Kapteenin pöydässä: Teuvo Salminen

By 31.1.2020 Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Istahdimme tammikuun lopulla lounaalle taiteilija Teuvo Salmisen kanssa. Lounaaksi nautittiin rub-maustettua härän entrecôtea paahdetun valkosipulikastikkeen, persiljavoin ja frittiperunoiden kera, sekä paistettua lohta, karamellisoitua verigreippiä ja ruskistetulla voilla maustettua perunapyreetä.

Raumalaistaiteilija Teuvo Salminen on mies, jonka katse kiinnittyy tarkoin vastaantulijan kasvoihin. Yli 5000 karikatyyrin tekijä on opettajan päivätyöstään jo eläkkeellä, mutta taiteen tekeminen eri muodoissa on edelleen kiinteä osa Salmisen elämää.

– Aina uuden vuoden alussa tulee miettineeksi, että mitäs sitä seuraavaksi tekisi. Alkaneelle vuodelle on karikatyyri-puolella isojakin suunnitelmia, mutta ne ideat eivät ole vielä ihan täysin valmiita, joten niitä ei vielä tohdi sen tarkemmin avata, Salminen sanoo.

Viime vuosi oli menestyksekäs. Pitkän linjan taiteilija sai Julkkis-Galleria -yrityksessä tekemästään työstä ansaittua tunnustusta, kun hänet valittiin sekä Rauman että koko Satakunnan vuoden 2019 yksinyrittäjäksi.

– Tuntuu todella hyvältä. Nämä kunnianosoitukset tulivat yllätyksenä, sillä en osannut etukäteen edes ajatella tällaista. Minulla on verrattain pieni putiikki, joten en itse kokenut sen olevan tällaisen kunnianosoituksen arvoinen.

– Uskon, että erikoisuus oli yksi iso tekijä näissä valinnoissa. Vastaavia ei ole oikeastaan missään päin Suomea. Toki myös pitkäjänteiselle työllä oli varmasti oma osuutensa.

Salmisen Julkkis-Galleria sijaitsee Vanhan Rauman sydämessä torin laidalla. Takana on 20 vuotta työskentelyä maailmanperintökohteen kauniissa miljöössä.

– Ihmiset katselevat paljon ikkunoista sisään ja osa tulee rohkeasti sisällekin. Sekä paikallisilta että turisteilta tulee paljon positiivista palautetta. Se on sen verran ylistävää, etten tohdi itse alkaa sellaisia edes kertomaan, Salminen naurahtaa.

Ensimmäisen galleriansa hän perusti Heinolassa vuonna 1989.

– Jo se oli nimenomaan tällainen julkkisgalleria. Matkan varrella mukaan tuli karikatyyrien lisäksi myös paljon muuta taidetta. Myöhemmin järkiinnyin ja päätin keskittyä niihin osa-alueisiin, joissa koen olevani parhaimmillani.

Salmisen tekemiin yli 5000 karikatyyriin mahtuu muun muassa politiikkoja, kulttuurivaikuttajia ja urheilijoita – niin Suomesta kuin maailmaltakin.
(Kuva: Teuvo Salminen)


Piirrustuksia jo ennen puhetta

Sanonta kuuluu, ettei kukaan ole seppä syntyessään, mutta Salmisen kohdalla asia on toisin. Hän kertoo piirtäneensä jo ennen kuin oli oppinut edes puhumaan.

– Äitini opetti minulle piirtämistä. Olin noin 3-vuotias kun makasimme lattialla vastatusten, ja hän piirsi mallin, jonka minä sitten piirsin perässä. Kun hän piirsi auton ja minä sen saman omalle paperilleni, oli minun kuvassani pyörät ylöspäin, eli paperi piti kääntää toisinpäin, Salminen kertoo.

– Kaiken taiteen opettelussa tulee mielestäni matkia toisia tekijöitä, sillä silloin oppii parhaiten. Jokainen löytää kyllä oman tyylinsä ajan kanssa, kunhan jaksaa harjoitella ahkerasti.

Rakkaus piirtämiseen ja taiteeseen syntyi siis jo varhain. Koulussa hän piirsi ahkerasti koko luokalle sarjakuvia ja pilapiirroksia sekä osallistui menestyksekkäästi piirustus- ja kuvataidekilpailuihin.

– Tein jo silloin erittäin pikkutarkkoja töitä. Se on ominaisuus, jota edelleen hyödynnän paljon töissäni. Toki pelkistetympää olisi helpompi tehdä, mutta pidän pienistä yksityiskohdista ja niiden hiomisesta.


“Aina on tavoitteena saada aikaan paras mahdollinen lopputulos.”


Karikatyyrit tulivat mukaan kuvioihin teini-ikäisenä. Salmisen isä opetti puukäsitöitä Rauman Seminaarissa, jossa järjestettiin ilta-aikaan Rauman Taiteilijaseuran metalligrafiikan kurssi.

– Menin mukaan ja seurasin Lahdesta tullutta opettaja Tapio Lemminkäistä, joka kiersi tarkastelemassa antamiensa tehtävien toteutuksia. Hän käveli aina jonkin henkilön viereen ja ryhtyi piirtämään tästä karikatyyria lehtiöönsä, Salminen muistelee.

– Se oli hetki, jolloin hoksasin, mistä karikatyyreissa on kyse. En muista ensimmäistä itse tekemääni karikatyyria, mutta tuolloin ryhdyin piirtämään ihmisistä liioiteltuja muotokuvia.

Paistettua lohta, karamellisoitua verigreippiä ja ruskistetulla voilla maustettua perunapyreetä.


Luonne ja sielu peilautuvat silmistä

Yli 5000 karikatyyrikuvaa kertoo vahvasta omistautumisesta omalle työlle. Salminen on tehnyt jo vuosia tilaustöitä muun muassa syntymäpäivä- ja häälahjoiksi. Yhteistä kaikilla karikatyyrilahjoilla on se, että ne ovat lähes aina yllätyksiä vastaanottajalle.

– Jokainen työ vaatii huolellista keskittymistä. Yhtäkään tilausta en ole koskaan tehnyt, enkä tule tekemään sellaisella sinnepäin-asenteella. Aina on tavoitteena saada aikaan paras mahdollinen lopputulos, Salminen painottaa.

Työ lähtee liikkeelle luonnoksista. Ensin Salminen skannaa mallivalokuvan, jonka hän laittaa tietokoneen ruudun eteen. Siinä se on paikallaan koko piirtämisen ajan. Luonnoksen perusteella tilaaja voi tarkastaa, että kuvassa on kaikki kunnossa.

– Ulkonäkö on karikatyyreissa kaiken pohja. Erottuvia asioita korostetaan, eli kapeista kasvoista tehdään entistä kapeammat, pyöreistä piirteistä entistä pyöreämmät. Pään muoto, hiukset, kulmakarvat, nenä ja korvat ovat esimerkiksi sellaisia ominaispiirteitä, joita korostetaan paljon.


“Pelkistetympää olisi helpompi tehdä, mutta pidän pienistä yksityiskohdista ja niiden hiomisesta.”


Avainasemaan nousevat silmät, eli sielun peilipari.

– Katseen tulee olla juuri se oikea katse. Siinä ei voi usein kovinkaan paljoa liioitella, sillä tällöin muotokuvalta katoaa hyvin äkkiä luonne ja sielu. Vartalon koossa sen sijaan voi liioitella rajustikin. Usein hahmolle tehdään todella iso pää ja oikein pieni vartalo.

– Olen tehnyt myös kuvasarjan, jolla olen kokeillut kuinka pitkälle liioittelua voi viedä. Tein samasta henkilöstä medium-, strong-, heavy- ja överiliioitellut kuvat.

Salminen valittiin sekä Rauman että Satakunnan vuoden 2019 yksinyrittäjäksi.
(Kuva: Teuvo Salminen)


Muotokuvan ja karikatyyrin erot ovat olennaiset.

– Jos näitä kahta verrataan keskenään, on karikatyyrin tekeminen huomattavasti vaikeampaa. Siinä on haasteena löytää ne oikeat tavat korostaa niitä tiettyjä asioita.

Salmisen karikatyyreissa ovat seikkailleet muun muassa Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja povipommi Pamela Anderson.

– Vuonna 2014 pääsin pitämään omaa karikatyyri-näyttelyä Eduskunnan kirjastoon. Aiheena oli suomalaiset poliitikot. Se oli iso juttu, sillä sellaista ei ollut koskaan ennen siellä ollut, eikä ole ollut kyllä sen jälkeenkään, Salminen naurahtaa.

Kun taiteilijan katalogi on yhtä vakuuttava kuin Salmisella, voisi kuvitella, että omien suosikkien löytäminen omista töistä olisi hankalaa.

– Suosikkihahmoni on Jorma Uotinen. Hänestä tein överisti liioitellun kuvan, jonka hän myös itse näki eräässä näyttelyssä. MTV3 kuvasi kyseisen tilanteen ja tiedusteli mielipidettä, johon Uotinen vastasi pilke silmäkulmassa, ettei hän ole enää näin notkea.

– Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tykkäsi omasta kuvastaan ja tilasi sen itselleen. Hän myös kutsui minut kaupungintalolle syömään.

Rub-maustettua härän entrecôtea paahdetun valkosipulikastikkeen, persiljavoin ja frittiperunoiden kera.


Karikatyyreja, koruja, kuvia – taiteenlajit tukevat toisiaan

Raumalaistaitelijan karikatyyreja on nähty vuosikymmenien varrella sanomalehti Länsi-Suomen ja kaupunkilehti Raumalaisen lisäksi myös Satakunnan Kansassa ja Helsingin Sanomissa. Viimeksi mainittuun Salminen sai kuvansa ensimmäisen kerran esiin lehden poliittisena pilapiirtäjänä vuosina 1950-91 toimineen Kari Suomalaisen avustuksella.

– Kyselin suurelta idoliltani Karilta vinkkiä, että mihin voisin karikatyyreja tarjota. Hän kehotti lähettämään niitä Helsingin Sanomiin. Otin neuvosta kiinni ja kävin näyttämässä teoksia Janne Virkkuselle, Salminen taustoittaa.

– Jonkin ajan kuluttua Janne pyysi käymään uudestaan ja kertoi, että minut oli valittu uuteen tehtävään tekemään karikatyyreja pääkirjoituksiin. Lisäsi vielä, että sinulla oli erittäin hyvä suosittelija, eli Suomalaisen Kari.


“Haluan tehdä sellaisia juttuja, joista jää jotain näkyvää.”


Salminen on tehnyt taidetta todella laaja-alaisesti. Karikatyyrien lisäksi osaavissa käsissä on syntynyt öljyvärimaalauksia, koruja, mitaleja, taidegrafiikkaa, graafisia materiaalia ja design-tuotteita.

– Jokainen taiteenlaji vaatii omaa erikoisosaamista, mutta samalla ne tukevat toisiaan. Kaikissa näissä tehdään luonnostelua, eli yhden lajin luonnostelutavat saattavat auttaa toisen lajin luonnostelutöissä.

– Pidän myös maisemien valokuvaamisesta ja graafisesta suunnittelusta. Näitä taitoja hyödynnän kotiseutukalentereissa, joita olen tehnyt jo yli 30 vuoden ajan. Haluan tehdä sellaisia juttuja, joista jää jotain näkyvää.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on yksi monista politiikan henkilöistä, joita Salminen on kunnioittanut karikatyyrilla.


Kaunis kotikaupunki kuvien kohteena

Salminen on syntynyt Raumalla ja mies nauttiikin elämästä kotikaupungissaan. Väliin mahtuu lähes 30 vuotta muualla, kun työt veivät taiteilijan Joutsaan ja Heinolaan. Raumalla on aina ollut iso paikka Salmisen sydämessä.

– Kaupunkimme on erittäin kaunis, oikea maisemaparatiisi. Etenkin Vanha Rauma on ainutlaatuinen. Se on asia, jonka huomasin erityisesti silloin kun muutimme takaisin Raumalle. Pidän alueen kauniista näkymistä, joissa on helppo löytää hyviä valokuvauskohteita, Salminen sanoo.

Taiteilija on aina tietyllä tapaa työnsä äärellä, sillä kulkiessaan kaupungilla Salmisen katse kiinnittyy ihmisten kasvoihin. Hän naurahtaa miettivänsä usein, että minkälaisen karikatyyrin kyseisistä kasvoista saisi tehtyä.

– Se on asia, jolle en voi mitään. Varmasti joku on monet kerrat ihmetellyt, että miksi tuo tuijottaa minua tuolla tavalla.


“Kaupunkimme on erittäin kaunis, oikea maisemaparatiisi.”


Salminen kertoo tekevänsä kotona usein aamupalaa vaimolleen, mutta lounaan tai päivällisen laittajaksi hänestä ei ole.

– Heräilen tekemään hänelle aamiaista, jotta hänen on mukava tulla valmiiseen pöytään. Muuten minusta ei ole ruoanlaittajaksi, mutta onneksi vaimoni on todella hyvä kokki.

Hyväksi kokiksi Salminen kiittelee myös Kapteeninhuoneen keittiön väkeä. Rub-maustettu härän entrecôte teki vaikutuksen.

– Liha oli todella maukasta ja kastike täydensi sitä loistavasti. Erittäin hyvät makuyhdistelmät. Tulen varmasti uudemmankin kerran. Tähän miljööseen on mukava tuoda myös vieraita, Salminen kiittelee.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

Kapteeninhuoneen à la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Varaukset ja tiedustelut: 010 229 5210 ja sales@hovihotels.fi