Kapteenin pöydässä: Taneli Maasalo

By 1.2.2019 Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa saimme vieraaksemme Taneli Maasalon, jonka pelinumero jäädytettiin lauantaina KeuPa HT:n toimesta. Lounashetki startattiin herkullisen alkupalapöydän äärellä. Lounaaksi nautittiin rub-maustettua possua BBQ-kastikkeella ja mausteriisillä sekä härän sisäfileepihviä savupekonikastikkeessa ja maalaisranskalaisilla.R

Taneli Maasalon pitkä ja komea jääkiekkoura huipentui viime viikonvaihteessa Keuruulla. Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla eli Mestiksessä pelaava KeuPa HT nosti Tanelin pelinumeron 21 jäähallin kattoon.

– Tapahtuma jännitti ensi alkuun enemmän kuin yksikään peli, jossa olen pelannut. Oli tärkeimmät ihmiset siinä rinnalla, pidettiin puheita ja näytettiin uran parhaita paloja videolta. Ura vilisi silmissä, kyllä siinä tuli tippa linssiin, Maasalo muistelee.

– Vaikka kuinka oli valmistautunut siihen tilanteeseen, niin asiat tulivat hyvällä tavalla yllätyksenä. Ja kun paita alkoi nousta kattoon, tuli se iso tunneryöppy. En usko, että vastaavanlaista tilannetta tulee koettua enää koskaan.

Mies kuuli asiasta ensimmäisen kerran joulukuun alussa kesken Kivikylän Areenalla järjestetyn Raskasta Joulua -tapahtuman. Puhelimen toisessa päässä oli KeuPa HT:n hallituksen jäsen ja Maasalon hyvä ystävä Olli Raaska.

– Olli soitti ja kertoi, että KeuPan hallitus oli päättänyt, että numero 21 nostettaisiin hallin kattoon. Olin hetken aikaa melko ihmeissäni, enkä ensin edes oikein tajunnut, että mitä se mies siellä höpöttää.

– Alkushokista kun selviydyin, niin tajusin ja totesin hänellekin, että onhan tämä nyt todella iso kunnianosoitus. Se kuitenkin yllätti, etenkin kuin peliuran loppumisesta oli ehtinyt kulua vasta reilu vuoden päivät.


“En usko, että vastaavanlaista tilannetta
tulee koettua enää koskaan.”

KeuPa HT on perustettu vuonna 1995. Näiden vajaan 25 vuoden aikana seura on jäädyttänyt nyt tehdyn Maasalon paidannoston lisäksi vain yhden numeron. Keuruun jäähallin katossa roikkuu Kari Rautakorven numero 13.

– Hän on Lukkoakin valmentaneen Jukka Rautakorven veli. Kari on minun pitkäaikainen valmentajani sekä juniorivuosilta että Mestiksestä ja Suomi-sarjasta. Nykyään hän toimii KeuPan apuvalmentajana ja fysioterapeuttina, Maasalo kertoo.

Härän sisäfileepihviä savupekonikastikkeessa ja maalaisranskalaisilla.

Keuruulta kohti Jyväskylää

Paitojen lisäksi Keuruun hallin katosta löytyy kaksi Suomi-sarjan mestaruusviiriä ja viime keväänä saavutettu Mestiksen mestaruusviiri. Maasalo naurahtaa, että kauas on tultu niistä ajoista, kun hän aloitteli paikkakuntalaisena pikkupoikana tutustumista lajin saloihin.

– Ensimmäiset hämärät muistikuvat lienevät siltä ajalta, kun kävimme isän kanssa ulkojäillä kokeilemassa luistelua. Ei siitä luistelusta meinannut tulla yhtään mitään. Siihen peilaten on ihme, että tänne asti on tullut kuljettua lajin parissa, Maasalo naurahtaa.

– Jostain se innostus kuitenkin lähti. Sellaiset selkeät muistot nousevat esiin kiekkokouluajoilta. Iso merkitys on varmasti myös sillä, että paras ystäväni Olli Palola, joka on edustanut urallaan myös Lukkoa, oli naapurini ja pelasimme paljon yhdessä.


“Yhtäkkiä se perheen pienin mies itsenäistyy
ja suuntaa kiekon perässä maailmalle.”

Varhaiset juniorivuotensa Maasalo pelasi KeuPan paidassa, kunnes 15-vuotiaana oli aika suunnata uusiin maisemiin. Kohteeksi valikoitui noin 60 kilometrin päässä kotikaupungista sijainnut Jyväskylä ja sen ylpeys JYP.

– Viimeisenä KeuPa-vuotena pelasimme Palolan kanssa vuotta vanhemmissa eli C-junioreissa. Se ikäluokka pääsi silloin seuran historian tähän mennessä ainoan kerran C-nuorten SM-sarjaan. Meille se oli huippupaikka, jossa pääsi pelaamaan todella kovia pelejä.

– Sitä kautta pääsimme mukaan myös Pohjola-leirille. Sen jälkeen oltiin vedenjakajalla. Tajusin, että tästä on ennen pitkään lähdettävä, jos mielii mennä jääkiekossa eteenpäin.

Ensimmäisen Jyväskylän vuoden aikana Maasalolla oli peruskoulun 9.luokka kesken, joten vanhemmat kuskasivat poikaa kahden kaupungin väliä. Seuraavana vuonna oli edessä muutto Jyväskylään, jossa alkoi jääkiekon ohella opiskelut urheilulukiossa.

– Se oli äidille kova paikka. Minulla on kaksi vanhempaa veljeä, jotka asuivat vielä kotona ja yhtäkkiä se perheen pienin mies itsenäistyy ja suuntaa kiekon perässä maailmalle, Maasalo hymyilee.

Taneli Maasalo toimi urallaan KeuPa HT:n kapteenina useammalla kaudella.
(Kuva: Tomi Autio)

Jarkko Immosen tuuraajaksi

Maasalon ura käsittää muun muassa 180 Mestis-ottelua ja 75 Suomi-sarjan matsia. Liiga-pelejä hän ei päässyt aistimaan jäältä käsin.

– Jos jokin on uralta jäänyt harmittamaan, niin se on se, etten saanut tililleni edes sitä yhtä ottelua Liigassa. Koin, että etenkin viimeisinä Mestis-vuosinani olin sellaisessa kunnossa ja pelaamiseni oli sillä tasolla, etten olisi Liigassa jäänyt jalkoihin.

Lähimpänä paikkaa kotimaan kirkkaimmissa valoissa hän kävi JYPissä, jossa Maasalo oli mukana liigajoukkueen harjoitusringissä. Heti ensimmäisissä treeneissä tehtävänä oli tuurata, ei enempää eikä vähempää kuin muuan Jarkko Immosta.

– He tarvitsivat yksiin treeneihin rightin keskushyökkääjää Immosen tilalle, ja minulle annettiin se tehtävä. Sain vetää siinä legendaaristen Antti Virtasen ja Tuomas Pihlmanin keskellä.

Pelaajauran mieleenpainuvin hetki nousee keväältä 2014, kun KeuPa HT pelasi vielä Suomi-sarjassa. Kausi huipentui jopa asianosaiset yllättäneeseen Mestis-nousuun.

– Näen, että se on se hetki, mistä KeuPan tarina on todenteolla alkanut. Hallitus ilmoitti ettei KeuPa lähde Suomi-sarjaan taloudellisista syistä. Me pelaajat keräsimme kuitenkin vuorokauden aikana tarvittavat varat kasaan, jotta saimme pidettyä sarjapaikkamme.


“Sain vetää siinä legendaaristen
Antti Virtasen ja Tuomas Pihlmanin keskellä.”

Joukkueessa oli noin kaksi kentällistä pelaajia, eikä penkin takana ollut edes valmentajaa. Kausi alkoi useammalla tappiolla yhteen putkeen.

– Saimme pelin kulkemaan ja pääsimme viimeiseltä paikalta pudotuspeleihin. Pudotimme kaikkien yllätykseksi ensimmäisellä kierroksella runkosarjan voittajan RoKin. Toisella kierroksella teimme saman Bewe TuusKille, siinä vaiheessa hiipi ensimmäisen kerran mieleen, että voiko kaikkien näiden käänteiden jälkeen olla mahdollista, että meillä on mahdollisuus voittaa koko sarja.

– Finaalissa kaatui sitten FoPS ja me juhlimme mestaruutta. Ratkaisevassa finaalissa oli niin paljon porukkaa, etten ole koskaan nähnyt niin paljon jengiä Keuruun jäähallissa yhdellä kertaa.

KeuPa HT nosti kasvattinsa pelinumeron 21 jäähallin kattoon.
(Kuva: Tomi Autio)

Tarinan mestarit tekivät mahdottomasta totta

Mestaruushumussa ei tullut vielä mieleen, että seuraava etappi voisi olla Mestis. Juhlien jälkeen Maasalo sai puhelun Olli Raaskalta, joka ehdotti Mestis-lisenssihakemuksen tekemistä.

Maasalo otti haasteen vastaan, ja siitä kaksi kuukautta myöhemmin KeuPalla oli paikka Mestiksessä. Samalla hän otti vastaan tarjotun työn, joka löytyi keuruulaisseuran toimistolta.

– Pelaamisen ohessa toimin KeuPan myynti- ja markkinointipäällikkönä. Kaikki tuotteistukset ja vastaavat rakennettiin käytännöstä nollasta. Niiden avulla rakennettiin sitä pohjaa, jolla Mestiksessä on mahdollista pärjätä.


“Meidän ei pitänyt nousta edes Mestikseen, ja vain neljä vuotta
myöhemmin juhlimme jo Mestiksen mestaruutta.”

Työnkuva laajeni ajan saatossa, ja kohta Maasalo vastasi myös pelaajakoordinaattorin tehtävistä. Hän on siis mies, joka rakensi KeuPa HT:n viime kevään Mestis-mestarijoukkueen.

– Henkilökohtaisestikin se oli iso ja hieno palkinto kaikesta siitä duunista, mitä seurassa on vuosien varrella tehty. Asuin keväällä jo Raumalla, mutta elin koko ajan KeuPan mukana.

Noin 10 000 asukkaan Keuruulla resurssit eivät välttämättä ole parhaimmat mahdolliset, mutta koko paikkakunta puhaltaa vahvasti yhteen hiileen. Se yhdessä tinkimättömän työn ja hyvien pelaajahankintojen kanssa, ovat olleet suuria syitä menestykseen.

– Jälkikäteen kun miettii, niin tuntuuhan se aika hullulta, että meidän ei pitänyt nousta edes Mestikseen, ja vain neljä vuotta myöhemmin juhlimme jo Mestiksen mestaruutta. KeuPan yksi sloganeista on Tarinan mestarit, eikä se ole ihan tuulesta temmattu, Maasalo virnistää.

Rub-maustettua possua BBQ-kastikkeella ja mausteriisillä.

Kuukauden visiitti Aasian liigaan

Toinen mieleenpainuva kokemus oli viime talvena tehty kuuden ottelun mittainen lainapesti Aasian liigaan. Tilaisuus tarjoutui tutun valmentajan Ari-Pekka Siekkisen kautta.

– Työskentelin siihen aikaan KeuPan toimistolla, mutta en ollut enää mukana pelaamassa. Siekkinen soitti ja tarjosi mahdollisuutta lähteä auttamaan Nikko Icebucksia, joka taisteli siinä vaiheessa pudotuspelien viimeisestä paikasta.

Ura oli päätepisteessä, mutta paluu kentille täysin uudenlaisessa ympäristössä houkutteli. Lisäpontta ajatukselle toi mahdollisuus päästä pelaamaan samaan joukkueeseen suomalaisen puolustajalegenda Petteri Nummelinin kanssa.

– Olin pitänyt itseni kunnossa ja käynyt jäällä, mutta edellisestä pelistä oli kulunut jo kahdeksan kuukautta. Sain sovittua KeuPan kanssa asiat niin, että pystyin irtaantumaan siitä toiminnasta kuukauden ajaksi.

Aasian liigan taso yllätti kokeneen pelaajan positiivisesti.

– Ne olivat runkosarjan kuusi viimeistä peliä. Henkilökohtaisesti mieltä lämmittää se viimeinen ja pudotuspelipaikan varmistanut matsi, jossa pääsin tekemään ratkaisumaalin. Kaiken kaikkiaan aivan loistava kokemus. Olen todella tyytyväinen, että lähdin sinne.

Maasalon pelasi 180 Mestis-ottelun ja 75 Suomi-sarjan matsin lisäksi myös Japanissa ja Saksassa.
(Kuva: Tomi Autio)

Hampaat jäivät A-nuorissa Raumalle

Oman pelaajauransa Maasalo paketoi reilu vuosi sitten käytännössä heti Japanin reissun jälkeen. Luistimet lyötiin naulaan Keuruulla KeuPa HT:n paidassa jäähyväisottelussa.

– Halli oli siinä viimeisessä matsissa täynnä ja tunnelma oli katossa. Yleisölle oli tarjolla kakkukahvit ja ilta huipentui hallin pihalla ilotulitukseen. Aivan huikea tapahtuma.

KeuPa HT on mahdollistanut Maasalolle uran jääkiekon parissa. Seura on nostanut legendansa paidan kattoon. Mitä kasvattajaseura merkitsee Maasalolle?

– Äärimmäisen paljon, kyseessä on rakas kasvattajaseura, jota ilman en istuisi nyt tässä. Kaikki alkoi sieltä, sain sieltä työpaikan ja sen kautta intohimon jääkiekossa työskentelyyn. KeuPa-perhe on tarjonnut useita tärkeitä ihmissuhteita. En usko, että KeuPa lähtee minusta koskaan.


“Kaikki, jotka ovat touhussa mukana,
ovat mukana aidosti.”

Raumalaisille Maasalo on tuttu mies Kivikylän Areenalta. Pitkän kiekkouran tehnyt mies työskentelee nimittäin nykyään Rauman Lukon palveluksessa myyntipäällikkönä. Kanaalin varrelle hän muutti viime vuoden keväällä. Hänellä oli ennakkoon kokemusta Raumasta, joskaan muistot eivät olleet kovin kivuttomia.

– Kävimme aikanaan JYPin A-nuorten kanssa pelaamassa Raumalla ja minun hampaani jäivät silloin Kivikylän Areenan jäälle. Voisi siis sanoa, että hieman jopa traumaattisia kokemuksia Raumasta, Maasalo nauraa.

Tuosta muistosta huolimatta Maasalo uskaltautuu Kivikylän Areenan jäälle kerran viikossa. Silloin paikalle kokoontuu Rauman Lukon yhteistyökumppaneista koostuva HC Lehväs.

– Siinä on kasassa hyvä porukka, jossa on sellainen mahtava Lehväs-henki. Kaikki, jotka ovat touhussa mukana, ovat mukana aidosti. Toisilla on kiekosta kokemusta enemmän ja toisilla vähemmän, mutta jokainen sopii joukkoon tasosta riippumatta.

Lautaset ovat tyhjät, Kapteeninhuoneen lounas on nautittu. Maasalo antaa päivän ruoalle kiitettävän arvosanan.

– Tämä oli toinen lounas, jonka olen muutaman aamupalan lisäksi täällä nauttinut, ja joka kerta on saanut lähteä hyvillä mielin, kuten nytkin. Suosittelen kyllä kaikille. Jos kavereita tai sukulaisia Keski-Suomesta vierailee Raumalla, niin voin kyllä suositella Kapteeninhuonetta, Maasalo kehuu.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.