Kapteenin pöydässä: Mikael Eklöf

By 10.3.2018Yleinen

Kapteenin pöydässä: Mikael Eklöf

Ravintola Kapteeninhuoneen kapteenin pöytään istuu tasaisin väliajoin ajankohtainen henkilö, jonka kanssa keskustelemme maailman menosta ja viimeisistä kuulumisista. Istuimme tällä kertaa lounastamaan yhdessä Rauman Lukon markkinointi- ja tapahtumapäällikkö Mikael Eklöfin kanssa. Lounaaksi nautimme seesamvoissa paistettuja ahvenfileitä parmesanrisotolla ja tilliöljyllä sekä porsaanpaistia sinappikastikkeella ja kermaperunoilla.

Rauman Lukko huipentaa jääkiekon Liigan runkosarjan omalta osaltaan lauantaina Raumalla Tampereen Ilvestä vastaan pelattavassa ottelussa. Seuran markkinoinnista ja tapahtumista vastaava Mikael Eklöf elää juuri nyt yhtä vuoden hektisintä vaihetta. Kiireinen mies ehti kuitenkin istua hetkeksi alas nauttimaan Kapteeninhuoneen herkullista lounasta.

– Lounas on sellainen hetki päivässä, jolle täytyy pyhittää se oma hetkensä vaikka olisi kuinka vauhdikasta. Syön päivittäin lounaan jossain paikallisessa lounasravintolassa. Iltaisin tulee käytyä  ulkona syömässä keskimäärin varmaankin noin kerran kuukaudessa, Eklöf kertoo.

– Osaan arvostaa hyvää ruokaa, mutta en kutsuisi itseäni kulinaristiksi. Olen pikemminkin sellainen ”vatsa täyteen”-mies. Olen kaikkiruokainen ja tietyllä tapaa vaatimaton ruuan suhteen.

Nyt ei tarvitse olla vaatimaton, sillä Kapteeninhuoneen ahvenfileet ovat miehen suurta herkkua.

– Noin viikko sitten kävin täällä lounaalla ja myös silloin nautin ahventa. Nyt kun huomasin, että sitä on jälleen tarjolla, niin valinta oli heti itsestäänselvä. Muutkin olivat hyviä vaihtoehtoja, mutta tämä oli aivan pakko valita uudestaan.

Ruuanlaitto on lähellä miehen sydäntä.

– Tykkään kokkailla itse kotona erilaisia ruokia. Asun yhdessä avovaimoni kanssa, ja meillä se olen minä joka tekee useammin ruoan. Tykkään niin sanotusti leikkiä ja kokeilla kaikkea mahdollista.

 

Sinikeltainen henkeen ja vereen

Rakkaus jääkiekkoon ja Rauman Lukkoon ovat asioita, jotka monet raumalaiset saavat leikkisästi sanottuna jo äidinmaidossa. Minkälainen oli sinikeltaisen seuran monitoimimiehen ensimmäinen kosketus lajiin?

– Kummisetäni ja -tätini veivät minut viisivuotiaana ensimmäistä kertaa Lukon peliin. Olihan se melkoinen ihmetyksen aihe silloin, paljon oli kaikkea hienoa ja jännittävää.

Lapsuuden suosikkipelaaja löytyi niin ikään kummisedän avustuksella.

– Sain kummisedältäni Jari Torkin nimikirjoituksella varustetun kiekon. Sen jälkeen kun kävimme katsomassa pelejä, niin minulle aina kerrottiin missäpäin jäätä Jari menee. Olen harmitellut sitä usein, että olen vuosien saatossa onnistunut hukkaamaan kyseisen kiekon.

 

”Kävi urheilutermein sellainen ketsuppipullo-ilmiö, että aloin käydä peleissä todella aktiivisesti.”

 

Omaa pelaajataustaa Eklöfiltä löytyy jo lähes kadonneesta kulttuurista eli kyläkiekosta. Hän viiletti luistimilla 10-vuotiaaksi asti.

– Halusin pelata pienenä enemmänkin jääkiekkoa, mutta asuimme Voiluodolla, ja vanhemmat olivat sitä mieltä, että saan tyytyä kyläkiekkoon. Anttila-Voiluodon Vesa oli seura ja sen riveissä tuli pelattua esimerkiksi Pyhärannan joukkuetta vastaan.

Lukko on kulkenut Eklöfin matkassa mukana vuosien varrella eri tavoin.

– Siinä vaiheessa aloin käydä peleissä usein, kun pääsin itse liikkumaan Voiluodon ja kaupungin väliä joko mopolla tai ensimmäisen kaverin saatua ajokortin. Siinä kohtaa kävi urheilutermein sellainen ketsuppipullo-ilmiö, että aloin käydä peleissä todella aktiivisesti.

Muutamaa vuotta myöhemmin Eklöf löysi itsensä seisomokatsomon ääniryhmästä. Kannattajakulttuuri vei miehen mukanaan ja myös vieraspelit tulivat osaksi arkea.

– Siitä lähtien se on ollut tietyllä tapaa elämäntapa, sinikeltainen henkeen ja vereen, Eklöf toteaa.

 

Lukko-yhteisöstä voimaa vaikeisiin hetkiin

Eklöfille on kertynyt kokemusta jääkiekosta siis monelta kantilta. Kiekkomaailmassa Raumaa voidaan nimittää tietyllä tapaa jopa Suomen Torontoksi. Molemmat ovat kiekkokaupunkeja, joissa tunteilla on suuri merkitys.

– Täällä ihmiset elävät isolla tunteella. Kun elää vahvasti jonkin tällaisen asian mukana, niin on selvää, että esimerkiksi tappion jälkeen kannattajaa harmittaa vähintään yhtä paljon kuin pelaajiakin.

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että mieluummin niin, että silloin kun on juhlan aihetta niin juhlitaan kunnolla ja jos ei ole juhlan aihetta, niin silloin sekin tunne tuodaan esiin. Mieluummin niin kuin siten ettei voitot ja tappiot herättäisi suuria tunteita.

 

”Tietty asia ja symboli yhdistävät nämä ihmiset saman asian taakse.”

 

Lukon merkitys onkin kotikaupungilleen suuri. Lehväslogo ja sinikeltaiset värit luovat yhteisöllisyyttä.

– Aina kun ihmisillä on jokin asia, joka heitä yhdistää, luo se yhdistävä tekijä myös identiteettiä. Jokaisella on omat mielipiteensä ja erilaiset ajatusmaailmat, mutta tietty asia ja symboli yhdistävät nämä ihmiset saman asian taakse. Siinä ei ole merkitystä iällä, sukupuolella tai sosiaalisella statuksella.

Nykyisessä työssään hän on päässyt aistimaan erilaisia tarinoita siitä, miten Lukko linkittyy ihmisten arkeen ja elämään. Käytännön tarinat ovat vahvistaneet entisestään Eklöfin uskoa yhteisöllisyyden tärkeyteen.

– On ollut hienoa kuulla sellaisia tarinoita, joissa Lukko ja koko yhteisö ovat pystyneet antamaan ihmisille voimaa vaikeina hetkinä. Näillä asioilla vältetään syrjäytymistä ja sen aiheuttamia vakavampia sairauksia. Se on sellainen asia, joka antaa itsellekin lisää puhtia yrittää ja tehdä töitä entistä enemmän.

 

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty, kunnes on yllätysten aika

Jääkiekko on Suomessa kilpaurheilun lisäksi myös liiketoimintaa. Työskentely Liiga-seuroissa mielletään usein seuratyöksi sen varsinaisessa merkityksessä.

– Kyllähän tätä tehdään isoksi osaksi rakkaudesta lajia ja seuraa kohtaan. Kun kausi on käynnissä, ei kalenterissa ole viikonpäiviä, on vain pelipäivät ja päivät niiden välissä.

Vaikka kaukalossa käydään kovaa vääntöä, tehdään seurojen taustoissa yhteistyötä.

– Se on korvaamatonta vertaistukea, mitä saan muiden seurojen kollegoilta. Voimme vaihtaa ideoita ja ajatuksia sekä kokemuksia jo tehdyistä jutuista. Niillä pyritään siihen, että saadaan onnistuneilla jutuilla hyvä kiertämään.

Lukon ottelutapahtumat työllistävät reilut 200 henkilöä. Tapahtuman onnistuminen vaatii siis monen yksittäisen asian onnistumista.

– Se on iso verkosto, jossa on monta haaraa. Yksi ottelu vaatii paljon ennakkotyötä ja sitä työtä, jota tehdään ottelun aikana kentän ulkopuolella. Jos siitä verkostosta menee yksikin verkko poikki, niin se kyllä näkyy ja siitä saa aivan varmasti kuulla. Niin kauan kun ei tule palautetta mistään, tietää kaiken onnistuneen niin kuin on suunniteltu, Eklöf naurahtaa.

 

”Kun kausi on käynnissä, ei kalenterissa ole viikonpäiviä, on vain pelipäivät ja päivät niiden välissä.”

 

Suuri työ tehdään jo ennen kauden alkua. Silloin suunnitellaan tapahtumat ja teemat sekä niiden sisällöt.

– Nykypäivänä seuraavan kauden asiat nostetaan pöydälle hyvissä ajoin jo keväällä. Enää ei vedetä sillä tavalla henkeä, kuin ehkä joskus aiemmin. Pienetkin uudistukset vaativat usein paljon työtä ennen kuin ne ovat valmiita toteutukseen.

– Ottelutapahtumiin tehdään omat käsikirjoituksensa, mutta kaikki vaikuttaa hieman kaikkeen. Moni asia ratkeaa vasta viimeisinä viikkoina tai jopa viimeisinä tunteina ennen ensimmäisen ottelun alkua. Siinä täytyy tehdä ennakkovalmistelut niin hyvin ja ajoissa, että jää aikaa mahdollisille yllätyksille.

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Kunnes tulee jokin yllätys. Eklöfin tehtävänä on koordinoida otteluissa työskentelevä verkosto, jonka jokaiselle osa-alueella on omat tehtävänsä ja tarkat aikataulunsa.

– Ne perustoiminnot saadaan toimimaan hyvinkin nopeasti, mutta heti kun tulee pienikin muuttuja, niin se saattaa aiheuttaa dominoefektin, joka voi vaikuttaa toimintoihin useammassakin paikassa. Esimerkiksi videot ja äänet linkittyvät toisiinsa vahvasti, mutta niihin saattaa liittyä vielä kolmas ja neljäskin toiminto.

 

Pudotuspelit ovat oma maailmansa

Liigan pudotuspelikevät käynnistyy Rauman Lukon osalta ensi viikolla 1.kierroksen otteluilla. Kovaa taistelua kotiedusta käyvien sinikeltaisten vastustaja selviää lauantain Ilves-ottelun jälkeen.

Sanotaan, että pudotuspelit ovat kentällä aina aivan oma maailmansa. Samaa se on myös taustoissa, sillä keväällä eletään vain ja ainoastaan jääkiekkoa.

– Sen ovat vuodet opettaneet, että maaliskuun lopun ja huhtikuun osalta kalenteri jätetään tyhjäksi. Silloin ei elämään mahdu jääkiekon lisäksi juurikaan mitään muuta. Siihen on varauduttava, että pudotuspelejä käydään 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

Myös muuttuvat tekijät moninkertaistuvat keväällä.

– Kaukalon ulkopuolisiin asioihin, kuten markkinointiin ja ottelutapahtumien oheistoimintoihin on playoffseissa omia sääntöjään. Ne ovat niitä juttuja, jotka eivät välttämättä näy ulospäin. Tiettyjä juttuja rakennetaan uusiksi ja tehdään muutoksia jo olemassaoleviin toimintatapoihin.

 

”Pudotuspelejä käydään 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.”

 

Entä mikä pitää miehen vauhdissa?

– Se, että saan tehdä töitä itselleni tärkeälle logolle. Enkä nyt keksi Lukon logon lisäksi mitään muuta kuin Suomen lipun, jonka vuoksi olisin valmis heittäytymään tällä tavalla. Tehtyjä tunteja on turha laskea, jossain toisessa työssä se saattaisi olla toisin.

Hektinen arki on yksi osa Suomen seuratuimman urheilulajin parissa työskentelyä. Eklöf muistuttaa, että se myös antaa tekijälleen paljon sellaista, jota monesta muusta työstä ei välttämättä saa.

– Jos ajatellaan vaikka playoffseja, jotka tarkoittavat lisää iltaduunia, niin tämä on yksi niistä harvoista töistä, joissa toivoo itselleen lisää iltatöitä. Ja toivoo, että ne työt jatkuisivat mahdollisimman pitkään aina sinne huhtikuun lopulle asti.

 

Kapteeninhuoneen lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin joka päivä klo 11.00-14.00. Lounaslistan löydät tästä.

A la carte on tarjoisin arkisin klo 17.00-22.00 ja lauantaisin klo 16.00-22.00. Kapteeninhuoneen A la carte -listaan voit tutustua täällä.