiin esimerkiksi grillatun lohen ja Angus entrecôten.

Paras laadun mittari ovat annosten pariin aina uudestaan ja uudestaan palaavat asiakkaat, ja kysyntä hiiligrillin tuotoksille onkin ollut kovaa.

– On ollut hienoa huomata, että ihmiset ovat olleet todella kiinnostuneita uusista vaihtoehdoista. Asiakkaita on tullut varta vasten juuri hiiligrillin vuoksi, ja se miellyttää kyllä kovasti, Peltola kiittelee.

– Listalta löytyy toki paljon muutakin. Vanhat suosikit ovat säilyneet listalla. Myös samassa rakennuksessa toimivan Hotel Kalliohovin asiakaskunta huomioidaan listoja suunniteltaessa.

Kapteeninhuoneen menu kokee muutoksen keskimäärin muutaman kerran vuodessa. Seuraava uusittu lista tullaan näkemään vielä kuluvan vuoden puolella.

– Teemme listaan sesongin mukaisia muutoksia uudella twistillä. Huomioimme loppusyksyn ja tulevan talven raaka-aineet. Uusitulla listalla tullaan näkemään esimerkiksi marjoja ja muita sesongin tuotteita, Peltola paljastaa.

Mikko Peltola valmistelee Sylvin tuottamaan monenmoisia herkkuja.

Ravintolatoiminnot tukevat toisiaan

Rauman Hovin myyntipäällikkö Sanna Varhon kanssa keskustelimme viime toukokuussa muun muassa tiloista, joita Hovi tarjoaa erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen. Näitä toimintoja tukee catering-palvelu, jossa Peltolan osaamisella on iso osuus.

– Catering-puolella hoidan tilaukset ja järjestelyt sekä ruoan valmistuksen osana tiimiä. Koen, että catering tuo hyvää vaihtelua omaan arkeeni, Peltola sanoo.

– Isoissa tilaisuuksissa kuten häissä tai yritystapahtumissa saattaa olla esimerkiksi buffet-pöytiä tai isoja lautasnostoja, mitkä ovat hyvin erilaisia asioita kuin ravintolapuolella tehdään.

Hovin päivittäisiin kaikille avoimiin ravintolavaihtoehtoihin kuuluvat Kapteeninhuoneen ohella Raumalla Teknologiatalo Sytyttimen tiloissa toimiva Lounas- ja tilausravintola Byssa sekä Porissa Hotel Bepopin yhteydessä välimerellistä social diningia tarjoava Tempo Social Dining & Bar.

– Usean erilaisen ravintolan vahvuus näkyy jokaisen paikan arjessa. Teemme viikoittain ravintoloidemme kesken tiivistä yhteistyötä. Autamme toisiamme tarpeen mukaan ja kyselemme neuvoja toisiltamme.

Kinkulla ja salvialla täytettyä porsaanleikettä tomaatti-chilivoilla.

Ruoka, miljöö ja miehistö samassa laivassa

Keittiötyö on ennen kaikkea joukkuepeliä. Kapteeninhuoneen listat rakentuvat Peltolan johdolla, mutta niiden sisältöihin vaikuttavat luonnollisesti asiakkailta saatu palaute, mutta myös koko kuuden hengen keittiötiimin ideat ja mielipiteet.

– Meillä on ammattitaitoista väkeä keittiössä ja taustoilla, joten totta kai otan mielelläni vastaan heidän ajatuksiaan. Tärkeänä osana menun rakentamista on myös keittiötoimenjohtajamme Anne Sulo, Peltola taustoittaa.

– Keittiötiimistämme löytyy niin nuoruuden intoa kuin kokemustakin. Eri osa-alueet on eri henkilöillä hyvin hallussa ja keittiössämme jokainen saa varmasti oman äänensä kuuluviin.

Hyvä ruoka on kaikkien aistien yhteinen kokemus. Minkälainen on Kapteeninhuoneen keittiömestarin filosofia tarjottavan ruoan suhteen?

– Jokaiselle täytyy löytyä jotakin omaan makuun sopivaa. Ruoan tulee olla samaan aikaan sopivan tyylikästä, sopivan yksinkertaista ja maukasta, mutta myös kukkarolle sopivan hintaista. Mielestäni meillä nämä asiat yhdistyvät oikealla tavalla, Peltola sanoo.

Peltola muistuttaa, että ravintolakokemus ei rajoitu ainoastaan ruokaan. Kyseessä on monesta komponentista koostuva kokonaisuus.

– Haluan ihmisten kokevan, että ravintolaamme on helppo tulla. Ravintolasali on hyvällä tavalla persoonallinen ja teemanmukainen. Ruoka ja miljöö ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.

Hiiligrilli on tämän laivan ehdoton keihäänkärki, Mikko Peltola sanoo.

Keittiökielenä neljäs kotimainen

Alunperin Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Peltola muutti Raumalle opiskeluiden perässä vajaat 15 vuotta sitten. Pitkän linjan keittiöalan ammattilainen on työskennellyt Kapteeninhuoneen keittiössä nyt kuuden vuoden ajan, joista noin vuoden hän on toiminut keittiömestarina.

– Monipuolinen työnkuva on yksi sellainen asia, mikä tekee tästä työstä viihtyisän. Tässä saa tehdä monenlaisia ruokia, on kyseessä sitten illalliset tai isot tilaisuudet. Kaikki tämä pitää mielenkiinnon yllä ja aistit herkkinä, Peltola sanoo.

– Myös työympäristönä tämä on aivan loistava. Meillä on mukava työporukka tekemässä asioita asiakkaiden viihtyvyyden eteen.

Vapaa-ajalla kulttuuria harrastava mies tuntee kanaalikaupungin jo kodikseen.

– Olen viihtynyt täällä hyvin. Sisämaan poikana meri on tehnyt vaikutuksen. Kaupunki on kaiken kaikkiaan äärimmäisen kaunis. On hienoa, että Vanha Rauma on aikanaan säilytetty. Sellaista ei löydy mistään muualta.

Raumalaista ravintolatarjontaa Peltola kuvailee paikkakunnan kokoon nähden varsin monipuoliseksi ja tasokkaaksi.

– Se pitää alan ammattilaisen hyvällä tavalla hereillä. Vierailen ravintoloissa ammattillisesta näkökulmasta, mutta myös ihan puhtaasti hyvän ruoan ystävänä.

Paikallinen puheenparsi on vuosien aikana ehtinyt jo hieman kiemurrella miehen omaan suuhun.

– Raumalaisten kanssa on helppo tulla toimeen, mutta kieli on sellainen, että se ihmetyttää edelleen. Onhan sekin tarttunut jonkin verran omaan puheeseen ja siirtänyt taustalle sitä pohjanmaan murretta.

Rauman kieli rikastuttaa Peltolan arkea niin vapaa-ajalla kuin työpaikallakin.

– Keittiössä meillä on ammattikielenä Rauman kieli, Peltola nauraa.

Á la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen Á la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

Kapteenin pöydässä: Ekaluokkalaiset

By Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa kutsuimme herkkujen äärelle tänä syksynä koulutiensä aloittaneet ekaluokkalaiset Hugo Söderlundin ja Patrik Östmanin. Lasten menusta lautaselle valikoitui Navigoijan nakit tikkuperunoilla sekä Grillistä merilohta ja parsaa Mousseline-kastikkeen, friteerattujen kapristen ja lämpimän perunasalaatin kera. Jälkiruoaksi reippaat koululaiset nauttivat jäätelöannokset kinuski- ja suklaakastikkeilla.

Vasemmalla Hugo Söderlund ja oikealla Patrik Östman.

Uusi lukuvuosi käynnistyi Raumalla elokuun puolivälissä. Koulutielle suuntasi noin 3700 peruskoululaista, joista noin 410 oli koulutaipaleensa aloittaneita ekaluokkalaisia. Nyt kun koulutietä on takana ensimmäinen kuukausi, päätimme kutsua Kapteenin pöytään vieraaksi kaksi paikallista ekaluokkalaista.

7-vuotiaat Hugo Söderlund ja Patrik Östman käyvät Kourujärven koulua. Jo esikoulussa samassa ryhmässä olleet iloiset vesselit pääsivät samalle luokalle myös koulussa.

– Oli kivaa aloittaa koulu, kun tiesi, että saa olla kaverin kanssa samalla luokalla. Ensimmäisenä päivänä hieman jännitti, mutta hauskaa on ollut. Joka päivä oppii jotain uutta, Patrik kertoo.

Hugo nyökyttelee vieressä. Kun pojilta kysyy, mikä koulussa on ollut mieluisinta, tulee vastaus yhteen ääneen.

– Välitunnit. Saa juosta ja olla vähän niin kuin vapaana. Silloin löytyy myös uusia kavereita toisilta luokilta. Pelaamme hippaa ja parkouria, ja niissä tulee hiki. Toiset vakoilee ja sitten ne hymyilee, Hugo tarkentaa.

Navigoijan nakit tikkuperunoilla.

Myös uuden oppiminen on mieluista, sillä kotitehtävät maistuvat molemmille.

– Tykkään matematiikasta, sillä laskeminen on kivaa. Esimerkiksi tänään meille tuli läksyjä tehtäväkirjan pluslaskuista, Hugo sanoo.

– Ja lukemisen opettelu on mukavaa. Olemme opetelleet jo a-, n-, i- ja o-kirjaimet. Olemme opetelleet myös tavuja, kuten Ai-no, Ni-na ja semmoisia. Aapisen luku on kivaa, Patrik lisää.

Molemmat osasivat laskea, lukea ja kirjoittaa jo kouluun mennessä, mutta uusiakin asioita on jo ehtinyt tarttua.

– Linnunnokka oli semmoinen, mitä en tiennyt ennen. Se on sellainen merkki, joka kertoo kumpi numero on pienempi ja kumpi suurempi. Terä osuu pienempään ja se nokka syö sen isomman numeron, Hugo muistelee.

Läksyt tehdään koulun jälkeen kotona. Molemmat ovat sitä mieltä, että iltapäiväkerhossa siihen ei kannata tuhlata hyvää ulkoiluaikaa.

– Iltiksessä on paljon kavereita eikä tarvitse opetella mitään. Saa vain leikkiä, pelata ja askarrella. Siellä on kyllä kivempaa kuin koulussa, Patrik toteaa.

Kapteeninhuoneen merellisessä miljöössä riittää ihasteltavaa.

Keltanokat valppain mielin liikenteessä

Poikien vapaa-aika kuluu liikuntaharrastusten parissa. Patrikilla alkaa toinen vuosi sekä Rauman Lukon Leijona-kiekkokoulussa että Rauman SalBan salibandykoulussa, Hugo osallistuu tulevana talvena ensimmäistä kertaa samaiseen salibandykouluun.

– Pelasin viime kesänä jalkapalloa ja nyt halusin sählyyn. Olen pelannut pienestä asti sählyä ja kaikkea muuta urheilua, Hugo innostuu.

– Jääkiekossa ja sählyssä parasta on maalien tekeminen ja kavereiden kanssa pelaaminen, Patrik sanoo.

Yhtäkkiä keskustelu hyppää toisaalle. Pojat alkavat vaihtaa kokemuksiaan Minecraft-pelistä. Keskustelussa vilisevät uudet aasihahmot ja erilaiset rakennuspalikat. Pienen pohtimisen jälkeen palataan keskustelussa takaisin kouluun, tarkemmin ottaen koulumatkoille.

Merilohta ja parsaa Mousseline-kastikkeen, friteerattujen kapristen ja lämpimän perunasalaatin kera.

Pojat kulkevat kouluun vanhempien kyydissä, mutta kulkeminen sujuisi myös itsenäisesti. Reitti koulun ja kodin välillä on molemmille tuttu.

– Joskus koulun jälkeen kävelen kotiin siten, että äiti tulee vastaan. Se on sitten iltapäiväkerhon jälkeen, Hugo kertoo.

– Joskus vastaan tulevat myös isosiskot, Patrik huudahtaa.

Kaikki ekaluokkalaiset saivat keltaisen heijastinnauhalla varustetun Keltanokka  liikenteessä -lippalakin. Näkyvyys onkin tärkeää, vaikka liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat ovatkin hyvin hallussa.

– Pitää kulkea tienreunaa ja katsella tarkasti ympärilleen. Tien keskelle ei saa mennä ja jos liikkuu paljon autoja, niin pitää muistaa varoa. Koulussa ja kotona muistutetaan aina näistä jutuista, Hugo sanoo.

– Ja suojatiellä täytyy katsoa ensin vasempaan, sitten oikeaan ja sitten taas vasempaan. Eikä saa juosta, vaan pitää kävellä rauhassa. Jos menee pyörällä, niin pitää taluttaa tien yli, Patrik painottaa.

Kaiken kruunaa jälkiruokajäätelö, joka kuuluu jokaiseen lasten annokseen.

Reilu kaveri ottaa kaikki mukaan

Kiusaaminen on ollut viime aikoina uutisotsikoissa. Pojat eivät ole huomanneet omassa koulussaan kiusaamista. Ja jos huomaisivat, he tietäisivät miten toimia.

– Koulussa on opetettu, että jos näkee jotain kiusattavan, niin siitä pitää heti kertoa opettajalle. Pitää kohdella kaikkia kivasti, Patrik kertoo.

– Meillä on sellainen paperi, missä on säännöt. Siinä kerrotaan ettei saa kiusata, töniä, repiä, riehua, eikä kiroilla. Eikä saa juosta sisällä tai kiivetä kallioilla, Hugo luettelee.

Kysyttäessä minkälainen on hyvä kaveri, osoittavat pojat toisiaan.

– Se on tuollainen, joka ottaa mukaan leikkeihin ja haluaa tehdä yhdessä juttuja, Hugo sanoo.

– Ja ottaa muut huomioon. Reilu pitää olla, Patrik lisää.

Tuoreet koululaiset kaipaavat esikouluajasta etenkin yhtä asiaa.

– Eskarissa sai olla aina pitempään ulkona. Tuntuu ihan siltä, että välitunti kestää vain jotain kolme sekuntia. Mutta koulussa tehtävät on kivempia kuin eskarissa, Patrik sanoo.

Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että kun koulussa keskittyy kuuntelemaan opettajaa, on tehtävien tekokin paljon helpompaa.

– Ehdin yleensä tekemään kaikki lisätehtävätkin. Kun kuuntelee hyvin, osaa sitten tehdä tehtäviäkin nopeasti, mutta huolellisesti, Hugo nyökyttelee.

Liikuntatunneilla ollaan oltu tähän mennessä ulkona. Käsitöissä on tehty koulunkäyntiin sopivat kirjastopussukat.

– Ne on sellaisia, mihin voi laittaa kirjoja, joita käy lainaamassa. Käymme kirjastossa koululuokan ja iltapäiväkerhon kanssa, mutta myös äidin ja isän kanssa, Patrik kertoo.

Kapteenin pöydässä on mielikuvitukselle sijaa – kartasta etsittiin muun muassa mahdollisen aarteen sijaintia.

Navigoijan nakeille kuus kautta viis

Nuorten miesten koulutie on vasta aluillaan. Matkaa jatko-opintoihin on siis vielä lähes vuosikymmen. Molemmilla on kuitenkin jo selvillä tulevaisuuden haaveammatti.

– Minusta tulee varmaankin kampaaja. Olen hyvä tekemään kampauksia ja lettejä. Teen niitä aina tyttöystävälleni, Hugo sanoo ja saa Patrikin hihittämään vieressä.

Pienen kuiskailu- ja hihittelytauon jälkeen tullaan siihen tulokseen, että Hugolla on tyttöystävä, mutta Patrik ei sellaista halua. Omien sanojensa mukaan ei todellakaan, ei ikinä.

– Isona minusta tulee jääkiekkoilija. Pienempänä halusin Batmaniksi tai Lukon maskotiksi eli Eetu-ketuksi. Postimiestä minusta ei tule vaikka lempinimeni onkin Pate, Patrik nauraa.

Kuten lapsuuteen kuuluu, molemmilla on takanaan vauhdikas kesä, johon mahtuu vierailuja muun muassa huvipuistoissa ja pelimuseossa. Alkavasta syksystä nousee eräs suosikkiasia mieleen.

– Kuralätäköt on kivoja. Niissä on hieno pomppia. Paitsi silloin kun menee lahkeen sisälle vettä, se ei ole kyllä yhtään hauskaa, Hugo pohtii.

Myös lasten menusta löytyy herkkuja moneen makuun.

Navigoijan nakit on nyt nautittu ja on aika siirtyä kauan odotettujen jäätelöannosten pariin. Viileän ja makean jälkiruoan aikana on hyvä keskustella suosikkiruoista.

– Nämä nakit ja tikkuperunat olivat ihan kuus kautta viis. Lempiruokaani on spagetti sekä uunimakkara, perunamuusi ja porkkanaraaste, Patrik sanoo.

– Jos saa valita ihan mitä tahansa, haluaisin hampurilaista, mutta maailman parasta on kalapuikot ja perunamuusi. Lohikin on hyvää, Hugo kertoo.

Aiemmin päivällä koulussa nautittu Rauman perinneruoka Lapskoussi saa kaksijakoisen palautteen.

– Lapskoussi on herkullista, koska siinä on kaikkia sellaisia juttuja, mistä minä tykkään, Patrik sanoo

– Minä en tykkää, koska siinä on niin paljon lapsia, Hugo sanoo ja molemmat pojat purskahtavat nauruun.

Suut täyttyvät naurusta ja jäätelöstä. Keskustelu hyppää jälleen Minecraftiin, suosikkisupersankareihin ja alkavaan salibandykouluun. Pojat on poikia – iästä riippumatta.

Kapteeninhuoneen lasten menusta perheen pienimmät voivat nauttia Navigoijan nakkien lisäksi Majakanvartijan lohta, Messipojan kananpoikaa, Kipparin lihapullia ja Perämiehen lehtipihviä. Jälkiruokajäätelö sisältyy kaikkiin annoksiin.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.