Kapteenin pöydässä: Ekaluokkalaiset

By 13.9.2019 Yleinen

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailmanmenosta ja viimeisistä kuulumisista. Tällä kertaa kutsuimme herkkujen äärelle tänä syksynä koulutiensä aloittaneet ekaluokkalaiset Hugo Söderlundin ja Patrik Östmanin. Lasten menusta lautaselle valikoitui Navigoijan nakit tikkuperunoilla sekä Grillistä merilohta ja parsaa Mousseline-kastikkeen, friteerattujen kapristen ja lämpimän perunasalaatin kera. Jälkiruoaksi reippaat koululaiset nauttivat jäätelöannokset kinuski- ja suklaakastikkeilla.

Vasemmalla Hugo Söderlund ja oikealla Patrik Östman.

Uusi lukuvuosi käynnistyi Raumalla elokuun puolivälissä. Koulutielle suuntasi noin 3700 peruskoululaista, joista noin 410 oli koulutaipaleensa aloittaneita ekaluokkalaisia. Nyt kun koulutietä on takana ensimmäinen kuukausi, päätimme kutsua Kapteenin pöytään vieraaksi kaksi paikallista ekaluokkalaista.

7-vuotiaat Hugo Söderlund ja Patrik Östman käyvät Kourujärven koulua. Jo esikoulussa samassa ryhmässä olleet iloiset vesselit pääsivät samalle luokalle myös koulussa.

– Oli kivaa aloittaa koulu, kun tiesi, että saa olla kaverin kanssa samalla luokalla. Ensimmäisenä päivänä hieman jännitti, mutta hauskaa on ollut. Joka päivä oppii jotain uutta, Patrik kertoo.

Hugo nyökyttelee vieressä. Kun pojilta kysyy, mikä koulussa on ollut mieluisinta, tulee vastaus yhteen ääneen.

– Välitunnit. Saa juosta ja olla vähän niin kuin vapaana. Silloin löytyy myös uusia kavereita toisilta luokilta. Pelaamme hippaa ja parkouria, ja niissä tulee hiki. Toiset vakoilee ja sitten ne hymyilee, Hugo tarkentaa.

Navigoijan nakit tikkuperunoilla.

Myös uuden oppiminen on mieluista, sillä kotitehtävät maistuvat molemmille.

– Tykkään matematiikasta, sillä laskeminen on kivaa. Esimerkiksi tänään meille tuli läksyjä tehtäväkirjan pluslaskuista, Hugo sanoo.

– Ja lukemisen opettelu on mukavaa. Olemme opetelleet jo a-, n-, i- ja o-kirjaimet. Olemme opetelleet myös tavuja, kuten Ai-no, Ni-na ja semmoisia. Aapisen luku on kivaa, Patrik lisää.

Molemmat osasivat laskea, lukea ja kirjoittaa jo kouluun mennessä, mutta uusiakin asioita on jo ehtinyt tarttua.

– Linnunnokka oli semmoinen, mitä en tiennyt ennen. Se on sellainen merkki, joka kertoo kumpi numero on pienempi ja kumpi suurempi. Terä osuu pienempään ja se nokka syö sen isomman numeron, Hugo muistelee.

Läksyt tehdään koulun jälkeen kotona. Molemmat ovat sitä mieltä, että iltapäiväkerhossa siihen ei kannata tuhlata hyvää ulkoiluaikaa.

– Iltiksessä on paljon kavereita eikä tarvitse opetella mitään. Saa vain leikkiä, pelata ja askarrella. Siellä on kyllä kivempaa kuin koulussa, Patrik toteaa.

Kapteeninhuoneen merellisessä miljöössä riittää ihasteltavaa.

Keltanokat valppain mielin liikenteessä

Poikien vapaa-aika kuluu liikuntaharrastusten parissa. Patrikilla alkaa toinen vuosi sekä Rauman Lukon Leijona-kiekkokoulussa että Rauman SalBan salibandykoulussa, Hugo osallistuu tulevana talvena ensimmäistä kertaa samaiseen salibandykouluun.

– Pelasin viime kesänä jalkapalloa ja nyt halusin sählyyn. Olen pelannut pienestä asti sählyä ja kaikkea muuta urheilua, Hugo innostuu.

– Jääkiekossa ja sählyssä parasta on maalien tekeminen ja kavereiden kanssa pelaaminen, Patrik sanoo.

Yhtäkkiä keskustelu hyppää toisaalle. Pojat alkavat vaihtaa kokemuksiaan Minecraft-pelistä. Keskustelussa vilisevät uudet aasihahmot ja erilaiset rakennuspalikat. Pienen pohtimisen jälkeen palataan keskustelussa takaisin kouluun, tarkemmin ottaen koulumatkoille.

Merilohta ja parsaa Mousseline-kastikkeen, friteerattujen kapristen ja lämpimän perunasalaatin kera.

Pojat kulkevat kouluun vanhempien kyydissä, mutta kulkeminen sujuisi myös itsenäisesti. Reitti koulun ja kodin välillä on molemmille tuttu.

– Joskus koulun jälkeen kävelen kotiin siten, että äiti tulee vastaan. Se on sitten iltapäiväkerhon jälkeen, Hugo kertoo.

– Joskus vastaan tulevat myös isosiskot, Patrik huudahtaa.

Kaikki ekaluokkalaiset saivat keltaisen heijastinnauhalla varustetun Keltanokka  liikenteessä -lippalakin. Näkyvyys onkin tärkeää, vaikka liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat ovatkin hyvin hallussa.

– Pitää kulkea tienreunaa ja katsella tarkasti ympärilleen. Tien keskelle ei saa mennä ja jos liikkuu paljon autoja, niin pitää muistaa varoa. Koulussa ja kotona muistutetaan aina näistä jutuista, Hugo sanoo.

– Ja suojatiellä täytyy katsoa ensin vasempaan, sitten oikeaan ja sitten taas vasempaan. Eikä saa juosta, vaan pitää kävellä rauhassa. Jos menee pyörällä, niin pitää taluttaa tien yli, Patrik painottaa.

Kaiken kruunaa jälkiruokajäätelö, joka kuuluu jokaiseen lasten annokseen.

Reilu kaveri ottaa kaikki mukaan

Kiusaaminen on ollut viime aikoina uutisotsikoissa. Pojat eivät ole huomanneet omassa koulussaan kiusaamista. Ja jos huomaisivat, he tietäisivät miten toimia.

– Koulussa on opetettu, että jos näkee jotain kiusattavan, niin siitä pitää heti kertoa opettajalle. Pitää kohdella kaikkia kivasti, Patrik kertoo.

– Meillä on sellainen paperi, missä on säännöt. Siinä kerrotaan ettei saa kiusata, töniä, repiä, riehua, eikä kiroilla. Eikä saa juosta sisällä tai kiivetä kallioilla, Hugo luettelee.

Kysyttäessä minkälainen on hyvä kaveri, osoittavat pojat toisiaan.

– Se on tuollainen, joka ottaa mukaan leikkeihin ja haluaa tehdä yhdessä juttuja, Hugo sanoo.

– Ja ottaa muut huomioon. Reilu pitää olla, Patrik lisää.

Tuoreet koululaiset kaipaavat esikouluajasta etenkin yhtä asiaa.

– Eskarissa sai olla aina pitempään ulkona. Tuntuu ihan siltä, että välitunti kestää vain jotain kolme sekuntia. Mutta koulussa tehtävät on kivempia kuin eskarissa, Patrik sanoo.

Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että kun koulussa keskittyy kuuntelemaan opettajaa, on tehtävien tekokin paljon helpompaa.

– Ehdin yleensä tekemään kaikki lisätehtävätkin. Kun kuuntelee hyvin, osaa sitten tehdä tehtäviäkin nopeasti, mutta huolellisesti, Hugo nyökyttelee.

Liikuntatunneilla ollaan oltu tähän mennessä ulkona. Käsitöissä on tehty koulunkäyntiin sopivat kirjastopussukat.

– Ne on sellaisia, mihin voi laittaa kirjoja, joita käy lainaamassa. Käymme kirjastossa koululuokan ja iltapäiväkerhon kanssa, mutta myös äidin ja isän kanssa, Patrik kertoo.

Kapteenin pöydässä on mielikuvitukselle sijaa – kartasta etsittiin muun muassa mahdollisen aarteen sijaintia.

Navigoijan nakeille kuus kautta viis

Nuorten miesten koulutie on vasta aluillaan. Matkaa jatko-opintoihin on siis vielä lähes vuosikymmen. Molemmilla on kuitenkin jo selvillä tulevaisuuden haaveammatti.

– Minusta tulee varmaankin kampaaja. Olen hyvä tekemään kampauksia ja lettejä. Teen niitä aina tyttöystävälleni, Hugo sanoo ja saa Patrikin hihittämään vieressä.

Pienen kuiskailu- ja hihittelytauon jälkeen tullaan siihen tulokseen, että Hugolla on tyttöystävä, mutta Patrik ei sellaista halua. Omien sanojensa mukaan ei todellakaan, ei ikinä.

– Isona minusta tulee jääkiekkoilija. Pienempänä halusin Batmaniksi tai Lukon maskotiksi eli Eetu-ketuksi. Postimiestä minusta ei tule vaikka lempinimeni onkin Pate, Patrik nauraa.

Kuten lapsuuteen kuuluu, molemmilla on takanaan vauhdikas kesä, johon mahtuu vierailuja muun muassa huvipuistoissa ja pelimuseossa. Alkavasta syksystä nousee eräs suosikkiasia mieleen.

– Kuralätäköt on kivoja. Niissä on hieno pomppia. Paitsi silloin kun menee lahkeen sisälle vettä, se ei ole kyllä yhtään hauskaa, Hugo pohtii.

Myös lasten menusta löytyy herkkuja moneen makuun.

Navigoijan nakit on nyt nautittu ja on aika siirtyä kauan odotettujen jäätelöannosten pariin. Viileän ja makean jälkiruoan aikana on hyvä keskustella suosikkiruoista.

– Nämä nakit ja tikkuperunat olivat ihan kuus kautta viis. Lempiruokaani on spagetti sekä uunimakkara, perunamuusi ja porkkanaraaste, Patrik sanoo.

– Jos saa valita ihan mitä tahansa, haluaisin hampurilaista, mutta maailman parasta on kalapuikot ja perunamuusi. Lohikin on hyvää, Hugo kertoo.

Aiemmin päivällä koulussa nautittu Rauman perinneruoka Lapskoussi saa kaksijakoisen palautteen.

– Lapskoussi on herkullista, koska siinä on kaikkia sellaisia juttuja, mistä minä tykkään, Patrik sanoo

– Minä en tykkää, koska siinä on niin paljon lapsia, Hugo sanoo ja molemmat pojat purskahtavat nauruun.

Suut täyttyvät naurusta ja jäätelöstä. Keskustelu hyppää jälleen Minecraftiin, suosikkisupersankareihin ja alkavaan salibandykouluun. Pojat on poikia – iästä riippumatta.

Kapteeninhuoneen lasten menusta perheen pienimmät voivat nauttia Navigoijan nakkien lisäksi Majakanvartijan lohta, Messipojan kananpoikaa, Kipparin lihapullia ja Perämiehen lehtipihviä. Jälkiruokajäätelö sisältyy kaikkiin annoksiin.

A la carte on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Sunnuntaisin olemme suljettu. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.