Kapteenin pöydässä: Janne Rantala

By 15.2.2019 Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa vieraaksemme saapui Rauman Seudun Katulähetyksen toiminnanjohtaja Janne Rantala. Lounashetki aloitettiin runsaan alkupalapöydän antimilla. Pääruoaksi nautittiin herkullista possun plumaa savupaprikakastikkeella ja parmesanperunoilla sekä paistettua lohta, parsaa, tilli-hollandaisekastiketta ja lohkoperunoita. Kaiken kruunasi päivän jälkiruokana ollut porkkanakakku.

Rauman Seudun Katulähetys tekee äärimmäisen tärkeää työtä alueellisen hyvinvoinnin eteen. Monella sektorilla operoivan yhdistyksen rattaat pitää pyörimässä idearikas ja aikaansaava toiminnanjohtaja Janne Rantala.

– Katulähetyksen tehtävänä on edistää alueellista hyvinvointia. Meidän palveluidemme pariin ovat tervetulleita kaikki raumalaiset ja Rauman ympäristökuntien asukkaat. Palvelulupauksemme on ottaa kaikki apua tarvitsevat vastaan ja ohjata heidät oikeanlaisen tuen piiriin, Rantala kertoo.

Tuen avulla pyritään saamaan ihmiset kiinni jälleen normaaliin arkeen, ja sitä kautta elämässään eteenpäin.

– Meillä on paljon esimerkiksi lasten ja nuorten parissa tapahtuvaa työtä. Se on osa-alue, jossa avuntarve kasvaa koko ajan. Ennaltaehkäisevällä työllä on iso merkitys, ja siihen me haluamme myös panostaa.

– Järjestämme myös työikäisille erilaisia työllistymiseen liittyviä valmennus- ja koulutuspalveluita. Lisäksi meillä on asumispalveluita, vapaaehtoistyötä ja ikäihmisten toimintaa.

Paistettua lohta, parsaa, tilli-hollandaisekastiketta ja lohkoperunoita. 

Raumalla ei yhtään katukoditonta

Palveluiden ja tuen piirissä olevien ihmisten määrä on suuri. Apua tarvitaan runsaasti, joten tarpeeseen halutaan myös vastata, jotta kukaan ei jäisi yksin.

– Tietoisuus on lisääntynyt julkisuuden myötä, mikä taas omalta osaltaan auttaa siinä, että avuntarvitsijoita osataan ohjata ja he osaavat hakeutua avun piiriin. Myös ammattilaiset osaavat ohjata entistä paremmin ihmiset oikeaan paikkaan, Rantala muistuttaa.

– Pystymme määrittämään melko tarkasti vaikkapa tukiasumisen ja asunnottomien määrän. Tiedämme myös kuinka paljon ihmisiä käy leipäjonoissa, kohtaamispaikoilla ja työllistämispalveluissa.


“Me pidämme Raumalla ja yleensäkin Suomessa
yhdessä hyvää huolta toisistamme.”

Väestörekisterin virallisen määritelmän mukaan asunnottomaksi ihmiseksi katsotaan sellainen henkilö, joka asuu esimerkiksi tukiasunnossa. Rantala korostaa, että Raumalla ollaan siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että kaupungista ei löydy yhtään niin sanottua katukoditonta.

Toisin sanoen jokainen löytää katon päänsä päälle. Rantala heittää vertausluvuiksi Euroopan suurkaupungeista Pariisiin, jossa yönsä kadulla nukkuu yli 3000 ihmistä.

– Helsingissä arvioidaan olevan noin 300 katukoditonta. Osalle heistä kyse on elämäntavasta, josta ei välttämättä edes haluta irti. Isossa mittakaavassa määrä on siis pieni. Se kertoo siitä, että me pidämme Raumalla ja yleensäkin Suomessa yhdessä hyvää huolta toisistamme.

Lounashetket on hyvä käynnistää Kapteeninhuoneen runsaan alkupalapöydän herkuilla.

Ihminen kohtaa ihmisen aidossa ympäristössä

Kuka tahansa meistä voi joutua sellaiseen yllättävään elämäntilanteeseen, joka ajaa ikävään syöksykierteeseen. Tällöin tarvitaan vahvaa tukiverkostoa.

– Ihminen ei saa jäädä yksin. Jokaisella tulee olla se paikka, jonne hän kokee olevansa aidosti tervetullut ja jossa hänestä välitetään. Täytyy löytää ne ihmiset, jotka kohtaavat hänet ihmisenä. Jotka kuuntelevat ja auttavat asioiden selvittelyssä, Rantala sanoo.


“Jokaiselle ihmiselle se oma hätä
on se kaikkein isoin hätä.”

– Nämä ovat niitä juttuja, joita me emme voi koskaan korvata millään sosiaalisen median kanavalla tai toimistotyöskentelyllä. Aito kohtaaminen aidossa ympäristössä takaa ihmiselle kokemuksen, että joku välittää hänestä. Sitä kautta hän kokee, että hänen elämässään on jokin tarkoitus.

Rantala kohtaa työssään toinen toistaan koskettavampia kohtaloita. Kahden lapsen isälle tietyt hetket ovat erityisen raskaita.

– Jokaiselle ihmiselle se oma hätä on se kaikkein isoin hätä. Henkilökohtaisesti eniten puhuttaa leipäjonossa olevat lapset. Sitä on toisinaan vaikea hyväksyä, että miten se voi olla mahdollista. Näissäkin tapauksessa korostuu niiden kohtaamisten ja eteenpäin ohjaamisen tärkeys.

Possun plumaa savupaprikakastikkeella ja parmesanperunoilla.

Liinavaatteita, huonekaluja, hygieniatuotteita

Yhteiskunnallinen hyvinvointi on meidän jokaisen asia. Rauman Seudun Katulähetys tarvitsee toimintansa pyörittämiseen monenlaista tukea. 

– Olemme menneet vuosikaudet noin 30 työntekijän voimin. Heistä löytyy eri alojen hyvin koulutettuja ammattilaisia. Liikevaihdostamme noin 25 prosenttia tulee Rauman kaupungilta, loput saamme ministeriöiden ja säätiöiden sekä STEA- ja ESR-rahoitusten kautta.

– Lisäksi oman tärkeän panoksensa tuovat paikalliset yritykset. He haluavat olla mukana rakentamassa parempaa huomista ja tarjoamassa uusia mahdollisuuksia niitä tarvitseville.

Rauman Hovi Oy on ollut jo vuosia mukana tukemassa Rauman Seudun Katulähetyksen toimintaa. Viimeksi syksyllä Hotel Raumanlinnan remontoitujen huoneiden vanhat huonekalut lahjoitettiin Katulähetykselle, josta ne ohjattiin muun muassa omaan asuntoon muuttaneiden kuntoutujien käyttöön.

– Hovi on lahjoittanut myös paloturvallisia liinavaatteita, verhoja ja erilaisia hygieniatuotteita. Näillä on iso merkitys kokonaiskuvassa. Täytyy muistaa, että se kaikkein pieninkin teko mahdollistaa monta hyvää asiaa.


” Jokainen voi keksiä itselleen sopivan tavan
osallistua auttamiseen.”

Myös yksityiset ihmiset voivat auttaa monin tavoin. Rantalan mieleen nouseekin lämmin muisto viime syksyllä järjestetystä Asunnottomien yöstä.

– Eräs vanhempi eläkeläisnainen oli huomannut ilmoituksemme, jossa toivoimme lahjoitettavan erityisesti miesten vaatteita. Hänellä ei ollut koskaan ollut miestä, joten hänellä ei luonnollisesti ollut kyseisiä vaatteitakaan. Hän kuitenkin keksi toisen tavan auttaa ja kävi ostamassa hammasharjoja ja -tahnaa, jotka sitten lahjoitti meille.

– Mielestäni siinä ajatuksessa oli hienoa syvyyttä. Pienikin asia auttaa eteenpäin, eikä kaikkea pidä ottaa kirjaimellisesti, vaan jokainen voi keksiä itselleen sopivan tavan osallistua auttamiseen.

Kun autettavasta tulee auttaja

Raha ja tavarat eivät ole ainoa tapa auttaa, myös omaa aikaansa voi antaa vapaaehtoistyön muodossa.

– Kanssamme työskentelee eri tasoilla noin 80 vapaaehtoista, joiden osallistuminen on ensisijaisen tärkeää. Heitä on esimerkiksi ruoka-aputoiminnassa, kohtaamispaikoissa ja näkövammaisten lehtienlukupalvelussa. He lukevat sanomalehtiä äänilaitteille, joista tiedostot jaetaan koko Satakunnan alueelle näkövammaisten käyttöön.


“Positiivinen vaikutus ja valtava henkinen noste,
kun autettavasta tulee auttaja.”

Rantala korostaa, että vapaaehtoistyössä ei ole kyse kaiken liikenevän vapaa-ajan antamisesta. Auttaa voi myös hyödyntämällä Katulähetyksen palveluita ja antaa siten sisältöä toisen ihmisen elämään.

– Meillä on esimerkiksi puupaja, jonne voi tuoda vaikka keinutuolin kunnostettavaksi. Se on vapaaehtoistyötä, emmekä voi tarkkaan luvata, että se keinutuoli valmistuu vaikkapa seuraavalle viikolle. Voi olla, että keinutuolia kunnostava henkilö on vielä sen verran rikkinäisessä tilassa, että hän ei kykene työhön seuraavan päivän tai viikon aikana.

– Siinä tilanteessa se, joka sen keinutuolin tuo, on vapaaehtoistyöntekijä. Hän hyväksyy sen, että saa varmasti hyvän keinutuolin, mutta se saattaa ottaa hieman normaalia enemmän aikaa. Näin hän kuitenkin tarjoaa elämän syrjään kiinni pyrkivälle ihmiselle mielekästä ja merkityksellisestä tekemistä.

Leipäjonot ovat yksi tärkeä tapa löytää apua tarvitsevat ihmiset. Siitä heidät voidaan helpommin ohjata saamaan tarvittavaa tukea. Leipäjonossa jakajan paikalla on usein sellainen henkilö, joka on itse aiemmin ollut tiskin toisella puolella.

– Työllistämme ihmisiä sellaisille aloille, joissa on mahdollisuudet jatkotyöllistymiselle. Tiedän, ettei kukaan työllisty leivänjakajaksi, mutta tässä kohtaa nousee esiin positiivinen vaikutus ja valtava henkinen noste, kun autettavasta tulee auttaja.

Lounashetken kruunaa päivittäin vaihtuva jälkiruoka. Tällä kertaa tarjolla oli porkkanakakkua.

Ihmeparantuminen vaikeasta valeallergiasta

Janne Rantala näkee työssään monenlaisia kohtaloita. Yhdessä muiden kanssa hän auttaa ihmisiä takaisin aktiiviseen arkeen, mutta miten hän saa vapaa-ajalla työasiat pois mielestään?

– Jos jokin työasia mietityttää liikaa, silloin lähden lenkille. Jos kilometrin jälkeen vielä ahdistaa, niin sitten lisätään vauhtia. Vakavasti puhuen, ei lenkillä niinkään nollata niitä asioita, vaan siellä saan yleensä niihin vastaukset. Harrastan myös triathlonia, joten lenkkeily on tärkeä osa myös sitä puolta.

– Perheen kanssa vietämme paljon yhteistä aikaa. Silloin keskitymme laatuun ja olemme siinä hetkessä. Lenkin tarvitsen kuitenkin siihen, että pystyn olemaan hyvä isä ja aviomies.

Rantala on kotoisin Vammalasta, josta tie vei Tampereen kautta Ouluun ja vuonna 2004 Raumalle.

– En tunne itseäni raumalaiseksi, mutta koen Rauman kodikseni. Silloin kun olen viettänyt lapsuuttani Vammalassa, on se ollut vielä osa Satakuntaa. Tunnenkin itseni ennen kaikkea satakuntalaiseksi.

– Sitä en kyllä allekirjoita, kun sanotaan, että Raumalle on vaikea tulla. Asia on täysin päinvastoin, ei tämän helpompaa paikkaa olekaan esimerkiksi verkostoitua tai lähestyä yhteistyötahoja. Meidän alallamme ollaan valtakunnallisestikin kateellisia siitä, miten sujuvasti Raumalla asiat onnistuvat.

Tälle Rantala löytyy myös selkeän syyn.

– Jotkut perustelevat sen johtuvan siitä, että Rauma on pieni paikkakunta, mutta se ei ole syy. Kaikki on kiinni ihmisistä, täällä halutaan pitää toisista huolta. Se heijastuu monesta asiasta.


“Jos kilometrin jälkeen vielä ahdistaa,
niin sitten lisätään vauhtia.”

Myös Rauman ruokaravintolatarjonta on tehnyt mieheen vaikutuksen.

– Vilpittömästi voin sanoa, että ruokaravintolat ovat täällä laadukkaita. On monipuolista tarjontaa, ja kun minulla käy täällä valtakunnallisia yhteistyökumppaneita, ei tämän puolen vaihtoehtoja tarvitse kyllä hävetä yhtään.

Kapteeninhuoneen paistettu lohi saa Rantalalta vuolaat kehut. Hän ei kuitenkaan ole aina ollut kalaruokien ystävä.

– Vaimolle siitä iso kiitos, että hän on opettanut minut tykkäämään kalasta. Ennen tapaamistamme noin 20 vuotta sitten, en ollut syönyt kalaa ollenkaan. Koulussakin taisin valehdella olevani allerginen kalalle. Vaimoni avulla koin ihmeparantumisen, onneksi, sillä nyt pääsen nauttimaan tämänkaltaisista herkuista, Rantala kiittelee.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.